Angajoqqaat nuanniilliortut ilimagisaat taperserneqartut: Kalaaliugatta aporfeqarneruvugut
Meeqqat Danmarkimi allamut inissinneqarsimasut angajoqqaavisa tamanna qangali ilisimavaat, maannali nalunaarusiami allassimalerpoq.
Danmarkimi atugarissaarneq pillugu ilisimatusarfiup misissuiviutigisup, VIVE-p, nalunaarusiaata oqaatsinik paatsuuisarnerit, kulturikkut assigiinngissutsit aamma isummat pigiliutiinnakkat kalaaliaqqat danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerini suliani ajornartorsiutaasutut inerniliunneqarpoq.
KNR-ip anaanaasut marluk meeqqaminnik arsaarneqarsimasut oqaloqatigai. Taakku kalaallit angajoqqaat inissiisoqarneranut suliani ajornakusoortumik inissisimasarnerat ilisarisinnaavaat.
Oqaatsitigut ajornakusoorneq qularnermik paasinerluinermillu pilersitsisartoq
Kalaallit meeqqat Danmarkimi allamut inissinneqarsimasut pillugit nalunaarusiaq
Misissuineq danskit 2021-mut aningaasanut inatsisaannit aningaasaliiffigineqaproq.
Kalaallit meeqqat Danmarkimi najugaqartut 5,6 procentii angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut nalunaarusiaq takutippaa.
Danskit meerartaannut tamanut sanilliukkaanni danskit meeqqat 1 procentiinnaat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput.
Danskit suliamik isumaginnittut kalaallillu ilaqutariit akornanni suleqatigiinneq uku pissutigalugit unammillernartoq ilaatigut inerniliutigineqarpoq:
- Kalaallit angajoqqaat danskisut piginnaasakinnerat
- Oqalutsissaaleqineq
- Danskit suliamik isumaginnittut kalaallit kulturianik ilisimasaqannginnerat
- Kalaallit ilaqutariit aamma danskit suliamik ilisimannittut pillugit isummat pigiliutiinnakkat
- Angajoqqaanik misissuissutit kalaallisuunnginnerat
Misissuineq 2014-imi, 2016-imi, 2018-imi aamma 2020-mi meeqqat 11-nit 17-inut ukiullit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut apersorneqarneri aamma kalaallit ilaqutariit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasumik ikinnerpaamik ataatsimik meerartallit pillugit misissuineq atorlugit ilaatigut ingerlanneqarpoq.
Annethe Filemonsen Nathansen nunatsinni inunngorlunilu peroriartorpoq, taannali Danmarkimi 2016-imili najugaqalerpoq.
Taassuma angajoqqaavi kalaaliupput, taannalu nammineerluni arfineq-pingasunik qaammateqarluni danskinit kalaallinillu ilaqutariinnit paaqqutarineqalerpoq.
Taanna 2019-imi aggustimi nukappiarannguamut anaananngorpoq, meerarli ukiup tullissaani danskinut ilaqutariinnut inissinneqarpoq.
Naak Annethe marlussunnik oqaaseqaraluarluni nalunaarusiap oqaatsitigut assigiinngissutsit suliamik isumaginninnerup nalaani unammillernangaatsiarneranik nassuiaatigineqarnera ilisarisinnaavaa.
- Kommunimit arlaannik apeqquteqartoqaraangat tamannalu “ikke”-mik naggaserneqaraangat aappimik naaggamilluunniit akissanerlugu nalusarpara. Apeqqut kalaallisut apeqqutigineqarsimagaluarpat qanoq akinissara nalorsiginavianngikkaluarpara, Annethe Filemonsen Nathansen oqarpoq.
Suliamik isumaginnittut angajoqqaallu ataatsimiinnermi oqalutseqarnissaa isumaqatigiissutigisaraat VIVE-p nalunaarusiaani allassimavoq, oqalutsissarsinissarli ajornakusoorajuppoq. Angajoqqaat danskisut oqalussinnaalluartut nalilerneqaraangata oqalutseqarnissaa ilaatigut neqeroorutigineqarneq ajorpoq.
Annethe Filemonsen Nathansenip oqarnera naapertorlugu oqalutseqarnissamik neqeroorfigineqarsimannginnerminut pissutissaqarpoq:
- Oqalutseqarnissannik neqeroorfigineqanngisaannarpunga. Danskisummi oqalussinnaavunga, taanna oqarpoq.
Seqernup – sialuup qaammatilluunniit muminga suua?
KNR-ip Qupalu Platou aamma attaveqarfigaa.
Taanna nunatsinni 2015-imi marluliaatitaarpoq, tamatumali kingunitsianngua Danmarkimut nuulluni.
