Assortuussutaaqalunilu naalakkersuisoqatigiikkunnaassutaareerluni: Nuummi mittarfissuassaq kiisami ammaanersiorneqarpoq
Nalliinnaqaaq: Tassa Nuummi mittarfissuartaassaq ammaanersiorneqarpoq, taamaalillunilu timmisartorsuarmik merngaarfigineqartussanngorluni.
Timmisartorsuarmi Tuukkaq Nuummi mittarfissuartaamut 2200 meteritut takitigisuusumut ullumi nalunaaqutaq 12.35 merngaareeriarpat, Nuup Københavnillu akornanni toqqaannartumik timmisartuussisoqartalissaaqssaaq.
Nunatsinni sanaartornermik suliniutini annersaq taamaalilluni inaarneqarpoq, – tassungali killinniarneq imaannaanngilaq, akisuvoq assortuussutaaqalunilu.
Mittarfissualiulersaarnermi nunatsinni politikkikkut 2018-imi ukiakkut assortuussutaalernerata kingorna akerliussutsimik takutitsisoqarpoq, naalakkersuisut taamanikkut siulittaasuat Kim Kielsenip (S) annoraani piissagaa akerliussutsimik takutitsisut ilaannit suaartarfigineqarneranik kinguneqartumik.
Mittarfissualiulersaarneq milliardilikkuutaanik akeqarpoq. Aamma naalakkersuisoqatigiikkunnaassutaallunilu Kinamiit tamatumunnga soqutiginnittoqarmat, nunatsinni Danmarkimilu isumakuluulersitsivoq.
Pisut ima aallartipput:
1979:
Nuuk 950 meteritut takitigisumik mittarfittaarpoq, taannali timmisartorsuarmit soorlu Boeingitut ittumit miffigineqarnissamut naappallaarpoq.
2005:
Timmisartunik Dashitut ittunit angineroqisunik mittoqarsinnaaleqqullugu Nuummi mittarfiup tallilerneqarnissaanik siunnersuut akuerineqarpoq.
2011:
Mittarfissualiulersaarneq pimoorunneqarnerulerpoq. Kangerlussuarmi mittarfik matullugu Nuummiit Atlantiku qulaallugu timmisartuussisalernissaq, assartuussineq pillugu isumaqalioqatigiissitap innersuussutigaa. Nuummi mittarfiup 2200 meterinut tallilerneqarnissaa, isumalioqatigiissitap Atlantiku qulaallugu timmisartuussat Nuummersuukkajunnerat tunngavilersuutigalugu aamma innersuussutigaa.
2015:
Inatsisartut Nuummi Ilulissanilu mittarfiit tallilerneqarnissaannik siunnersuut Naalakkersuisunut suliakkiissutigaat. Qaqortumi, Tasiilami Ittoqqortoormiinilu heliportiliusuni aamma mittarfiliulersaartoqarpoq. Tunumi mittarfiliulersaarnerit kingorna taamaatipput.
2016:
Naalakkersuisut suliffeqarfik Kalaallit Airports Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu mittarfissualiortussatut, piginnittussatut ingerlatsisussatullu siunniullugu pilersippaat.
Assortuussutuussutaangaatsialertoq
2018:
Kinamiut suliffeqarfiutaat China Communications Construction Company mittarfissualiortussatut piukkukkoorpoq. Taamaalilluni mittarfissualiortussatut neqeroortunut allanut tallimaasunut ilannguppoq.
Kinamiit tamatumunnga soqutiginnittoqarmat, nunatsinni Danmarkimilu isumakuluulersitsivoq. Kinamiut suliffeqarfiutaat nunatsini mittarfiliortinneqarpat, tamanna Kinap nunatsinni sakkutuuliineranik kinguneqaratarsinnaanera, USA-p illersornissamut ministeriata Jim Mattisip mianersoqqussutigigaa DR allappoq.
Danskit politikerii arlallit ernumapput. Folketingimili ilaasortaq nunatsinneersoq Aleqa Hammond (Nunatta Qitornai) allatut isumaqartoq, naalagaaffeqatigiinneq pillugu Folketingimi ukiumoortumik maajimi apeqqarissaarneranni paasinarsivoq.
