Aalajangiisoqangajalerpoq: Kina burgeriliortuussava Pituffillu allanngutsaalillugu?
Pituffimmi sullissinissamut isumaqatigiissut pillugu ukiuni arlaqalersuni aaqqiagiinngissuteqartoqareersorlu iluarsiisoqangajalerpoq.
Amerikamiut sakkutooqarfianni kantiinamik ingerlatsiniaraanni illut aserfallatsaalillugit allallu tamakkununnga tunngasut ingerlannissaannut neqerooruteqarnissaq kalaallit nalunaaqutaat malillugu pingasunngorpat 14 killissarititaavoq.
Sullissinissamut pilerngunneq ukiuni arlalinni kalaallit politikeriinit ukiuni arlalinni nammaginngisimaarutigineqarpoq. 2014-imi allaartippoq ukiorpassuarni danskit-kalaallit tigummereeraallu USAp sullissineq amerikamiut suliffeqarfiutaannut, Vectrus Services-imut, tunniummagu.
Suliaq naatsumik
Pituffimmi sullissinissamik suliaq 2014-imi aallartippoq.
Taamani sullissinissamik isumaqatigiissut USAp amerikamiunut Vectrus Services-imut tunniuppaa.
Taassuma tungaanut isumaqatigiiissut ukiorpassuarmi danskinit-kalaallinit tigummineqarsimavoq. Isumaqatigiissut ukiumut koruunit 200 milliuunit missaannik landskarsimut isertitsissutaasarpoq.
Kisianni illersornissamut isumaqatigiissut naapertorlugu suliffeqarfimmut danskit/kalaallit pigisaannut tunniunneqartussaavoq.
Taamaattumik Naalagaaffeqatigiinneq naapertorlugu USAp Naalagaaffeqatigiinnerullu akornanni isumaqatigiissummik uniortitsineruvoq isumaqatigiissut 2014-imi Vectrus Services-imut tunniunneqarmat.
Vectrus Services-imik isumaqatigiissut 2024-p tungaanut atuuppoq.
Tigusiffik: KNR
Danmark aamma Kalaallit Nunaat aperigaanni tamanna USA-mik taamani isumaqatigiissummik unioqqutitineruvoq.
Ukiut arfinillit qaangiummata – 2020-mi - Kalaallit Nunaat, USA aamma Danmark isumaqatigiissut nutaaq pillugu pingaarutilimmik angusaqarput, tassa isumaqatigiissut Kalaallit Nunaannut utertinneqartussanngormat.
Taamanikkut qisuariarnerit ajunngitsuupput, Nuummi Københavnimilu ilimagineqarpoq sullissinissamik isumaqatigiissut 'angerlassasoq'.
Danskit-kalaallit naangisarfiliussat
2020-mi isumaqatigiissummi Danmarkip Kalaallit Nunaatalu kingullermisut kukkuluttortoqannginniassammat naangisarfiliornissaq isumagaat.
Pappiaqqat atsiorneqartinnagit isumannaarisoqanngilaq, Rasmus Leanderip ukiorpassuarni suliamik malinnaasimasup Ilisimatusarfimmilu nunat allat pillugit politikimik ilisimatuussutsikkut misissuisuusup tikkuarpa.
- Amerikamiunit, danskinit kalallinillu tunngaviusumik sulinerit qanorluunniit pitsaatigisumik ingerlanneqaraluarpata inatsisilerinikkut aporfissaqassaqqaarpoq. Tamatumuunakkut imaaratarsinnaavoq kalallinit isigalugu naammaginanngitsumik inerneqartoq.
- USA-mi nunarsuami tamarmi sakkutooqarfippassuaqarpoq. Uani pisoq amerikamiut niuernikkut isumaqatigiissutigisartakkaminnit allaanerusumik ingerlappaat, Rasmus Leander oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Immikkut ilisimasallit Pituffimmut isumaqatigiissut pillugu: Kalaallit Nunaat Washingtonimi pingaaruteqarluinnarpoq
Isumaqatigiissummi allaqqavoq suliffeqarfik/ingerlatsivik ilaatigut kantiinamik ingerlatsisussaq sakkutooqarfimmillu aserfallatsaaliuisussaq Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqassasoq taamalu landskarsimut isertitsinissamik isumannaaraluni.
Taavalu sulisunik kalallinik arlaqartunik atorfinitsitsisoqassaaq, ingerlatsiviullu pisortaqarfiani sulisut nunami maani najugaqassapput. Ingerlatsivik massakkut atuuttoq Vectrus Services pappiaqqatiguinnaq Danmarkimi najugaqarpoq. Sounissami tamanna pinngitsoorniarneqarpoq.
USAp suliani sapangeriaannaavaa
2024-mi sullissinissamik isumaqatigiissutissaq nutaaq danskit-kalaallit ingerlatsiviuannut pinngippat qanoq pisoqassava? Rasmus Leander naapertorlugu ameriakmiut Nuummi imminut akornusissapput.
- Piviusunngunngitsooqqippat kalaallinit isigalugu annertuumik ajorsarnertut isigineqassaaq.
- Kalaallit Nunaannik assamminnik isaassinermikkut ajunngitsumik isigineqarnerup amerikamit ukiuni kingullerni angusimasaat, ilaatigut Nuummi aallartitaqalernikkut, attatiinnarnissaa ajornakusuulissaaq.
Ukiuni kingullerni USAp ukkataqarnini Issittumut pingaartumillu Kalaallit Nunaannut nakussassarsimavaa.
Siornatigut amerikamiut aallartitaannut Carla Sands-imut Kalaallit Nunaat annertuumik pingaartinneqarpoq, arlaleriarluni maaniippoq nunalu avanaaniit kujataanut angalaartarpaa amerikamiullu aallartitaqarfiat ammaqqillugu.
AAMMA ATUARUK Aarlerinaatilinnik naliliineq: Russit Pituffimmi sakkussiorneq aarlerinartutut isigissavaat
Aamma USA Kalaallit Nunaannik sakkutuunut tunngassuteqanngitsut pillugit aatsitassat, takornariaqartitsineq aamma ilinniartitaaneq ukkataralugit aningaasaliinissamik isumaqatigiissuteqarmat maluginiarneqarluarpoq.
Taamaattumik sooq USAp tamanna sapinnginniarpaa?
- USA USA-ginnaanngilaq. Assigiinngitsunimmi soqutigisaqartoqarpoq. Ilaat pilitikikkut Issittoq pillugu eqqarsarput. Taava allat aningaasaliinerup imminut akilersinnanera pinerullugu eqqarsarput.
- Amerikamiunit isigalugu sullissinissamut isumaqatigiissummik pisariitsumik suliaqarniaraanni tamanna pingaruteqarsinnaavoq, Rasmus Leander oqarpoq nangillunilu:
- Aammami ingerlatsiveqarfipiluunersuarmi amerikamiut illersornissaqarfiattut angitigisumi sullissinissamik isumaqatigiissut annikitsuarannguuvoq.
Naaku neerooruteqarnissamik tunniussivissaq pingasunngorpamut killeqaraluartoq, ajugaasup nalunaarutiginissaanut suli piffissangaatsiaq ingerlaqqaarallaassaq. Immaqa aatsaat ukiaru imaluunniit ukiup aallartinerani pissaaq.