Orsugiassiorfik: Aningaasat Kalaallit Nunaannut nassiunneqaqqittut

- Maannakkorpiaq naalagaaffimmit tapiissutaanngillat; isumaqarpunga Ivittuuni orsugiassiorfimmit naafferartumik taarsersuinissamik aaqqiinerusoq.

Múte Bourup Egede DR-ip nammineq piviusulersaarusiaanut 'Grønlands Hvide Guld'-imut atatillugu ilanngutassiaani oqarpoq.

Facebookimilu  nipilersortartumit 'Coolio'-mit erinarsuut 'Gangstas Paradise' tunuliaqutaasutut nipilersuutinut ilanngunneqarsimavoq. Video taanna 68.000-init takuneqarsimavoq.

Ajornartorsiutaasoqarporli – danskit naalagaaffiata orsugiassiorfimmit aningaasanik utertinneqanngitsunik iluanaaruteqarsimanerata takutinneqarnera eqqortuunngilaq.

Aningaasaqarnermut ministereqarfimmit kisitsisit KNR-ip pissarsiarisimasai taama takussutissiipput.

Orsugiammit aningaasat nunatsinnut utertinneqartut

Jyllands-Postenimit ilanngutassiami tusagassiortut ingerlateqatigiiffik orsugiassiorfimmik ingerlatsisoq akitsuusiussanut akiliuteqarsimasoq uppernarsaatissarsivaat.

1860-ikkunni aningaasat 18 procentii Kalaallit Nunaata pisimavai, 1920-kkunni sisamararterutaat 1930-kkunnilu affaat utertinneqarlutik.

Orsugiassiorfiup kalaallinut iluaqutaanissaa siunertaasimavoq. Tamanna Aarhusip Universitetiani aningaasaqarnermut professori meritus aamma Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata ineriartorneranik atuakkiortoq, Martin Paldam Jyllands-Postenimut oqarpoq.

Aningaasaniilli akitsuutit suli nunasiaataasimanerput pissutigalugu Kalaallit Nunaannut toqqaannartumik tunniunneqanngillat. Kongelige Grønlandske Handelsselskabimi kontumut isertinneqarput.

Taamaammat aningaasanit qanoq amerlatigisut atuarfeqarfinnut, illunut, aqqusinernut inuiaqatigiillu sinnerinut atorneqarsimanersut akiuminaappoq.

Kalaallit Nunaata aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit siulittaasuat aamma DR-ip piviusulersaarutaani peqataasoq, Torben M. Andersen oqarpoq.

- Aningaasartuutigineqarsimasut kingumut qanoq annertutigisumik takuneqarsinnaanerat takunikuunngilara, taanna oqarpoq.

Sorsunnersuup aappaata kingorna

Danskit naalagaaffiat sorsunnersuup kingorna orsugiassiorfimmik ingerlatseqatigiiffimmik piginneqataalerpoq.

Naalagaaffiup aktiaatini 1985-imi tuninialermagit Aningaasaqarnermut ministereqarfik ilannguppoq.

Danskit naalagaaffiata ingerlatseqatigiiffik sorsunnersuup aappaata kingornanit akileraarutitigut aktiatigullu qanoq iluanaaruteqarfigitigisimaneraa kiisalu naalagaaffik Kalaallit Nunaannut katillugit qanoq aningaasartuuteqartigisimanersoq tassannga paasissutissiissutigineqarpoq.

Inerniliissutaalu ersarippoq: Danskit naalagaaffiata orsugiassiorfik Kalaallit Nunaannut utertitsineranit annerusumik sorsunnersuup aappaata naaneranit, 1947-mit ukioq ataaseq taamaallaat iluanaaruteqarfiginerusimavaa.

Tusagassiorfiup Økonomisk Ugebrevip tamanna paasisimavaa. KNR-ip kisitsisit takunniffigai tutsuiginassusaalu misissorlugit.

Kisitsisit ullumikkut aningaasanut naatsorsorneqartut naalagaaffiup 1945-mit 1984-imut ingerlatseqatigiiffimmit akileraarutitigut iluanaarutai akianillu pissarsiai 8,3 milliardit koruunit missaanniittut takutippaat. Naalagaaffillu Kalaallit Nunaannut piffissami tassani 143,5 milliardit koruunit missaannik nassiussivoq.

KNR-ip sorsunnersuup aappaata siornanit kisitsisit takunniffiginngilai. Sorsunnersuup aappaanit kisitsisit ilaatinneqanngillat, sorsunnersuarmimi tiguaaqqasoqarnerani aningaasat USA-mi aningaasaateqarfimmut tuttarmata. KNR-ip aallaqqaammut kisitsisaasut ullumikkut aningaasat nalinginut naatsorsorpai. Taamaaliornermi Danmarks Statistikip aningaasat nalinginut naatsorsuissutaa atorneqarpoq. Aningaasat nalinginut naatsorsuissutit qularnartuaannarput, taamaammat kisitsit eqqortoq nikerarsinnaavoq.

Kisitsisit danskit inuiaqatigiit orsugiassiorfimmit qanoq iluanaaruteqarsimatiginersoq takutinngilaa – taamaallaalli danskit naalagaaffiata ingerlatseqatigiiffimmit qanoq iluanaaruteqartigisimanera.

Oqaluuserineqanngitsoortoq

Kisianni naak Danmarkip nunattalu akornanni isertitat aningaasartuutillu pillugit paasisat nutaat saqqummeraluartut apeqqutinik nutaanik takkuttoqarpoq.

Torben M. Andersenip akitsuutit sumorpiaq atorneqarsimanersut ilisimatusarfigineqarsimanissaa kissaatigigaluarpaa.

- Akitsuutit appasippallaarsimappat? Imaassinnaavoq ingerlatseqatigiiffik akiliisippallaarneqarsimanngitsoq. Kisianni apeqqutip akissutisinissaanut misissuilluaqqissaartoqarnissaa pisariaqarpoq.

Nunatsinni Danmarkimilu tusagassiorfiit politikerillu piviusulersaarummi aningaasat annertussusaat ukkatarigaat pisimasut pillugit aaqqissuussaasumik oqaloqatigiinniarneq ajornarneruvoq.

Amerlasuut kisitsisit soqutiginngilaat. Sooruna soqutigissagipput?

- Kisitsisit attaveqatigiinnermut sakkortusaataanerat qularutissaanngilaq. Taakku eqqornerusumik akissuteqartoqarnissaanut ilimanaateqartitsisarput, Torben M. Andersen oqarpoq, nangillunilu:

- Apeqqutilli annerusut oqaluuserinissaat soqutiginarnerusarput. Taakku kisitsisini tusarsaajunnaartarput. Tamanna pillugu oqaluuserinnittoqannginnissaa uggornarpoq.

Isornartorsiuinerup annertuneruleriartornerata kingunerisaanik DR-ip piviusulersaarut peerniarlugu aalajangerpaa. Tassungalu aamma atatillugu aaqqissuussinermi aaqqissuisuuneq, Thomas Falbe aaqqissuinermi akisussaasuusoq soraarsillugu.

- Piviusulersaarummik danskit uagutsinnut naatsorsuuteqarneranik naammassinninngitsumik saqqummersitsinermut utoqqatsissutigaara, DR-ip nutaarsiassaqartitsiviani pisortaq, Sandy French oqarpoq.