Inuit Ataqatigiit: Piaaffissat nutaat mingutsitsinnginnerunissamut pingaarput

Nunatsinni aatsitassarsiornissaq pillugu inatsisartunut qinersinermi 2021-mi oqallisigineqangaatsiarpoq, tamannalu qinersinermi qinersisartunut amerlasuunut aalajangiisuulluinnarsimavoq.

Aatsitassarsiornissap inuiaqatigiillu kissaataat pillugit oqimaaqatigiissumik suliaqarneq taamanili Inuit Ataqatigiit aallartippaat.

Naalakkersuisuunikut aatsitassarsiornermut amerikamik suleqateqalernissamut qanoq pilerinarsaatigisimanersut pillugit, Naaja Nathanielsen januaarimi apersorneqarnermini oqarpoq.

- Piareersimalluarumalluta nunatsinnilu inuiaqatigiinnit piumaneqartoq,  allaffeqarfitsinni ammasuunerunissarput ilanngullugu avatangiisitsinnik illersuinerunissamut attassiinnarsinnaanissarput sulissutigingaatsiarnikuuarput.

Aatsitassarsiorfittaassani assersuutigalugu USA ilaassagaluarpat nunatsinni avatangiisitsinnullu inatsit atuuttoq ataqqisariaqarpaat, Naaja Nathanielsen oqarpoq. Assi © : Johasinnguaq Olsen/ KNR

Piiaffissat nutaat avatangiisimut sunniuteqanngitsoornavianngillat, piiaaffissallu nunap iluani sinnikunik nukissiuuteqassappata 2020-mi aniatitsinermut sanilliullugu nunatsinni CO2-mik aniatitsineq 40 procenti angullugu qaffariaateqarsinnaavoq. Inuiaqatigiit kalaallit Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunneranni kingunerusinnaasunik misissueqqissaarneq 2023-meersumi allaqqavoq.

Nunatsinni siunissami aatsitassarsiortoqassagaluarpat qanoq ingerlatsisoqarsinnaaneranik aamma silap pissusianut aaqqissuussinerit sianiginissaat pillugit Kalistat Lund aamma Naaja Nathanielsen ima oqarput.

Illoqarfinniit nunaqarfinniillu ungasittut

Nunarput parisimi isumaqatigiissummut junimi ilaasortanngorpoq. Tassani aatsitassanik piiaanermi mingutsitsinnginnerusumik nukissiuuteqarnissaq kajumissaarutigineqarpoq. Piiaaffiulersussalli ungasippallaarneri pissutaallutik mingutsitsinnginnerusunik nukissiuutit pioreersunut atassusernissaat ajornarsinnaavoq, suliniutillu akisoorujussuanngussallutik. Naalakkasersuisuusimasut aatsitassanut iliuusissaanni 2025-2029-meersumi allaqqavoq.

Aatsitassarsiorfittaassat nunaqarfinniit illoqarfinniillu ungasissorujussuarmiittussaapput, Naaja Nathanielsen KNR-imut oqarpoq.

- Kujataa assersuutaalluarsinnaavoq, suna tamarmi imminnut qanikkamik. Tunumili suliniutaasut Ittoqqortoormiinut Tasiilamulluunniit qaninnginnamik.

Tamatumunnga ilassutigaa, avataaneersunik sulisorpassuaqassagaluaruttaluunniit nunarput suliniutini angisuuni soorlu mittarfissualiornerni misilittagaqarfigilereerpaa. Aammattaaq aatsitassasiorneq aalisarnermut assersuuppaa.

- Soorlu aalisarnermi ilisimariikkatsitut sapaatit-akunnialunni qaammatikkaaniluunniit angalasarpugut, suliffissatsialaasinnaapput. Uagutsinnut tamanna nutaajunngilaq. Pinngortitap pissarititaatalu atorluarsinnaaqaagut, taamaaliornerlu ilisimaarilluartuuarput. Ukiorpassuanngortuni tamanna misilittagaqarfigaarput, taanna oqarpoq.

Avatangiisinut ajoqutaasut silap pissusianulluunniit iluaqutaasut

Kalistat Lund qinersinissatta suaarutigineqarnissaanut akunnerit sisamat sioqqullugit oqaloqatigaarput.

Mingutsitsinnginerusunik piiaaffeqarneq avatangiisinut sunniuteqartussaassaaq...

- Aap aap, Kalistat Lund akivoq.

Mingutsitsinngineruvissortunik piiaaffeqalersinnaanngilaq...

- Naamik naamik.

Avatangiisinut sunniuteqartussaassanersut illuanilli silap pissusianut iluaqutaasussaassasut innuttaasunut oqaruit qanoq qisuariassasoraagit?

