Aalisarnermut inatsisissaq: Taamaammat taama pingaartigalunilu naammassiuminaatsigaaq

Ukiuni kingullernit 20-nit amerlanerusuni naammassiniagaavoq, naalakkersuisunillu assigiinngitsut aqqanilinnit akueriniagaalluni. Sooruna taama naammassiuminaatsigisoq?
Aalisarnermut inatsisissaq Inatsisartut upernaakkut sisamanngorpat ataatsimiinnerminni siullermiissavaat. Assi © : Malik Brøns/ KNR
apriilip 09-at 2024 12:39

Aalisarnermut inatsisissaq Inatsisartut upernaakkut tallimanngormat ataatsimiillutik aallartinneranni oqallisaaqaaq.

Taamaanneranullu pissutissaqarluarpoq. Aalisarnermummi inatsisissaq inatsisissatut oqallisigisassani pingaarnerpaasoq, Inatsisartuni ilaasortat amerlanerpaat isumaqarput.

- Aalisarnermut inatsisissaq sutigut tamatigut attuisuusussaavoq. Aamma oqallinnerni inuiaqatigiinni sanillersuunneqarsinnaarpasinngitsumik sunniuteqarnerpaasussaq pingaarutilik taanna eqqartortussaavarput, Demokraatit siulittaasuat Jens Frederik Nielsen oqarpoq.

Aalisariaatsit assigiinngitsuupput, inatsimmilu aalisarnermi unammillernartut tamarmik ilanngunniarneqarnerat ajornartorsiutaasoq, Birger Poppel isumaqarpoq.

Aalisarnermut inatsisissaq ataatsimiinnissap qitiatut taaneqarsinnaajunnarsisutut, Atassutip siulittaasuata Aqqalu Jeremiassenip allaat oqaatigaa.

Siunertaqaataavallaannginnerpa?

Tamatumuunali ilumut naammassineqassanersoq apeqqutaalluinnarpoq. 

Aalisarnermut inatsisissaq aalisarnerinnarmut tunnganngimmat naammassiuminaaqisoq, inuiaqatigiilerinermik ilisimatusartoq Birger Poppel oqarpoq. Taanna aalisarnermut tunngasunik ukiuni kingullernit 30-nit amerlanerusuni suliaqartarpoq.

- Aalisarnermut tunngasuni ilungersuanartut ajornartorsiutillu tamaasa inatsisissami ataatsimi aaqqinniarsarineqarput.

- Aalisarnerulli silarsuaaniittorpassuit - soorlu umiatsiaararsorlutik aalisartut umiarsuaatileqatigiiffiillu – aallussaat assigiinngeqimmata inatsisissaq assigiinngeqisunik kinguneqassasoq nalunanngilaq. Taamaammat aalisarnermi assigiinngitsuni marlunni missingiutip assinga aamma atorneqarsinnaanngilaq. Taamaammallu inatsit ilungersunarpoq, taanna oqarpoq.

Birger Poppelip aalisarnermut inatsit ataatsimiinnermi matumani akuerineqarnera iluaqutaanavianngissoraa. Assi © : KNR

Aalisarneq pillugu inatsit

Aalisarneq pillugu inatsisissaq ukiuni 20-ni utaqqineqarsimavoq.

Inatsit maanna atuuttoq 1996-imeersuuvoq. Taamanili inatsimmut ilassutinik allannguutinillu arlalissuarnik inatsisartut aalajangiisarput. 

Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuaq aalisarneq pillugu inatsip qanoq imaqarnissaanut inassuteqaatinik arlalinnik 2021-mi saqqummiivoq.

Aalisarnermut naalakkersuisoqarfimmi atorfillit inatsisissamik saqqummeeqqammerput. Tusarniaassutigineqarnera pingasunngornermut januaarip 24-anut killeqarpoq.

Nunaqarfinni illoqarfinnilu politikerit aalisartullu, inatsisissap oqaasertaasa tusarniaassutigineqarnerata sapaatit akunnerinik arfineq-pingasuinnarnik sivisussusilerneqarsimanera puffaqqassutigaat.

Kim Kielsenip aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut marsimi tunniuppaa.

Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerminni aalisarnermut inatsit oqaluuserissavaat.

Kisianni pingaaruteqarpoq, taannami nunatsinni qanoq inuuneqarlutalu najugaqarnissatsinnut tunngassuteqarmat. Aamma inuiaqatigiinni isumalluutit qanoq agguataarnissaannut tunngassuteqartoq, taassuma erseqqissaatigaa.

- Aningaasaqarnermut tunngasorujussuuvoq. Kisianni aamma sumi najugaqarfeqarneranut apeqqummut tunngavoq. Tassami assersuutigalugu nunatta avannaata sineriaani aalisarlutillu piniarsinnaanngikkuit taava aamma inuuniarnissamut tunngavissaqanngilaq.

Taamaammat inatsit aalisarnermuinnaanngitsoq tunngassuteqarpoq. Inuiaqatigiit siunissami siammasinnerulernissaannut periarfissaqarnersoq imaluunniit inuiaqatigiit najugaqarfiusuni taakkuni katersuutissanersut.

Aalisarnermut inatsit akuerineqassaguni innuttaasut ilarpassuit eqqugaassapput. Taamaammat Birger Poppelip politikerit aalisarnermut inatsimmik nutaamik akuersinnginneranni sumiiffiit tamarmik nassuiarnissaat pingaaruteqarnerarpaa.

Inatsillu inuppassuarnut sunniuteqassaaq, immikkummi ilisimatuup oqarnera naapertorlugu sulisinnaasut katillugit 15 procentii nunami imaaniluunniit aalisarnermik suliaqartarput.

Ataatsimiinnermi maannakkut akuerineqassava?

