Aleqa Dorisilu Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliamit aamma misissorneqarnikuusut
Naalakkersuisut siulittaasuat, Kim Kielsen (Siumut) Inatsisartut Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaanit sammineqarpoq.
Suliaq Kim Kielsenip (Siumut) nipisattassiissutinik qaffaaqataanermi saniatigut umiatsiaaqqaminik aalisartumut attartortitsisimaneranut tunngavoq.
Ataatsimiititaliaq aalajangiisanngilaq
Ataatsimiititaliarli suliani aalajangiineq ajorpoq, eqqartuussisutullu inissinneq ajorluni. Aamma Kim Kielsen attuumassuteqarpallaarsimanersoq attuumassuteqarpallaarsimannginnersorluunniit pillugu isumminngilaq.
Ataatsimiititaliap isornartutut naliligai kinguneqassanersut Inatsisartut aalajangissavaat. Nassuiaallu Inatsisartunut maanna tunniunneqareertoq, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq paasissutissiivoq.
" Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq, ilaatigut Naalakkersuisunut apeqquteqartarnermigut, suliassaqarfimmi iluani ingerlatsinermik malittarinninnissamut pisussaavoq aammalu Naalakkersuisut inatsisitigut killissaritaasut iluanni ingerlatsinikkulluunniit ileqqorissaarnermut tunngatillugu killigititat iluanni ingerlatsinissaat nakkutigissallugu."
Tusarfik: Inatsisartut
Naalakkersuisut siuliittaasua suliamut attuumassuteqarpallaarsimanersoq tamatuma kingorna qularutigineqalerpoq, tamannalu Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap qassiiusunik apeqquserpaa.
AAMMA ATUARUK Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq Kielsenip iliuusaanut sakkortuumik uparuaasoq
Ataatsimiititaliattaaq ataatsimiititaliap uparuaassutigisinnaasamini isornartorsiuinermik oqaaseqarneq sakkortunerpaaq atorpaa - Naalakkersuisullu siulittaasuata suliami attuumassuteqarpallaarsinnaanermut apeqqut eqqumaffigisimanngikkaa Inatsisartunut maluginiaqqullugu.
Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap oqaatigisinnaasaani sakkortunerpaamik isornartorsiuineruvoq.
Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap siusinnerusukkut misissuisimaneri: Aleqap nunatta karsia akiliissutitut atoraa
2014-imi Aleqa Hammond (NQ) Siumumi siuliittaasuullunilu Naalakkersuisuni siulittaasuuvoq.
Taannali Inatsisartut Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaata misissuineratigut uppisinneqarpoq.
Misissuinermi Aleqa Hammondip Namminersorlutik Oqartussat aningaasaataanit 106.363 koruunit 27 ørillu atorsimagai paasineqarpoq. Tamanna kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap kukkunersiuisumut misissortitsereernerani paasineqarpoq.
- (Timmisartumut) bilitsinik nammineq atugassanik pisinikkut akiligassat pinngorsimapput, tamatumani Siulittaasup ilaqutaasa bilitsiinut kiisalu akunnittarfimmiinnerannut aningaasartuutit Namminersorlutik Oqartussanit akilerneqarsimallutik, tassungalu ilanngullugu neriniartarfimmi minibarimilu il.il. aningaasartuutit akilerneqarsimallutik.
- Aammattaaq Namminersorlutik Oqartussat ilassinninnermut iniutaanni katerisimaarnernut akiliisoqarsimasoq ilisimatitsissummi allassimavoq, Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq tusagassiutinut allappoq.
AAMMA ATUARUK Aleqap Nunatta karsia atornerlukkaa
Pisoq ataatsimiititaliap tungaaniit ilungersunarluinnartutut taaneqarpoq.
- Pissutsit allaaserineqartut Namminersorlutik Oqartussat iluini maleruaqqusanut aammalu pisortat ingerlatsineranni maleruagassanut nalinginnaasunut naapertuutinngillat allaaserineqartullu assorsuaq ilungersunartutut assallu isornartutut ataatsimiititaliamit isigineqarlutik, ataatsimiititaliarlu isumaqarpoq pissutsit allaaserineqartut pillugit Inatsisartut ilisimatinneqartiaqartut.
Tatiginnikkunnaartoqarnera anigoraa
Suliaq Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerisa aallartinnerani ullormi siullermi oqallisigineqalermat Aleqa Hammondimut tatiginnikkunnaarnermik taasisoqarpoq.
Aleqa Hammondilli tatiginnikkunnaarnermik taasisoqarnera anigorpaa. Inatsisartuni ilaasortat 15-it Aleqa Hammondimut tatiginnittut 14-it tatiginninnatik taasipput.
Aleqa Hammondilli Naalakkersuisut siulittaasuatut ingerlaqqinneranik isumaqanngilaq. Aleqap sulinngiffeqarnissani piumavaa tamannalu akuerineqarpoq.
