Orsugiassiorfiusimasoq pillugu piviusulersaarusiaq nutaaq: Danmarkip USA-llu iluanaarutigingaatsiarsimavaat

Piviusulersaarusiap nutaap "Grønlands Hvide Guld"-ip Ivittuuni orsugiassiorfiusimasumit milliardilikkuutaanik naleqartut misissuiffigai.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

februaarip 09-at 2025 10:55

Nutserisoq Hanne Petersen, Connie Fontain

Kujataani Ivittuuni orsugiassiorfiusimasoq iluanaarutaalluarnikooqisoq ukiorpassuarni ilisimaneqarpoq.

Orsugiassiorfiusimasorli Danmarkimi aningaasarsiornermut qanoq nalitutigisimanersoq, aamma nunatsinnut Danmarkimullu qanoq malunnaateqartigisimanersoq, ”Grønlands Hvide Guld”-imik piviusulersaarusiortut ukiuni kingullerni pingasuni misissorpaat.

Iluanaarutaasimaqisorlu paasivaat.

- Naatsorsuinerup inernera tupinnaqaaq. Danmarkip aningaasarpassuarnik Kalaallit Nunaannut atuisarnera pissarsiaqarpallaartannginneralu pillugit oqaluttuarineqartuaannarpoq. Maannali paasiuminarsarneqarnerusimasumik takuneqarsinnaalerpoq, Otto Rosing oqarpoq.

Otto Rosing tusagassiortorlu aamma ilitsersuisuusoq Claus Pilehave KNR-ikkut DR-ikkullu sapaatiuppat takutinneqaqqaartussamik piviusulersaarusiortuupput.

Qallunaammi suliffeqarfiutaat Ivittuuni piiaaffiusimasumi orsugiammik ukiuni 100-nit ikinnerunngitsuni qalluipput. Orsugiammik Ivittuuni piiaafferujussuarmi qallukkat Københavnimut atortussiorfimmut 1987-ip tungaanut assartorneqartarput.

Orsugiammik qalluiffiusimasoq qanoq nalitutigisimanersoq paasiniarlugu naatsorsuutinut allattaavinnik misissuinerit piviusulersaarusiami malinnaaffigineqarput.

Tassalu Ivittuuni orsugiammik qalluiffiusimasoq tassanilu qallukkanik Københavnimi atortussiorfiusimasoq kaaviiaartitaat katillugit ullumikkut aningaasat nalinga naapertorlugu 400 milliardit koruuniusut piviusulersaarusiortut inerniliipput.

Milliardilikkuutaallu Danmarkip naalagaaffianut, suliffeqarfinnut namminersortunut inunnullu Danmarkimeersunut tussimasut piviusulersaarusiami oqaatigineqarpoq.

Amerikamiut suliffeqarfiutaat aamma taama amerlatigisunik iluanaaruteqarsimavoq, massa nunarput orsugiammik – aningaasanillumi – aallarussorneqartunik isiginnaaginnartariaqarsimasoq. Danmarkimi nunatsinni niuffannikkut taamanikkut kisermaassisuuvoq.

Aningaasaqarnermik ilisimasallit assigiinngitsunik isiginiagaqartut

Ukiunili 135-ni orsugiassiorsimanermit isertitanik naatsorsuiniarneq piuminaatsuinnaanngilaq. Taamaammat piviusulersaarusiortut aningaasaqarnermik ilisimasallit arlallit naatsorsuiniarnerminni isumassarsiorfigaat.

Kaaviiartitanit qasserpiaat Danmarkimut tussimanersut, aningaasaqarnermik ilisimasallit isumaqatigiinngissutigaat.

Ivittuuni orsugiassiorfik

Isiginnaagassiap piviusuinnik tunngaveqartup ”Grønlands Hvide Guld”-ip orsugiassiassaq Ivittuuneersoq danskit orsugiassioqatigiiffiannut aamma danskit aningaasaqarnerannut qanoq naleqartigisimanersoq misissuiffigaa. Tamatumalu saniatigut orsugiassiorfik najukkamini kalaallinut Danmarkimilu qanoq isumaqarsimanersoq misissuiffigalugu.
Ivittuuni orsugiassiorfik nunarsuarmi orsugiassaqarnerpaavoq. Orsugiassaq aatsitassaavoq naleqangaatsiartoq. Taanna aluminiuminut ilaatigut timmisartuliornermut atorneqartartunut atorneqartarpoq.
Danskit orsugiassioqatigiiffiat Ivittuuni orsugiassamik nioqqutissatut 1885-imi piiaalerpoq. Danmark nunatsinni taamani niuernermut kisermaassisussaatitaasuuvoq.
Orsugiassaq Danmarkimukaanneqarluni fabrikkimi suliarineqartarpoq, tassangalu tunineqaqqittarluni.
Orsugiassaq Sorsunnersuup Aappaata nalaani Danmarkimukaanneqarani USA-mukaanneqartarpoq. Tassanilu timmisartuliornermut ilaatigut atorneqarluni.
1854-imit 1987-imut Ivittuuni orsugiassaq 3,5 million tonsip missaaniittoq atorneqarpoq.
Orsugiassiorfik 1987-imi matuvoq. Orsugiassaq nungussimavoq.
Isiginnaagassiamik piviusuinnik tunngaveqartumik ”Grønlands Hvide Guld”-imik suliaqartut naapertorlugit danskit orsugiassiorfiat aamma danskit naalagaaffiat orsugiassiorfimmit 400 milliardit koruunit missaannik naleqartumik tunisaqarput.
Amerikamiut suliffeqarfiata Pennsaltip tamatuma missaannik aamma tunisaqarsimassasut isiginnaagassiortut missiliorpaat. Suliffeqarfik orsugiassiassamik suliarineqanngitsumik piseriarluni USA-mi tuniniaaqqittarpoq.