Kinamiut nunatsinni aatsitassasiornermut attaveqaasersuinermullu tunngasunik soqutiginninnerat taassuma tikilluaqquaa, danskillu nammineerlutik Kinamik niuteqateqarnissamik kinamiullu aningaasaliisinnaanissaannik soqutiginnittorujussuusut oqaatigalugu.
Danmarkip ministeriunera Lars Løkke kinamiunik Nuummi mittarfissualioqqusinngilaq. Danmarkimmi nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasuni nunatsinni suliassaqarfiit suli oqartussaaffigai. Lars Løkkep Danmark mittarfiit tallililerneqarnissaannut aamma aningaasaleeqataalersaarnerarpaa.
Taamaaliorporlu.
Naalagaaffimmi 700 millionit koruuninik nunatsinni mittarfissualiornissamut aningaasaliivoq. Nunatta 450 millionit koruuninik taarsigassarsiaqarnissaannut aamma qularnaveeqqusiivoq. Namminersorlutik Oqartussanut 450 millionit koruuninik taarsigassarsisitsinissamut aamma piareersimavoq. Danmark nunatsinni mittarfissuarnik taamaalilluni piginneqataalertussanngorpoq.
Tamannalu nunatsinni politikkikkut avissaartuunnermik kinguneqarpoq. Tassa Partii Naleraq naalakkersuisoqataajunnaarpoq, isumaqarami Danmarkip millionilikkuutaanik aningaasaliineragut nunatsinni mittarfissuarnik piginneqataalerpat, tamanna nunatta namminiilivinniarneranut kigaallassaataassasoq.
- Naalagaaffik politikkimut toqqaannartumik akuliuppoq, taamaalilluni kalaallit nammineersinnaanerat apeqquserneqarujussuarluni, Naleqqap taamanikkut siulittaasua tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.
Lars Løkke Rasmussen Nuummut aqaguani tikikkami Danmarkip tamatumunnga aningaasalersueqataallunilu piginneqataanissaanik isumaqatigiissut Kim Kielsenilu Hans Egedep Illuani atsiorpaat.
Partii Naleqqap aaqqissuussaanik Nuup saavani taamanikkut akerliussutsimik takutitsisoqarpoq.
- Tunuarit! Kalaaleq ilinninngaanniit silatuneruvoq! Annoraat peerniaruk, akerliussutsimik takutitsisut ”Dikatatorkim”-imik aamma ”Kolonistyre”-mik allannilinnik allagartarsualisaatigalutik suaartarput.
Isumaqatigiissulli tassa atsiorpaat: Inatsisartut mittarfissualiortoqarnissaanut novembarimi akuersipput.
2019:
Boooom – Nuummi mittarfissualiornissamut oktobarip 16-iani qaartitserngaarput. Mittarfissualiornissat ukiorpassuit oqallisaareersullu taamaasillutik aallartinissarneqarput.
2021:
Mittarfissualiornerit ilimagisamit akisunerupput. Kalaallit Airports 900 millionit koruuninik taarsigassarsivoq. Taakkuninnga ammaanissat ukiumik ataatsimik aamma kinguartinneqarput – covid 19 ingammik pissutaasoq, Kalaallit Airports nalunaarpoq.
2022:
Nuummi mittarfissuassap ilaa atulerpoq.
2024:
Nuummi mittarfeqarfittaamut aasaq isornartorsiuisut imaaginnavipput. Tassani isumannaallisaaneq pitsaannginnerarneqartunut ilaavoq, aamma Islandimut Canadamullu timmisartuussisalernissat kinguartinneqarput.
Nassatanik aallertarfik aamma ajorpoq, mittarfissuassaq aamma itersaqarpoq. Taamaannerat naammaginanngilluinnarnerarlugit angalasunit aamma naalakkersuisut siulittaasuannit Múte B. Egedemit isornartorsiorneqarput.
