Aviâja Egede Lynge nersorneqartoq: Meeqqat pillugit ilumoortoq tusarneqaraangat isumaluutigineqassaarnikuuvoq

Meeqqanik atornerluisarneq meeqqat oqaaseqartartuulluartillugu ammasumik oqallisaalertoq, Ebbe Munckip nersornaasiuttagaanik Aviâja Egede Lyngemut tunniussisut oqaatigaat.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

novembarip 14-at 2023 13:00

Sapiitsoq, inuppalaartoq malartitassaanngitsorlu.

Oqaatsit taakku Ebbe Munckip nersornaasiuttagaanik meeqqat oqaaseqartartuannut Meeqqat Inuusuttullu Oqaloqatiginnittarfiata (MIO) pisortaanut, Aviâja Egede Lyngemut, aatsaarluinnaq tunniussisut nersornaasiinerminnut tunngavilersuutigisaannut ilaapput.

Ataqqinartorsuaq dronning Magrethe nersornaasiuttakkamik Aviâja Egede Lyngemut Københavnimi illussaarsuarmi Christiansborg Slotimi tunniussisuuvoq.

EBBE MUNCK NERSORNAASIUTTAGAALU NAATSUMIK

Tusagassiortoq qallunaaq Ebbe Munck (1905-imi inunngortoq) nunatsinni 1920-kkunni 190-kkunnilu ilisimasassarsiortartilluni nunatsinnut asannissuseqalerpoq.

Taanna sorsunnersuarmi kingullermi kiffaanngissuseqarnissamik sorsuuteqartuullunilu Danmarkimi tusagassiutit arlallit nunanit allanit tusagassiisartoraat.

Sorsunnersuaq kingulleq soraarmat Danmarkip nunanut allanut sullissisoqarfiani atorfilioriarluni maanna dronningerput, tassa dronning Magrethe uialu prins Henrik, sullillugit kunngikkormiut allaffeqrfianni pisortaavoq. Taakku 1974-imi toqunissi tikillugu ikinngutigai.

Ebbe Munckip nersornaasiuttagaanik 1975-imi nersornaasiisoqartalerpoq, taassumalu soqutigisaqarfigisaanik suliaqartunut, soorlu ilisimasassarsiortunut nunatsinni ilisimasassarsiornermik sulialinnut, qallunaanut nunani allani sulisunut, tusagassiornermik sulialinut allanullu tunniunneqartarpoq.

Allisiguk

Meeqqanik inuusuttunillu atornerluisarnermut tunngasuni ajornartorsiuterpassuit ammasumik oqallisaalernerannik tunngaviliisuunera politikerillu meeqqat atugaannik pitsanngorsaanissamik oqallisiinnarnatik timitaliinissaannut kimigiisertarnera pillugit Aviâja Egede Lynge nersornaaseritsik, nersornaasiisut tusagassiorfinnut nalunaarumminni ilaatigut allapput.

Danmarkimilu aningaasaateqarfiit ilaata Oak Foundationip pisortaa, Esther Nørregård-Nielsen, tusagassiorfinnut nalunaarummik taassuminnga nersornaasiinermi atuffassigami tamatuminnga erseqqissaavoq.

Taassumami Aviâja Egede Lynge MIO-mi suleqatinilu nunatsinni illoqarfinnut nunaqarfinnullu 40-nut angalanikuummat nunatsinni ilisimasassarsiorluni angalasarsimasumut Ebbe Munckimut naleqqiuppaa.

- Siusinnerusuni ilisimasassarsiortarnernit nilleq nigunganerlu allaanerusut anigorniartarsimavai. Aammali kialaanngissuseq, itigartitaaneq, qanilaanngissuseq ungasinniarnerlu anigorniartarpai, taavalu angerlarsimaffimminiit ungaseqisutut ilaanni misigisarluni.

- Ilisimasassarsiorporli. Illoqarfimmiit illoqarfimmut, nunaqarfimmiit nunaqarfimmut inuit angalaqatigisarpai, inuit tusarnaartarpai, ungasissuliartarpoq tatigineqannginnerminilu nakkaannassanani, Esther Nørregård-Nielsen oqarpoq.

Aviâja Egede Lynge: Ilumoortoq tusarneqaraangat isumaluutaasarnikuuvoq

Suliani H. C. Andersenip oqaluttualiaasa ilaannut, tassa "Ikitsisaarniannguaq"-mut, Aviâja Egede Lyngep nersornaaserneqarnerminut qujassuteqarluni oqalugiartilluni naleqqersuuppai.