- Piiaaffissaq inoqarfimmit ungaseqinersoq eqqannguaniinnersorluunniit apeqqutaavoq. Qanoq ikkaluarpalluunniilli piiaafissap akuerineqarneraniit ukiut 30-t qaangiuppata matunerani qanoq isikkoqarnissaa takusinnaanngorlugu pilersaaruteqartarpoq.

Nunatsinni innaallagissamik pilersuinerup 70 procentia ataavartumik nukissiutineersuuvoq, ilaatigut erngup nukinganeersuulluni. Assersuutigaluguli umiarsuarnik timmisartunillu angallassinermi nukimmik atuineq ilanngullugu tamakkiisoq qiviaraanni 18 procentiinnaa mingutsitsinnginerusunik nukissiuunneersuuvoq. Assi © : KNR / Markus Valentin

Silap pissusianut naleqqussartariaqartugut inuttaasunut oqaraangavit qanoq qisuariartarpat?

- Tamanna eqqartoriartorlugu sumiiffinnut assigiinngitsunut angalavunga. Akuersaarrappaat, nunattami nunarsuullu pisariaqartikkaat paasisaramikku isumaqataasarput.

Piiaaffissat kinguaariit tulliinut akornataaqqunagit iluaqutaaqqullugilli matuneranni qanoq isikkoqarnissaat takusinnaanngorlugit pilersaaruteqassasoq, aatsitassarsiornermut periusissiami allaqqavoq.

Qanoq ikkaluarpalluunniit umiarsuit, timmisartut maskiinallu piiaanermi atorneqartartussaassammata, piaaffiit co2-mik aniatitsiffiunerusartussaassapput. Ingammik nukissiuuteqarfiusut ungasissuanniippata, taakkununngami nukissiuutinik nutaanik mingutsitsinnginerusunik attaveqaasersuutilersuisoqartariaqassammat. Tamanna tassa aatsitassarsiornermut periusissiami aalajangiusimalluinnarneqarpoq.

Nutaanik suliniuteqartut atortorissaarutillu nalornisigigaat

Taamaammat Kujataani piiaaffissani nutaanik – EU ikiorsiullugu –  nukissiuutilersuisoqarumaartoq, silap pissusianut tunngasuni naalakkersuisuugallartup ilimagaa.

- Qorlortorsuarmi Qaqortumut Narsamullu pilersuisuusumik erngup nukinganik nukissiuuteqareerpoq. Kujataani illoqarfiit taakkua marluk tamaanilu piiaaffiulerumaarsinnaasut (mingutsitsinnginerusunik nukissiuunneersuusunit, aaqq.) tassannga – Narsamilu imeqarfimmit – pilersorneqarnissaat anguniagaavoq.

Assersuutigalugu Maniitsumi Nuummilu erngup nukinganik nutaanik nukissiuutiliorneq, nukimmik mingutsitsinnginerusumik nunatsinni tamarmi – allaat soorlu umiarsuarnik timmisartunillu angallassinerni assartuinernilu -  pisariaqartinneqartumik sisamariaammik pilersuinerusoqalerneranik kinguneqarsinnaasoq, Kalistat Lund oqarpoq.

Kalistat Lundip oqaasii ilumoornersut, KNR-ip uppernarsarsinnaanngilaa. Innaallagissamillu pilersuinermi atunngitsuuiffiusinnaasaraluartoq, piiaaffiit avinngarusimasuniittut innaallagissiorfinnit pilersorneqariaannaasarnavianngillat.

Innaallagissamilli pilersuinermi atunngitsuugaq soorlu umiarsuarnik angallassinermi orsussamik atuinerit mingutsitsinnginerusunngortinneqarnissaannut atorneqarsinnaalissasoq, taamaaliornerlu piiaaffissat mingutsitsinnginnerusuunissaannik kinguneqarsinnaasoq, Kalistat Lund aamma oqarpoq:

- Neriulluaqaagut. Tatsit brintimik, ammoniakkimik nukissiuutinillu minguitsunik uumassusillit igitassartaannik ikummatissaliamik (E-fuel) pissarsiffiusinnaapput. Piiaaffiit mingutsitsiffiusaqisut orsussamik mingutsitsinnginerusunik sapinngisamik atuiffiunissaat anguniagaraarput.

Ukiunilli qulikkuutaanit ikinnerunngitsut immaqa aatsaat qaangiuppata, nukissiuutinik minguitsunik uumassusillit igitassartaannik erngup nukinganik nukissiuut atorlugu ikummatissaliortoqarsinnaalissaaq. Taamaammat tamanna naalakkersuisut silap pissusia pillugu pilersaarutissami ilanngutissagaat, Kalistat Lundip ilimaginngilaa.

- Takorluuiinnarsinnaanatalu qanoq pisoqarumaarnissaanik siulittuiinnarsinnaangilagut. Piviusorsiortariaqarpugut. Neriulluarpugulli.