Arnat nunatta peqqinnissaqarfimmut akisussaalernerata tassa 1992-ip kingorna nammineq piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut taarsiiffigineqarnissamut qinnuteqarsinnaalersut, naalakkersuisut sapaatip akunnerata aappaata affaata matuma siorna nalunaarutigaat.

Arnat 20-t periarfissaq tamanna maanna atorsimavaat. Inatsisit atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik taama paasissutissiivoq.

Inatsisit atuutsinneqarnerannut naalakkersuisup, Naaja H. Nathanielsenip (IA) oqarnera naapertorlugu arnat 300.000 koruunit tikillugit taarsiiffigineqarsinnaapput.

- Oqartussanit innarliinerit pillugit suliani allani taarsiissuteqartarnerup amerlaqatigai. Taamaammat aningaasat naleqquttumik ameralssuseqarsoraagut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Naalakkersuisuusimasut arnanut piumassuserinngisaminnik 1992-ip kingorna naartunaveersaaserneqarsimasunut 4,5 millionit koruunit immikkoortinneqarnissaat siorna isumaqatigiissutigaat. Taamani aningaasaqarnermut naalakkersuisuusup, Erik Jensenip (S) arnat immikkut 300.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissartik naatsorsuutigisinnaagaat nalunaaruteqarnerup kingorna oqaatigaa.

Inatsisit atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisoqarfik tamatuma kingorna avoqqaaraluni suliat amerlassusaat Naalakkersuisoqarfimmit suli ilisimaneqanngitsut oqaatigaa.

Nakorsaaneqarfiup arnat piumassuserinngisamik 1992-ip kingorna naartunaveersaaserneqarsimanerannut tunngatillugu suliat 15-it ilisimaaralugit taamani nalunaarutigaa. Taamaammat 4,5 millionit koruunit arnanut 15-inut immikkut 300.000 koruuninik taarsiissuteqarnissap naleqatigaa.

Arnamut ataatsimut maannakkut taarsiissutissat 'amerlanerpaamik 300.000 koruuniulerput'.

Qinnuteqartulli amerlassusaat 15-init amerlanerujussuanngoreerput. Qinnuteqartut Nunatta Nakorsaaneqarfiata kisitsisaataanit amerlanerunissaat naalakkersuisunit piareersimaffigineqartoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

- Ilisimaneqanngitsut aamma amerlanerussangatinneqarput, taanna oqarpoq.

Taarsiissuteqartoqarnissaanut aningaasat amerlanerusut pisariaqartinneqassagaluarpata, Naaja H. Nathanielsen Inatsisartunut aningaasassarsiornissaminut piareersimavoq.

- Naalakkersuisut Inatsisartullu naammagisimaarinninnatik akuersissuteqanngitsumillu naartunaveersaasersuisoqarsimaneranik akuersaarinnissinnaanatik oqareerneranni akisussaaffimmik aamma tigusinissarput pingaarnerpaavoq, taanna oqarpoq.

Akuara sequmissimavoq

Arnaq Knudsen-Frederiksen arnat taarsiissuteqartoqarnissaanut qinnuteqartut ilagaat. Taassuma spiraleqarnini 2002-mi 20-nik ukioqarluni paasivaa.

- Kingornatigut misigissutsit misigisakka oqaatsinik nassuiarneqarsinnaasorinngilakka. Annilaaqqaneq. Tupaqqaneq. Aliasunneq, taanna KNR-imit siusinnerusukkut apersorneqarnermini oqarpoq.

Taanna 15-inik ukioqarluni illoqarfimmini Paamiuni danskimit nakorsamit pilatsilluni naartuersinnermini spiralilerneqarsimavoq.

Arnaq Knudsen-Frederiksenip akussamigut ukiorpassuarni anniartarnini meerartaarsinnaannginninilu ilungersuutigisimavai. Taassuma taarsiissuteqartoqarnera pisimasumut allannguinavianngitsoq qularutiginngilaa.

Tamannami taarsiissuteqartoqannginneranit ajunnginnerusoq oqaatigaa.

- Taakku (naalakkersuisut aaqq.) uagutsinnut iliuuseqarusunnerat, utoqqatsernerat taarsiissuteqarnerallu ajunngilaq, Arnaq Knudsen-Frederiksen oqarpoq.

Arnaq Knudsen-Frederiksen pilatsilluni naartuersinnermini spiralilerneqarsimavoq. Taassuma spiraleqarnini ukiut tallimat qaangiuttut aatsaat paasivaa. Assi © : Johansinnguaq Olsen, KNR

Taamaakkaluartorli peqqinnissaqarfimmut tamakkiisumik tatiginnileqqinnissani ajornakusoortippaa.

- Napparsimagaangama ikiortarmannga ullut ilaanni tatigisarpakka. Aappaatigulli tatigisinnaanngitsutut misigisimasarpunga, akuarami spiralilerneqarnerma kingorna sequmissimavoq, taanna oqarpoq.

KNR-ip Arnaq Knudsen-Frederiksenip journalii siornatigut pissarsiariniarsimagaluarpai, tamannali periarfissaanngilaq. Tamanna Paamiuni napparsimmaviup journalinik tigumminninnginneranik pissuteqarpoq.

Journal pingaarnerpaanngitsoq

Arnaq Knudsen-Frederiksenip journalii kisimik pissarsiariuminaanngillat. Nakorsaaneqarfiup journalit arlallit piffissap ingerlanerani piuneerutsinneqarsimanngikkunik annaaneqarsimasut siusinnerusukkut nassuiaatigaa.

Naaja Nathanielsenip ajornartorsiut taanna arnat arlallit taarsiiffigineqarnissamut maanna qinnuteqarneranni eqqarsaatigaa.

- Journalinik piuneerutsinneqarsimasoqarpoq, journalimut allattuineq amigangaatsiarpoq. Tamanna arnat pisuussutigissanngilaat, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Akuersissuteqartoqarsimannginneranik allassimasumik journalimik nassaartoqarsinnaannginnera pingaarnerpaanngilaq.

Naaja H. Nathanielsenip innarliiffigineqarsimanani taarsiiffigineqarnissamut qinnuteqartoqarnavianngitsoq upperilluinnarpaa.

- Taama pisoqarnissaanut soorunami aarlerinartoqarpoq, kisianni tamanna annikitsunnguuvoq, periarfissallu tigunissaa nalissaqarpoq.

Naalakkersuisut aatsaat siullermeertumik taarsiissuteqartoqarnissaanut aaqqissuussipput. Eqimattaq immikkut ilisimasalinnik, inatsisilerituunik, peqqinnissamik suliaqartunik paasisimasaqartunillu nipangiusimasussaatitaasunik ilaqartut sulianik isumaginninnissaa aalajangerpaat.

- Politikkikkut akuliuttoqannginnissaanut tatiginninnermik pilersitsiniarluta taama iliorniarluta aalajangerpugut, kisianni aamma inuit journaliinik pisinnaatitaaffiginngisatsinnik takunnissinnaalernissarput pinngitsoortinniarparput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Taarsiissuteqartoqarnissaa qinnuteqartoqarsinnaanera 2025-mi decembarip 31-anni unissaaq. Qinnuteqaatit 2026-mi februaarip aallaqqaataa nallertinnagu aalajangiiffigineqassapput. Tamanna naalakkersuisut nittartagaanni allassimavoq.