Tilioq inatsisissatut siunnersuut pillugu: Allannguinavianngilaq pitsannguinaviarnanilu

Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsisissatut siunnersuut ukiorpaalunni suliarineqaraluartoq susassaqartorpaalunniillu innersuussartaqaraluaqisoq allannguuteqangaanngitsoq, nunatsinni inuit innarluutillit pillugit oqaaseqartartoq isumaqarpoq.

Allattoq Kim Hinrichsen

septembarip 03-at 2024 07:34

Nutserisoq Hanne Petersen

Pingasunngorpat ulloq nunatsinni inunnik innarluutilinnik suliassaqarfimmut pingaarutiliuvoq. Inuimmi innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsisissatut siunnersuutip erinitsaassaasup tusarniaassutigineqarnernerani akissuteqarnissamut ulloq taanna periarfissaq kingulliussaaq.

Nunatsinnilu inuit innarluutillit pillugit oqaaseqartartoq, Anja Hynne Nielsen, inatsisissatut siunnersuummut tassungarpiaq innersuussaqartunut ilaavoq.

Aamma atuaruk Nunatsinni inunnik innarluutilinnik ilungersuussineq: Ilungersunarpoq, iliuuseqartukimmat!

Innersuussanili ilanngunneqarnerat takujuminaatsoq, taanna oqarpoq:

- Inatsisissatut siunnersuut pakatsinaqaaq. Siunnersuummi Naalakkersuisut tusarniaassutigisaat Tiliumit, Nunatsinni Inuit Innarluutillit Kattuffiannit (NIIK) aamma Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Kalaallit Nunaanni Siunnersuisoqatigiinnit isornartorsiorneqangaatsiareeraluartoq allannguuteqangaanngilaq, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Ilaatinneqartugummi oqaatigaat. Ukiarmi workshoppertitsisoqarlunilu oqaloqatigiittarnerit pipput. Peqataatinneqarnerpulli innersuussattalu ilanngunneqarnerat takujuminaappoq. Uggornaqaaq.

Inuimmi innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsisissatut siunnersuut aappassaanik tusarniaassutigineqaleruttorpoq. Taamaammat inuit isummersuutaat inatsisissatut siunnersuummi ilanngunneqarnerat takujuminarniartussaaniarunaraluarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi ajornartorsiutit annerit

Nunatsinni inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsisissatut siunnersuummi, Inatsisartut ukiaru ataatsimiikkunik oqaluuserisassaanni, ajornartorsiutit annerit pingasut, Anja Hynne Nilsenip oqaloqatiginerani taaqquagut.

1. Inatsisitigut isumannaatsuuneq:
Inatsisissatut siunnersuut sullisseriaatsitigut ajornartorsiutinik aaqqiissutaanavianngilaq. Sullissinermut oqilisaassinavianngilaq. Inatsisitigut isumannaatsuutitsilernavianngilaq. Naamerluinnaq.

Isumaqatigiissut inatsillu Kalaallit Nunaanni sullissinermi unioqqutinneqakkajupput. Inuimmi innarluutillillu atugaat sullinneqartarnerallu annilaarnaqisumik pitsaanngeqisut nunarpullu inatsimmi FN-illu isumaqatigiissutaani malittarisassatut aalajangersakkanik inuit innarluutillit pisinnaatitaaffiinut tunngasunik naammassisaqarluaqqajarsimanngitsoq, Tiliup misissuinerani innuttaasullu saaffiginnissutaanni erserpoq.

Assersuutit: Meeqqat ilinniarnissamik siunissarissaarnissamillu pisinnaatitaaffiiagaasarput. Inuusuttut pensionisiaqaliaartitaasarput utoqqaallu illuannut inissinneqartarput. Ilaquttaminnit avissaartitaallutik ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut inissinneqartarput. Inuit atugarliorlutik inuupput. Peqqinnissamik, sulinissamik, nammineersinnaanissamik pisinnaatitaaffiiagaallutik sumiginnarneqarput. Qanigisaat ilungersuajuarput. Tamakkua kinguneraat soorlu suliffissaaleqineq, angerlarsimaffeqannginneq, kiserliorneq, atornerluineq, imminut toqunneq. Inoqutigiit ingerlalluartut Kalaallit Nunaanniit nuuttarput. Inuit pisinnaatitaaffiiagaajumanatik Kalaallit Nunaanniit nuuttarput.