Paasissutissarsiffik: Isiginnaagassiaq piviusuinnik tunngaveqartoq ”Grønlands Hvide Guld”, lex.dk

Allisiguk

Danmark iluanaarutaasimasunit milliardilikkuutaajusunit qanoq pissarsiaqartigisimanersoq, aningaasaqarnermik ilisimatuup Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinnut aamma siulittaasuusup Torben M. Andersenip nalornisigigini piviusulersaarusiami oqaatigaa.

Taamanikkut orsugiassiorneq qanoq nalitutiginersoq naatsorsoqqissaaqqaarnissaa aamma pingaaruteqartoq, Torben M. Andersenip aamma oqaatigaa. Orsugiassiornerlu inuiaqatigiinnit qanoq pissarsiaqaataatigisimanersoq naatsorsorsinnaajumallugu orsugiassiornermi aningaasartuutit aamma ilanngaatiginissaat.

Nunasiaataanermili pissutsit naatsorsuiniarnermi eqqarsaatiginissaat pingaartuusoq, aningaasaqarnermik ilisimasalik piviusulersaarusiami aamma inuttaasoq Arindam Banerjee isumaqarpoq.

Danmarkimi nunatsinni niuffannikkut taamanikkut kisermaassisuummat, orsugiassiorfiusimasoq qallunaat suliffeqarfiutaanit taamanikkut aqunneqarlunilu tassani sulisut siuttuusullu qallunaajupput. Tamakkualu tamarmik Danmarkimi aningaasarsiornermut iluaqutaasimasut, taassuma piviusulersaarusiami oqaatigaa.

Aningaasaqarnermilli ilisimasallit aningaasat Ivittuuni orsugiassiornermi iluanaarutineersut nunatsinniit aallarussorneqartut amerlaqisut isumaqatigiipput. Otto Rosingilu aperigaanni piviusulersaarummi ilitsersuisut marluk naatsuinermi aamma qulakkeerisimalluarput.

- Ukiuni pingasuni suliaqarpugut, kisitsisillu uku ukiuni kingullerni misissorluaqqissarneqarnikuullutillu annertuumik misissuiffigineqarnikuupput.

Paasissutissat saqqummersinneqassasut

Otto Rosingi Ilulissaneersoq aperigaanni orsugiassiorfiusimasoq Danmarkilu aningaasarpassuarnik Ivittuunit iluanaaruteqarsimasoq pillugu oqaluttuanik tusartuarsimavoq. Oqaluttuat inuppassuit oqaluttuarisartagaat. Kisianni kialuunniit aningaasat qanorpiaq amerlatiginersut orsugiasiorfimmit pissarsiarineqarsimanersut ilisimasimanngilaa.

Taamaammat Otto Rosingip tamatuma misissornissaa pingaartissimavaa.

- Nuna nunasiaataasoq aamma nunasiaateqarnerup qanoq atorneqarsimanera nalinginnaasumik oqaluttuarineqartarpoq. Oqallinnermi paasissutissanik saqqummertoqalernissaa pitsaasuusoraara, taamaalilluta eqqornerusumik kukkunngitsumillu oqalulersinnaassalluta, Otto Rosing oqarpoq.

Danmark nunatta piorsarneranut ikiuussimasoq, Ilulissani peroriartornermini oqaluttuunneqartarluni ilitsersuisup oqaatigaa. Aamma nunarput Danmarkip naalagaaffianit aningaasalersorneqartuunermigut Danmarkimut amigartoorutaasoq.

- Oqaluttuaq una kisitsisillu qangali saqqummersimasussaagaluarput. Kisitsisit uku ukiut 100-t matuma siornali ilisimaneqartariaqaraluarput. Naalagaaffeqatigiinni taamaaliornikkut allatut ullumikkornit inissisimasoqassagaluarpoq.

- Maannali saqqummerput, kisitsisit maanna takusinnaavagut, tassanngalu ingerlariaqqissinnaalluta. Taakku maanna ammasumik saqqumilerput. Susoqarsimanerata qulaajarnissaa pingaaruteqarsoraara. Ilumoortumik qulaajaaneq, taakkumi toqqoqqaneqarsimapput, Otto Rosing oqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.

Orsugiassiorfiusimasoq pillugu piviusulersaarusiaq nutaaq: Danmarkip USA-llu iluanaarutigingaatsiarsimavaat

Ivittuuni orsugiassiorfik

Paasissutissat saqqummersinneqassasut

Aamma atuaruk