Aningaasaqarneq pillugu siunnersuisoqatigiit: Ukrainemi sorsunneq nunatsinni ilaqutariit ulluinnaanut akisunerulersitsivoq

Ukrainemi sorsunneq Kalallit Nunaata aningaasaqarneranut kinguneqarpoq. Tamanna aningaasaliinernut angisuunut tunngappat ilaqutariillu aningaasaqarniarnerannut tunngappat, kinguneqarpoq.

Taama Aningaasaqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit oqarput.

- Europami aningaasaqarneq sunnerneqangaatsiarpoq, kisianni pisup kingunerisaanik nunarsuarmi nunaq ataasiinnarluunniit sunnerneqanngitsoornavianngiaq, nunarput aamma ilaavoq, Siunnersuisoqatigiit allapput.

Mattussinerup kingunerisanik Kalaallit Nunaanni inuussutissat uuliallu avataaniit pisiat akitsornerannik aamma kinguneqarpoq.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit septembarimi nalunaarusiaanni 2021-mi aningaasaqarnerup 2,5 procentinik siuariarnissaa ilimagineqarpoq.

Akit ineriartornissaannik ilimagisaagallartut malillugit ukioq manna aningaasarsiornerup siuariarnissaa 1,8 procentimut, 2023-milu 1,3 procentinut appariartinneqarpoq.

Aningaasarsiornikkulli akunnattooqqaneq qanoq iliartorumaarnersoq allanngoriartornerlu tamanna piffissami qaninnerusumi ungasinnerusumilu qanoq kinguneqassanersoq nalornissutaaqaaq. Taamaammat nalunaarusiami missiliuut nalorninartoqartoq, siunnersuisoqatigiit erseqqissaapput.

Kaasarfimmiukinnerulerneq

Tamannali sunniuteqalereerpoq, akimmi qaffareermata.

Ruslandip Ukrainemut februaarimi saassussinerata kingunerisaanik, inuussutissat uuliallu akii nunarsuaq tamakkerlugu pingaartumik akitsorput.

Tamanna sorsunnerinnarmik aallaaveqanngilaq, aamma nunat tamalaat Ruslandimut niuernikkut mattussipput. Tamannalu nunarpassuarnik niueqatigiinnermik mattussinermik nassataqarpoq.

Ulluinnarni nioqqutissat akiisa procentinik marlunnik qaffannissaa ilimagineqarsinnaasoq, Aningaasaqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit ilimasaaripput.

AAMMA ATUARUK Erfalasut aappaluttut erfapput: Akit qaffattuartut, akissarsiat qaffanneq ajortut

Akinik taama qaffaaneq ulluinnarnut malunniuteqassaaq. Nunatsinni ulluinnarni nioqqutissat akiinik ukiut tamaasa procentip missaanik, ukiuni kingullerni tallimani qaffattarput.

- Aningaasartuutit annertuut angerlarsimaffimmi atugassanut atorneqartarput. Inoqutigiit aningaasartuutigisartagaat agguaqatigiisillugit 30 procentii inuussutissanut angallannermullu atorneqartarput, Siunnersuisoqatigiit allapput.

Inuuniarneq akisunerulissaaq, taamaammallu suliffeqarfinnit sulisut akissarsiaminnik qaffaavigineqarnissaminnik piumasaqarnerulernissaat, Aningaasaqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit naatsorsuutigaa.

-  Sulinermi inuussutissarsiortut isertitaviisa nalikillinissaat pinaveersimatinniarlugu, Siunnersuisoqatigiit allapput.

Aalisarnerulertoqarsinnaavoq tuniuminaannerulersinnaallutilli

Nunarsuarmi tamarmi inuussutissat akiisa qaffanneri illuatungaani nunatsinnut iluaqutaaratarsinnaavoq, aalisarnikkummi nunarput aningaasarsiornerulersinnaammat.

Taamaakkaluartorli aalisakkat qaleruallillu tuniniarnerat aamma ajornarnerulissasoq, Aningaasaqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit ilimasaaripput.

- Peqatigisaanik aalisakkanik tunisassiat avammut nioqqutigineqartuni annertunerpaammata, avammut tunisat akiisa qaffakkiartornerisa nioqqutissat eqqussorneqartut akiisa qaffakkiartornerat ilaannakortumik ingalassinnaavaa.

AAMMA ATUARUK Polar Seafood kinguneqartitsinernit eqqorneqartoq

Kalaallit Nunaanniit aalisakkat qaleruallillu avammut tunineqartartut 14 procentii Ruslandimut tunineqartarput.

- Rusland kalaallit aalisakkanik tunisassiaannik pisisartut annerit ilaagaat, Ruslandillu nunarsuarmi aningaasanik niuerfinni akiliinermilu aaqqissuussanit ilaajunnaarsinneqarnerata, niueqatigiinneq ajornakusoortilerpaa, Aningaasaqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit allapput, imalu nangillutik:

- Taakkulu avammut niuerfinnit allanit pilertortumik taarsernissaat ajornakusoorsinnaavoq. Niueqatigiinneq ajornarsisinneqarpat, piffissami ikaarsaarfiusumi aalisakkanik tunisassiat niuerfinni allani akikinnerusunngorlugit tunineqarnissaat pisariaqalersinnaavoq.