2. Innarluutillit pillugit isumaqatigiissummik naammassisaqarluarnissamik qularnaarinninnissaq, takuuk artikel 4:
Inuit innarluutillit atugaannik pitsanngorsaasoqarniarneranik inatsisissatut siunnersuummi erseqqissumik allaqqasoqanngilaq. Taamaaqqajanngilaq – pitsanngorsaaniartoqarnanimi assersuutigalugu ikorfartorteqarlutik ataavaartumik pillorissartarnissaat angutsernagu kisianni ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut inissinneqartarnissaat ukkatarineqarpoq. Taamaanneranut akerliulluta innersuussuterpassuaqarlutalu aaqqiinissamut soorlu imaaliornissamik siunnersuuteqaaluppugut:

Ikorfartorteqarlutik angerlarsimaffimmi sungiusarfissaqqissumiluunniit pillorissarnissaannik iliuuseqajaarnikkut periarfissaqartitsineruneq – sapaatit akunnerinimi marluniiit qulini taamaallaat taama periarfissaqartitaasarnerat naammanngilaq.

Kalaallit Nunaanni Borgerrettet Personlig Assistancemik (BPA) taasamik aaqqissuusisoqarnissaa, tassa nammineq aqutsisuuffigisassamik ikorfartorteqartalernissaq, inassutigineqarpoq. Inassullu taanna inuttut pisinnaatitaaffinnik aallaaveqarlunilu pitsaanerpaamik sullisseriaaseqarnissamik tunngaveqartoq oqaatigineqarpoq.

3. FN-ip innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaata nunatta inatsisaanut ilanngunnissaanut alloriarneq:
Pitsanngorsaaneq – FN-ip innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaani tunngavinnik, soorlu assigiinngisitsinnginnissamut, peqataatitsinissamut ilaatitsinissamullu tunngasunik imalimmik, siumut iseqarnerusumik inatsiseqarneq.

FN-ip innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaata nunatta inatsisaanut ilanngunneratigut, inatsimmut, aalajangernernut nalilersuinernullu tunngaviulersussaassaaq. Aamma maalaaruteqartarfinnit.

Allisiguk

Allannguuteqangaanngitsoq

Taamaattoqanngitsorli, Anja Hynne Nielsen isumaqarpoq.

Inatsisissatummi siunnersuut akuerineqarpat allannguuteqangaannginnissaa aarleqqutigigini, taanna oqarpoq.

Tassa killiffik allanngunngippat, inuit iliuuseqartoqarnissaanik pisariaqartitseqisut atugaannik pitsannguingaarnavianngilaq:

- Inatsisissatut siunnersuut akuerineqassappat, Kalaallit Nunaanni inuit innarluutillit atugaannik pitsannguingaannginnissaa aarleqqutiginerpaavara, aamma FN-ip tamatumani isumaqatigiissutaata inatsisissatut siunnersuummi ilanngunnissaanik qularnaarisuunnginnissaa.

Aamma atuaruk Nunarput FN-imi nalilersugaasoq: Inunnik innarluutilinnik sullisseriaatsini illersoraa

Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) inuit innarluutillit pillugit ataatsimiititaliaani ilaasortat ilaat nunatta inunnik innarluutilinnik sullisseriaasianik nalilersuinerminnut tunngatillugu taamatorpiaq ilaatigut aamma oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuutip atuutilernissaanut nunatta iliuusissatut pilersaarutaa ersernerluppallaartoq, taanna isumaqarpoq. Tilioq tamatumunnga isumaqataavoq.

- Nutaamik eqqarsartoqaqqunaraluaqaaq aamma inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissummi tunngaviit inatsisissatut siunnersuummut aamma iliuusissatut pilersaarummut erseqqilluinnartumik ilanngunneqaqqunaraluaqaat, soorlu nammineersinnaatitaanissamut, assigiinngisitsinnginnissamut, assigiissumik periarfissaqartitaanissamut tunngasut, Anja Hynne Nielsen oqarpoq.

Ajornartorsiutip qiterpiiaata aaqqiiviginissaa merserigaat

Nunatsinni inunnik innarluutilinnik suliassaqarfimmi equngasoqarnerata qiterpiaa nunatsinni kommunit inunnik innarluutilinnik isumaginnittoqarfiisa sullisseriaasiannit aallaaveqartoq, Anja Hynne Nielsen oqarpoq.

Tassami isumaginnittoqarfiit pisoqalivallaalersumik aaqqissuussaasut sulisussaalatsikkajuttut tusarnartaanngilaq.

Aamma atuarukNunatsinni isumaginnittoqarfinni suliassat amerlassusaat killeqanngitsut

Suaartartoqartaraluaqisorlu suli allanngortoqanngilaq:

- Sullissisut allannguinissamik suleqataarusoqisortaqartut nalunngilara. Inatsisissatullu siunnersuut una taamaaliorsinnaanissaannut oqilisaassinavianngilaq. Aamma inatsisitigut isumannaatsuulertitsinavianngilaq. Tassa ajornartorsiutip qiterpiaanik aaqqiiniartoqannginnera ajorluinnarlunilu uggornaqaaq, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Aaqqissuussaanikkut equngasoqartoq ersersinneqaqqippoq. Taamaannera miserratigiunnaarneqanngippat aaqqiisoqanngippallu, inatsisissatut siunnersuut aamma iluaqutaanavianngilaq. Tassa tamannarpiaq aarleqqutigisara. Inuit ikiorneqarnatik tamaviaartuarnissaat.