Taannami MIO-mi suleqatinilu nunatsinni meeqqat inuusuttullu atugaannik, Ikitsisaarniannguup innermik ikitsisarneratut iliortutullusooq ilioqattaarlutik, ilisimasassarsioraangamik paasisarpaat, meeqqat inuusuttullu taarsiortortaqaqisut.

Taannami suleqataalu nunatsinni, ilaatigut aamma Avannaani, meeqqanik inuusuttunillu oqaloqateqariartorlutik angalatillutik oqaloqatigisaat isertortuinnarmik oqaloqatigineqarusuttarsimagamik ilungersuasarsimaqaat, inersimasummi meeqqanut taakkununnga attuumassutillit paasineqatsaaliillutik imminnut illersortarsimammata.

- Meeqqanik tusaaneqarsimanngisaannartunik nunatsinni angalatilluta naapitaqarpugut, oqaloqatigisattalu ilaata niviarsiaqqap aallaqatigisinnaanerlunga aperaanga, Aviâja Egede Lynge oqalugiarami ilaatigut oqarpoq.

Aamma atuarukMeeqqat illersuisuat: Naalakkersuisut inuusuttunik imminut toqunnermik nalaataqarsimasut tusarniaanngillat

Nunatsinnili meeqqat inuusuttullu akornanni atugarliortoqarneranik nipangiussiinnartoqassaariartortoq ukiualunngortuni meeqqat oqaaseqartartuunermini maluginiarsimavaa.

- Meeqqat pillugit ilumoortoq tusarneqaraangat isumaluutigineqassaarnikuuvoq. Meeqqat akornanni atugarliortoqarnera miserratiginagu inuiaqatigiinni tusagassiorfinnilu ammasumik oqallisigineqangaatsialernikuuvoq, nersornaaserneqartoq oqalugiarami ilaatigut oqarpoq.

Suli sorsuutigisassaqaqisut

Nersorneqarnini imminunnaq tunnganani aammali meeqqat ilaqutariillu ukiut ingerlanerini oqaloqatigisimasaannut tunngasuusoq, meeqqat oqaaseqartartuat MIO-meersoq Aviâja Egede Lynge KNR-imut nersorneqareerami oqarpoq.

- Artornaraluaqisoq oqallisigineqaqquneqartanngikkaluartorlu ilumoortumik oqarneq oqaluttuarnerlu ajortuunngitsoq nersorneqarnerma takutippaa.

MIO- nalunaarusiai 2015-imi meqqat oqaaseqartartuanngorneraniit ukiuni tulliuttuni isornartorsiorneqartaqisut matoqqasumillu oqallisaasartut ukiunili kingullerni taamaaliortoqassaariartortoq maluginiarsimagini, Aviâja Egede Lynge oqalugiarami oqarpoq.

- Akerliusoqarlunilu miserratiginnittoqartarpoq. Inuiaqatigiilli meeqqat akornanni atugarliortoqarneranik oqarnissaq merseriunnaariartuinnaraat isumaqarpunga. Akisussaassuseqarlutillu iliuuseqaqataarusuttut aamma amerliartuinnarput.

Nunaqarfiit aqutsisuisa siulittaasui meeqqanik atornerluisarnermik pinaveersaartitsinerorusullutik attaviginnissimanerat, taassuma assersuutigaa.

Nunatsinnili meeqqat inuusuttullu atugaat suli pitsanngorsarneqarnerusinnaaqisut, taanna erseqqissaavoq.

- Kommunit suliassaq tamanna kisimiillutik nammakkuminnaatsippaat. Aamma ilaqutariit ilarpassui meeqqaminnik atugarissaartitsinissamik ikorfartorneqarnissamik pisariaqartitsipput. Inuiaqatigiinni assigiinngitsorujussuarmik aamma inissisimavugut Peqqinnissaqarfippullu ilungersuaqaluni. Taamaammat suli sorsuutigisassaqaqaagut, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

Naalakkersuisunut siulittaasuusimasoq, Kuupik V. Kleist, DR-imilu tusagassiortoq, Matilde Kimer, Ebbe Munckip nersornaasiuttagaanik nersornaaserneqarsimasunut ilaapput.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.