AAMMA ATUARUK Aleqa sulinngiffeqarnissamik qinnuteqartoq
Aleqap sulinngiffeqarnerani taamani nunalerinermut avatangiisinullu naalakkersuisoq, Kim Kielsen siulittaasoqarfimmi taarsiivoq. Taassuma siulittaasutut taarsiinera qinersinermi taaguunneqarnerpaaneranit aalajangerneqarpoq.
Qanoruumit 2014-imi ilanngutassiarineqartoq, Aleqa Hammondimullu akerliussutsimik takutitsisoqarneranik ilaatigut takutitsisoq takuuk:
Dorisip benziinamut akiliutaa
Benziinamut akiliissut taamani naalakkersuisumut, Doris J. Jensenimut (Siumut) tunniunneqarsimasoq umiatsiamut orsiissutitut atornerlunneqarpoq.
Doris J. Jensenip benziinamut akiliissutimi atornerlunneqarsimanera 2017-imi ukiakkut nammineerluni nalunaarutigaa, nammineerlunilu kukkunersiuinermut suliffeqarfik Deloitte suliaq pillugu nalunaarusiortussanngortillugu.
AAMMA ATUARUK Doris J. Jensen Naalakkersuisunit tunuarpoq
Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaata suliaq 2017-imi misissuiffigalugu aallartippaa.
Doris J. Jensenip naalakkersuisuunerminut atatillugu biiliminut, Mitsubishi Outlanderimut Namminersorlutik Oqartussanit orsiinissamut akiliutaanik atornerluisimasoq novembarip 24-at, 2017 politiinut unnerluutigineqarpoq.
Deloitte naapertorlugu akiliut 2017-imi qaammatini qulingiluani siullerni 91-eriarlugu atorneqarsimavoq. Trollemit 43-riarlugu, Orsiivimmi 47-riarlugu ataasiarlunilu Ilulissani atorneqarsimavoq.
Tatiginnikkunnaarnermik taasisoqannginnerani tunuartoq
Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap suliamik misissuinerata naammassinnginneranili Doris J. Jensenimut tatiginnikkunnaarnermik taasinissamik oqallittoqalereerput.
Doris J. Jensenip ilinniartitaanermut, kultureqarnermut, ilisimatusarnermik ilageeqarnermut / peqqissutsimut, isumaginninnermut inatsisinillu atuutsitsinermut naalakkersuisutut atuunnera qularnarsivoq. Illuatungiliuttunit Inuit Ataqatigiinnit Partii Naleqqamiillu Doris J. Jensenimut Inatsisartuni tatiginnikkunnaarnermik taasisoqarniarpoq.
Tatiginninnginnermili taasisoqannginnerani Doris J. Jensen Naalakkersuisunit nammineq tunuarpoq.
- Inatsisinik unioqqutitsisimanngikkaluarlunga, nammineq piumassusera naapertorlugu pisussaq utaqqinagu uannut ilaquttannullu pisoq peqqinnanngimmat naalakkersuisutut tunuarniarlunga aalajangerpunga, Doris J. Jensen 2018-imi oktobarimi tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.
Tassungalu taarsiullugu Inatsisartuni ilaasortannguinnarluni.
Karl Kristian Krusep avaleraasartoortassiissutinut akuunera
Attuumassuteqarpallaarsimanermut suliaq assingusoq 2015-imi pivoq, taamani aalisarnermut naalakkersuisuusup, Karl Kristian Krusep (Siumut) avaleraasartoortassanik 4.000 tonsinik ingerlatseqatigiiffimmut Karl Kristian Krusep naalakkersuisuniilinnginnermini piginneqataaffigisaminut pisassiissuteqarsimaneranut tunngavoq.
AAMMA ATUARUK Kruse stod for rammerne af makrelkvote uddelingen
Avaleraasartoortassiissutinik 2015-imi agguaaneq suliarujussuanngorpoq, aalisarnermut taamani naalakkersuisuusumut, Karl-Kristian Krusemut tatiginninnginnermik taasisitsinermik pinngitsoortitsinermik naggataatigut inerneqarluni. Aalisartitseqatigiiffik KNT ApS avaleraasartoorniarnermut qinnuteqarmat, taamani naalakkersuisuusoq tassunga piginneqataavoq. KNT 4.285 tonsinik taamani avaleraasartoortassinneqarpoq.
Karl-Kristian Krusep attuumassuteqarpallaarnini agguaassinnginnermi kalerriutigaa. Agguaassinerlu ajunngitsumik ingerlasimasoq, kisianni naalakkersuisut attuumassuteqarpallaarsimanerminik siusinnerusukkut kalerriuteqarsimasariaqaraluartoq, Deloittep taamani misissuinermini inerniliuppaa.