Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi oqallinneq kisitsiseqarpallaanngitsoq

Tamanna partiit naalakkersuisooqatigiit, Siumut, Demokraatit Atassullu aningaasanut inatsisissatut siunnersuut aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartuni tunuliaqutatik akuerisinnaasaannik siunnersuuteqarsimangatinnarpoq.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni siullermeerneqarmat isumaqatigiinnginnerit erseraluarput.

Aamma atuaruk Akitsuutissatut siunnersuutit Uldumimit tunuartinneqarput

Tassami Naalakkersuisut 96 millionit koruuninik isertitaqarniarlutik neqinut ikummatissanullu akitsuusiinissamut siunnersuut Inatsisartunit amerlanerussuteqartunit akerlerineqarpoq.

Siunnersuulli taanna qummoroortartunut, mamakujunnullu akitsuusiinissamik siunnersuummik, 22 millionit koruuninik isertitsissutaasussamik, taarserneqarpoq.

Akitsuutit

Akitsuusiinissamut siunnersuut nutaaq partiit naalakkersuisuutitaqartunit, partiillu illuatungiliuttunit Inuit Ataqatigiinnit aamma Partii Naleqamit akuersaarneqarpoq.

Naalakkersuisooqatigiillu isumaqatigiissutaannut Inuit Ataqatigiit isumaqataasinnaanerannut, partiip aningaasat pillugit oqaaseqartartua, Naaja Nathanielsen partiiminut nersualaarinnippoq.

- Illuatungiliuttutut suna tamaat akerleralutigu pissusilersornianngilagut, Inuit Ataqatigiit aningaasanut oqaaseqartartua Naaja Nathanielsen oqarpoq.

Aamma atuaruk Qaleralinnut akitsuusiiniarneq isornartinneqaqisoq tunuartinneqarpoq

Aamma Naalakkersuisut qaleralinnut suliarineqanngitsunut avammut annissuinermi, neqinullu akitsuusiinissamut siunnersuutitik taamaatiinnarmassuk, Demokraatinit nersualaarneqarput.

- Akitsuusersuinerit uagut naliginnaasumik politikkerinngilarput, kikkulli tamarmik assigalugit isumaqatigiissutigiiffissarsiortariaqartarpugut, suliassavullu suliarisartussaallugit, Demokraatit oqaaseqartartuat, Tillie Martinussen oqarpoq.

Tamannalu Siumut oqaaseqartartuanit Jens Immanuelsenimit aamma isumaqatigineqarluni.

- Kisimiilluta naalakkersuisuutitaqanngilagut, taamaattumik partiit akornanni aamma isumaqatigiissutaasinnaasut tunngavigalugit ingerlatsinitsinni piumasavut tamarmik pisinnaanngikkivut nalunngilluinnarparput, Jens Immanuelsen oqarpoq.

Mittarfiit

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut pillugu oqallittoqarnerani mittarfiit aamma oqallisigineqarput, tassanilu isumaqatigiissutaanngitsut ersernerullutik.

- Avataaniit aningaasaliinissamik neqerooruteqartut tikilluaqqullugit atorsinnaasavullu atorluarlugit aaqqissuusseqatigiinnissaat kaammattuutigaarput, Jens Immanuelsen oqarpoq.

Tamannalu Partii Naleraq sinnerlugu inatsisartunut ilaasortaq, Per Rosing-Petersen qisuariarpoq. Taanna isumaqarpoq mittarfiit avataaninngaanniit aningaasalernersorneqaraluarpataluunniit inuiaqatigiinni angalanissamut akissallit suli ikippallaartut.

Aamma atuaruk Aningaasanut Inatsit naalakkersuisoqatigiinik avissaartuutsitsivoq

- Inuiaqatigiit kalaallit akissaateqarnikkut akiliisinnaassuteqarneralu qiviaraanni, takusinnaavavut 70 procent tungaannut 250.000 koruunit ataallugu akissarsiaqartartut. Tassa imaappoq akileraarutitigut Nunatta karsiata isertissinnaassuteqarnera annikittuaraararsuuvoq, akileraartartut akissarsiakinnertik tunngavigalugu tunniussinnaasaat annikitsuaraagami.

- Taamaattumik avataaninngaanniit aningaasaliisinnaaneq pivallaarnagu, kisianni Nunatta akiliisinnaassuseqarnera tassani pingaaruteqartorujussuuvoq, Per Rosing-Petersen oqarpoq.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut Inatsisartnuit pingajussaarneqarluni novembarip 20-ani sammineqannginnermini aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit suliarineqaqqaassaaq.