Taassuma erneri marluk missaanni ukioqaliinnartut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaat danskit oqartussaasuisa aalajangerpaat.
Taassuma oqaatsit kisimik unammillernartinngilai.
Taassuma tarnip pissusaa pillugu misissuinermi danskit kalaallillu kulturikkut assigiinngissutaat aamma ajornartorsiutigaa.
- Psykolog testit paasilerlugit kalaallinut tulluarsagaanngitsut takuakka. Soorlu taanna assersuutigineqartartoq pivara seqernup akerlia suua? Taava uanga eqqarsassaanga qaammat. Kisianni maani Qallunaat Nunaanni sialuugunarpoq. Paasinanngitsorujussuupput. Eqqumiigivakka. Qasseria psykologimut oqarnerpunga eqqumiigalugit, Qupalu Platou oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Nittartagaq: Danskit tarnip pissusiinik ilisimasallit meeqqanik allamut inissiinissamut misissueriaasiat isornartoq
Qupalu Platoup oqaasii KNR-p uppernarsartissinnaanngilai, kisianni suliamik suliarinnittut kalaallillu angajoqqaajusut akornanni kulturikkut oqaatsitigullu ajornartorsiuteqartoqartoq nalunaarusiami inerniliuunneqarpoq.
Taamaakkaluartorli kulturikkut assigiinngissutsit inissiinermut pingaarnerpaatinneqarneq ajortut kisianni suleqatigiinnerlunnermut pissutaaqataasinnaasut oqaatigineqarluni.
VIVE-lli nalunaarusiami kalaallit angajoqqaatut meeqqaminnik paaqqutarinninnissamut piginnaasaat kukkusumik nalilerneqarsinnaasut allappaa, danskimmi oqartussaasuisa tarnip pissusianik naliliinermik misissuinerit kalaallit kulturiannut oqaasiinullu tulluarsarneqanngitsut atortarpaat.
Qupalu Platoup meeqqami angerlarteqqissinnaanissaat suli neriuutigaa. Assi: Qupalu Platou.
Meeqqat kalaaliunertik puioriartoraat
Annethe Filemonsen Nathansenip aamma Qupalu Platoup meeqqami inissinneqaqqanermi nalaanni kalaallisut kulturiminnik oqaatsinillu attassiinnarnissaat pingaartippaat. Taamaammat Danmarkimi kalaallinik ilaqutarsiassarsisoqarsinnaagaluarpat tamanna kissaatiginerugaluarpaat.
- Kalaallisut erinarsorfigalugulu oqaluuttarnikuuvara, kisianni ilaqutarsiai qallunaajummata kalaallillu kulturiannik ilisimasaqanngimmata tamanna ajornakusoorpoq, Annethe Filemonsen Nathansen oqarpoq, nangillunilu:
- Aallaqqaammut kalaallisut oqaluutissanngikkiga ilisimatinneqarpunga. Taamaalillutik qanoq oqarnersunga allat paasisinnaassammassuk aamma danskisut ilikkarniassammat.
Qupalu Platoup ernerisa kalaallisut oqaatsitik aamma annaavaat:
- Meeqqakka tamarmik kalaallisut oqalunnikuupput, maanna oqaatsit marluinnaat “anaana” aamma “itiitiutiga” kisimik oqaatigisinnaavaat, Qupalu Platou oqarpoq.
Danmarkimi kalaallinik ilaqutarsiaasartoqanngingajattoq VIVE-p allappaa, taamaammat kalaallit angajoqqaat kalaallinik ilaqutarsiaqartitsisoqarnissaanut kissaataannik eqquutsitsinissaq ajornakusoorpoq.
Ilaqutarsiassanik aalajangiinermi allanik aamma pingaarnersiuisoqartarpoq.
Matumani angajoqqaavinnut qaninnissaq, qatanngutigiit najugaqatigiissinnaanissaat aamma meeqqat, angajoqqaat angajoqqaarsiallu akornanni akaareqatigiilluartoqarnissaa ilaatigut isiginiarneqartarpoq.
Annethe Filmeonsen Nathansenip aamma Qupalu Platoup meeraannik allamut inissiinissamik danskit oqartussaasuisa aalajangiinerannit ukiut maanna arlalinngoreeraluartut taakku meeqqami angerlarteqqinnissaannut neriuuteqaannarput.
Immaqalu suliassaqarsinnaavoq.
VIVE-mimi misissueqqissaarnermi pisortap, Karen Margrethe Dalip kalaallit meeqqat ilaat oqaatsitigut kulturikkullu assigiinngissutsit pissutigalugit qularnartumik tunngaveqartumik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasinnaanerat ilimagilluinnarpaa.