Ilaarsiinnarneqarpallaartoq

Nunatsinni inunnik innarluutilinnik sullissinerup aaqqissuussaanerata Danmarkimi sullissinermit ilaarsiinnarneqarpallaarnera ajornartorsiutitta annersaasa ilagigaat, Anja Hynne Nielsen oqarpoq:

- Nunatsinni pissutsit aallaavigineqanngillat. Avatangiisivut, kulturerput inuiaqatigiinnilu aaqqissuusaanerput. Ajornartorsiutivut periarfissavullu. Minnerunngitsumillu nunarput FN-ip inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaani anguniakkanik aamma naammassisakippallaarluni.

Aamma atuarukHelene innarluutini suussusersiumallugu nunamut allamukartariaqarsimasoq

- Inatsisissatut siunnersuut una Danmarkimi inatsimmeersortaqaqisoq takusinnaavara. Kiinaannguusaarnaqaaq – sualummik Danmarkimimi inatsisip iluaqutaannginnera aamma eqqaassagaanni, taanna oqarpoq.

Taamaammat tamatumani paasisimasaqarluartut, tassa nunatsinni inuit innarluutillit politikerinit tusaaneqarluarsimanissaat, taassuma neriuutigisimagaluarpaa.

Allunngunissamut aaqqissuusseqqerujussuarnissaq pisariaqartoq

Nunatsinni inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut inatsisissatut siunnersuutip atulernissaa suli ungasikkaluartoq, aningaasanik tamatumunnga immikkoortitsisoqalersaalereerpoq.

Tassa tamatumunnga 40 millionit koruuningajalluinnaat 2025-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi immikkoortinneqassasut, naalakkersuisut siunnersuutigaat.

2025-mit 2028-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi pingaarnersiukkat pingasut

Peqqinnissaq

Peqqinnissamut susassaqarfimmut ukiunut sisamanut tulliuttunut 74,4 millionit koruunit immikkoortinneqarput.
Aningaasanit taakkunannga 800.000 koruunit siunnersuisoqatigiinnik arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsunik pilersitsinissamut immikkoortinneqarput.
8,7 millioner koruunit napparsimasunut taarsiissuteqarnissamut.
Ukiumut 8,7 millionit koruunit piumassuserinngisaminnik kinguaassiorsinnaanngitsut nakorsartinnissaannut.

Meeqqat, inuusuttut innarluutillillu

Tusaanngap ukiuni tulliuttuni sisamani ulloq unnuarlu inoqarnissaanut 22,5 millionit koruunit immikkoortinneqarput.
Innarluutilinnut inatsimmut nutaamut ukiunut tulliuttunut sisamanut 37,3 millionit koruunit immikkoortinneqarput.
Innarluutillit peqatigiiffiinut ukiunut sisamanut 4 millionit koruunit.

Ilinniartitaaneq inuussutissarsiornernillu siuarsaaneq

Ilinniartitaanermut periusissamut nutaamut atatillugu suliniutimik aallartitsinissamut ukiunut sisamanut tulliuttunut 8 millionit koruunit immikkoortinneqarput.
1 millionit koruunit ukiumut "inuussutissarsiutinik siuarsaanissamut aaqqissukkamut.
Tamatuma saniatigut naqinnernik ilisarinnissinnaanngitsut pillugit suliniutinut aamma meeqqat atuarfiata pitsaassusaanik naliliinissamut aningaanik immikkoortitsisoqarpoq.

Allisiguk

Nunatsinnilu inunnut innarluutilinnut tunngasutigut kiisami iliuuseqalersaartoqarnera nuannaarutigigini aammali naammanngitsumik iliuuseqartoqarnissaa aarleqqutigigini, Anja Hynne Nielsen oqarpoq:

- Aningaasanik immikkoortitsisoqalersaartoq nalunngilara. Inatsimmilli nutaamik allannguuteqangaanngitsumik atuutilersitsiniarneq isumatusaarnerunngitsoq isumaqarpunga. Aaqqissuusseqqerujussuartoqarpat pitsaanerugaluarpoq. Pimoorussinermik takutsinissaq pisariaqarpoq, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Inunnut innarluutilinnut ikiorneqarnissamik suaartartuartunut iluaqutaasussamik tamatumani suliassaqarfimmi aaqqiisoqarusunnissaa. Equngasoqavippormi.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.