Orsugiassiorfiusimasoq pillugu piviusulersaarusiamut qisuariaatit: Danmark nunatsinnut akiliisariaqarpoq

Danmarkimi Socialdemokratit Ivittuuni orsugiassiorfiusimasup Kalaallit Nunaata Danmarkillu oqaluttuarisaaneranni pisimasunik qulaajaanermi misissugassanut ilanngunneqartariaqarsoraat. Nunarpulli aningaasarsiorfigisinnaasaminik ukkataqarnerusariaqartoq, Folktingilmi ilaasortaq Aaja Chemnitz (IA) isumaqarpoq.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

februaarip 10-at 2025 14:10

Nutserisoq Hanne Petersen

"400 milliardit koruunit ".

"Asasara Danmark. Aningaasaatikka tigoqqikkusuppakka", (aaqq: KNR-imit nutsigaq).

DR-ip piviusulersaarusiaq "Grønlands Hvide Guld" sapaammi aallakaatereeraalu inoqatinut attaveqaatini ilaatigut taama allattoqarpoq.

Danmarkimi suliffeqarfiit arlallit Arsuup eqqaani Ivittuuni orsugiammik ukiuni 130-ni – tassa 1854-imiit 1987-ip tungaanut - qalluisimasut piviusulersaarusiami tassani oqaluttuarineqarpoq.

Danmarkimi suliffeqarfiit assigiinngitsut, ilaat naalagaaffimmit aamma pigineqartuusut, Ivittuut ukiuni taakkunani ullumikkut aningaasat nalingat naapertorlugu katillugit 400 milliardit koruunit missaat kaaviiaartisssimagaat, piviusulersaarusiami oqaluttuarineqarpoq.

Orsugiassiornermili aningaasartuutaasimasut isertitaasimasunit ilanngaatigineqarsimanngimmata ilumut taama amerlatigisunik isertitaqaatigisimaneraat nalorninartuusoq, aningaasaqarnermik ilisimatuut marluk piviusulersaarusiami erseqqissaatigaat. Taamanikkullu isertitaasimasut ullumikkut aningaasat nalingat naapertorlugu nalitussusaannik naatsorsueriaasissaq, taakkua aamma isumaqatigiinngissutigaat.

Aamma atuarukOrsugiassiorfiusimasoq pillugu piviusulersaarusiaq nutaaq: Danmarkip USA-llu iluanaarutigingaatsiarsimavaat

Taamaakkaluartoq Danmarkimi naalagaaffik aningaasanik nunatsinnut utertitsiisariaqarnerarlugu, inuttaasorpaaluit politikererpaaluillu allapput.

Atassutip siulittaasua, Aqqalu C. Jeremiassen partiimi facebookiani ima allappoq:

- Angallanneq mittarfeqarnerlu, ilinniartitaaneq, peqqinnissaqarfiit aserfallannikut, inissiarpassuillu iluarsartuunneqarnissaannut Danmark akiliisussatut pisussaaffilertariaqarparput.

Atassutip siulittaasorisimasaa, aamma Demokraatit tunuliaqutaralugit Inatsisartuni ilaasortaasimasoq, Steen Lynge aamma Facebookimini ima allappoq:

- Asasara Danmark. Anigaasaatikka tigoqqikkusuppakka (aaqq: KNR-imit nutsigaq).

Taassuma nammineq isummernermisut nalagaaffiup nunatsinnik iluaqutiginnissimanerani suliat tulleriiaarpai, soorlu sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq, Danmarkip nunatta aatsitassaataanik USA-mik niueqateqarnera pisuussutinillu uumassusilinnit isertitaqarnera.

Danmarkimi politikeri: Oqaluttuarisaanitsinnik qulaajaanermi misissugassanut ilaalertariaqarpoq

Tassami Arsuup eqqaani Ivittuuni orsugiassiorfiusimasoq pillugu piviusulersaarusiaq nunatta soorlu ukiut tamaasa tapiiffigineqartarnermigut Danmarkimut aningaasartuutaannaanerarlugu oqalunnermik allanngortitsivoq.

Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede (IA) piviusulersaarusiami taama oqarpoq.

- Tamanna aalajangiullugu uteqqiattumik oqaatigineqartartunut ilaavoq. Nunarput pisuussuterpassuaqartoq, aningaasartuutaannaanngitsuusugullu, nunatsinni tamatta nalugunanngilarput.

Orsugiassiorfiusimasorlu Kalaallit Nunaata Danmarkillu oqaluttuarisaaneranni pisimasunik qulajaaleruttornermi 2023-mi isumaqatigiissuteqarnikkut aallartinneqartumi misissugassanut ilannguttariaqartoq, Danmarkimi Socialdemokratineersoq Christian Rabjerg Madsen DR-imut oqarpoq.