Naalakkersuisullu Kim Kielsenip inatsisip Inatsisartuni akueritissaneraa apeqqutaaginnarpoq.

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik naalakkersuisunik taarseraaffiunerpaavoq. Tassa aalisarnermut inatsisissaq naalakkersuisunit assigiinngitsut aqqanilinnit akueriniagaavoq. Assi © : Johansinnguaq Olsen/ KNR

Aalisarnermut inatsisissaq aalisarnermut naalakkersuisut allat aqqaneq-marluk ilungersuutiginningaatsiarsimasut suliarisimavaat arlaleriarlunilu kinguartinneqarnikuulluni. Inatsillu taanna ukiut 20-t sinnerlugit suliarineqarluni, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik naalakkersuisunik taarseraaffiusup suliaraa: Ukiuni kingullerni 14-ini naalakkersuisut aqqanillit assigiinngitsut tassani naalakkersuisuupput.

Qinigaaffimmi matumaniinnaq aalisarnermut naalakkersuisut assigiinngitsut pingasuupput.

AALISARNERMUT PINIARNERMULLU NAALAKKERSUISOQ

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi naalakkersuisutut atuuttut taarseraassimaqaat. Ukiunimi kingullerni 14-ini – Namminersorluni Oqartussaqarneq 2009-mi eqqunneqarmalli – aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisoq 13-eriarluni taarserneqarsimalluni.

Sept. 2023 - : Kim Kielsen (S)

Apr. 2022 - sept. 2023: Karl Tobiassen (S)

Apr. 2021 – Apr. 2022: Aqqaluaq B. Egede (IA)

Apr. 2019 – Apr. 2021: Jens Immanuelsen (S)

Okt. 2018 – Apr. 2019: Nikkulaat Jeremiassen (S)

Maj 2018 – Okt. 2018: Erik Jensen (S)

Apr. 2017 – Maj 2018: Karl-Kristian Kruse (S)

Okt. 2016 – Apr. 2017: Hans Enoksen (PN)

Maj 2016 – Okt. 2016: Nikkulaat Jeremiassen (S)

Dec. 2014 – Maj 2016: Karl-Kristian Kruse (S)

Jan. 2014 – Dec. 2014: Finn Karlsen (S)

Mar. 2013 – Jan. 2014: Karl Lyberth (S)

Jun. 2009 – Mar. 2013: Ane Hansen (IA)

Birger Poppelillu isiginninneratut inatsisissap ukioq manna akuersissutigineqarnissaa aamma pingaartuunngilaq.

- Maannakkullu akuerineqassaguni taava isumaqarpunga inatsisissap kikkunnit tamanit eqqartorneqarnerani oqallinneq, maanna aallartinneqartoq unitsiinnarneqassasoq, taanna oqarpoq.

Taassuma oqarnera naapertorlugu inatsisissaq pillugu qaammatialuinnarni oqallittoqarpoq.

- Taamaammat inuiaqatigiinni oqallinneq pisariaqartoq iluaqutigisinnaavarput, taanna oqarpoq.

Tamatuma saniatigut aalisarneq pillugu inatsimmik nutaamik suliaqarnerup qanoq kinguneqarnissaanik naatsorsuisoqarnikuungnitsoq erseqqissaatigaa. Inuimmi pisassiissutiminnik annaasaqarunik inuussutissarsiornermik anisinneqassapput. Taava nuuttariaqassapput, kisianni sumut aamma sulerilissappat?

Siullermeerneqarnissaa

Taamaakkaluartorli inatsisissatut siunnersuut marsip 22-ani tunniunneqarpoq, taamaammat Inatsisartuni politikerit sinneri maanna apeqqutaaginnalerput. Aalisarneq pillugu inatsissatut siunnersuut siorna ukiakkut ataatsimiinnermi siullermeerneqanngilarluunniit.

Matumani aalisarnermi susassaqartut tamarmik tusarniaanermi akissuteqarnissaanut periarfissaqartitsinissaq ilaatigut pissutigalugu.

Uggornarpoq Inatsisartut ukiakkut 2023-mi inatsisissatut siunnersuutip oqaluuserineqarnissaanut killiliussaq pilersaarutit naapertorlugit naammassineqarsinnaanngimmat, aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisuusimasoq, Karl Tobiassen (Siumut) tusagassiuutinut nalunaarummi septembarimi allappoq.

- Taamaattorli inatsisissatut siunnersuut suliarineqarluarsimasoq aamma amerlasuunit tunngavilersorluarneqarsimalluni tapersersorneqarluartoq saqqummiunneqarsinnaalissaaq. Tamanna kingusinaarluni tunniussinerup pitsaaqutigalugu iluaqutigissavaa, Nunatta siunissaa matumani pineqarmat, taanna oqarpoq.

Aalisarneq nunatsinni inuussutissarsiuteqarnerup ilarujussuarimmagu allannguiallanneq isumaqangaatsiarsinnaasoq, Birger Poppel erseqqissaavoq. Assi © : Royal Greenland

Aningaasaqarnermut naalakkersuisup, Erik Jensenip (Siumut) inatsisissaq upernaap ingerlanerani akuerineqarumaartoq siorna oktobarimi tusagassiortunik katersortitsinermi neriorsuutigaa.

- Aalisarnermut inatsit uagutsinnut pingaartorujussuuvoq. Naalakkersuisoqatigiit pingaartillugu tassa anguniagarput, taannalu 2024-p upernaani piariissangatipparput. Upernaaru naammassisariaqarparput, Erik Jensen taamani oqarpoq.

Taamaattoqassanersorlu upernaakkut ataatsimiinneq maajip 28-ani naammassineqarpat qulakkeerlugu paasissavarput.