Ivittuuni orsugiassiorfik

Isiginnaagassiap piviusuinnik tunngaveqartup ”Grønlands Hvide Guld”-ip orsugiassiassaq Ivittuuneersoq danskit orsugiassioqatigiiffiannut aamma danskit aningaasaqarnerannut qanoq naleqartigisimanersoq misissuiffigaa. Tamatumalu saniatigut orsugiassiorfik najukkamini kalaallinut Danmarkimilu qanoq isumaqarsimanersoq misissuiffigalugu.
Ivittuuni orsugiassiorfik nunarsuarmi orsugiassaqarnerpaavoq. Orsugiassaq aatsitassaavoq naleqangaatsiartoq. Taanna aluminiuminut ilaatigut timmisartuliornermut atorneqartartunut atorneqartarpoq.
Danskit orsugiassioqatigiiffiat Ivittuuni orsugiassamik nioqqutissatut 1885-imi piiaalerpoq. Danmark nunatsinni taamani niuernermut kisermaassisussaatitaasuuvoq.
Orsugiassaq Danmarkimukaanneqarluni fabrikkimi suliarineqartarpoq, tassangalu tunineqaqqittarluni.
Orsugiassaq Sorsunnersuup Aappaata nalaani Danmarkimukaanneqarani USA-mukaanneqartarpoq. Tassanilu timmisartuliornermut ilaatigut atorneqarluni.
1854-imit 1987-imut Ivittuuni orsugiassaq 3,5 million tonsip missaaniittoq atorneqarpoq.
Orsugiassiorfik 1987-imi matuvoq. Orsugiassaq nungussimavoq.
Isiginnaagassiamik piviusuinnik tunngaveqartumik ”Grønlands Hvide Guld”-imik suliaqartut naapertorlugit danskit orsugiassiorfiat aamma danskit naalagaaffiat orsugiassiorfimmit 400 milliardit koruunit missaannik naleqartumik tunisaqarput.
Amerikamiut suliffeqarfiata Pennsaltip tamatuma missaannik aamma tunisaqarsimassasut isiginnaagassiortut missiliorpaat. Suliffeqarfik orsugiassiassamik suliarineqanngitsumik piseriarluni USA-mi tuniniaaqqittarpoq.

Paasissutissarsiffik: Isiginnaagassiaq piviusuinnik tunngaveqartoq ”Grønlands Hvide Guld”, lex.dk

Allisiguk

- Taamaalilluta tusartakkagut uppernarsarsinnaalerniassagatsigit Naalagaaffeqatigiillutalu atatsimooertumik oqaluttuassartarput silatuumik tunngaveqarluta aamma oqaloqatigiissutigisinnaaniassagatsigu.

Taanna Danmarkip aningaasaqarnermut ministerianit ilalerneqartoq, DR-ip oqaatigaa.

Suliat spiralilersuisimanermut, kalaallit meerartaannik 1950-ip 1980-illu akornanni meerarsianngortitsinermut nunatsinnilu najugaqarfinnik namminersornerulertinnata inerutsitsinermut tunngasuusut oqaluttuarisaanitsinni pisimasunik qulaajaanermi misissugassanut ilaassasut isumaqatigiissutaavoq.

Danmarkip naalagaaffiata nunatsinni suliniutigisimasaanut niuernermillu ingerlassimasaanut allanut, soorlu Kongelige Grønlands Handelimut (KHG), tunngasut qulaajaanermi misissugassanut aamma ilannguttariaqarnasorinerigai Christian Rabjerg Madsen KNR-imit apererusukkaluarparput. KGH-mi Danmarkip naalagaaffianit taamanikkut pigineqartuusoq nunatsinni niuffannikkut 1776-imiit 1950-ip tungaanut kisermaassisuuvoq.

Christian Rabjerg Madsenili KNR-imit apersorneqarnissaminut periarfissaqanngitsoq, Socialdemokratit tusagassiivianit nalunaarput.

Aaja Chemnitz: Piffissaq pisimasunut pisussanulluunniit atorsinnaavarput

Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA) Ivittuuni orsugiassiorfiusimasoq oqaluttuarisaanitsinni pisimasunik qulaajaanermi misisissugassanut aamma ilannguttariaqarsoraa.

Danmarkimili suliffeqarfiit Danmarkillu naalagaaffiata Ivittuuni orsugiassiornermit qanoq isertitaqartigisimanerannik qulaajaalluarnerusoqarsimasariaqaraluartoq, taanna isumaqarpoq.

- Tamanna aningaasaqarnikkut nunatta Danmarkillu akornanni saqitsaataassanersoq naalakkersuisut isummerfigisassaraat. Orsugiassiornerllu qanoq isertitaqaataatigisimaneranik piviusulersaarusiaminngarnit qulaajaalluarnerusoqarnissaa pingaartuusoraara.

Nunattami siunissami sutigut nammineq aningaasarsiorsinnaanerminik ukkataqarnerunissaa pingaarnerusoq, taanna isumaqarpoq.

- Oqaluttuarisaanitsinni pisimasut puigussanngilagut, ataatsimuussutigigatsigimmi. Nunattami karsianut tuttartut amerlinissaasa qanoq qularnaarsinnaanerata oqallisiginissaa aamma pingaartuusoraara, aningaasanimmi amerlanernik pisariaqartitsivugut. Aningaasanut inatsimmi kingullermi atoriaannaasavut 11 millionit koruuniupput. Taakkua suliassat amerlassusaannut naleqqiukkaanni – naammassilluarnissaannullumi - amerlagisassaanngillat, taanna oqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.