Tunumi nannuttassiissutit amerlineqartut

Ukioq manna nannuttassiissutit 162-iupput, ukiortaamili pisassiissutit 185-inut amerlineqarput.

Tamanna Tasiilami Ittoqqortoormiinilu pisassiissutit amerlineqarnerinik pissuteqarpoq.

Taamak Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoqarfik tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Tasiilami piniartut nannunik qulinik ukioq mannamiit aappaagu pisassaqarnerupput, Ittoqqortoormiinilu pisassiissutit 35-niit 48-nut amerlineqarput.

Nannuttassiissutit allanngorneri Pinngortitaleriffiup Tunumi nannunniarneq pillugu ilisimatuussutsikkut suliat aallaavigalugit siunnersuinerusoq siulleq saqqummiunnerata kingorna pivoq.

Nalunaarsukkat pigineqannginneri pissutaallutik siornatigut nalilerneqarsinnaasarsimanngilaq piujuartitsiniartumik Tunumi nannunniartoqartassappat qassinik nannuttoqassanersoq. Ukiunili qulini annertuumik ilisimatusartoqareernerata kingorna ilisimatusartullu piniartunik Tasiilameersunik Ittoqqortoormiineersunillu suleqateqareernerisa tamanna allanngortippaa. 

Aammattaaq Naalakkersuisut aalajangerput kulturi tunngavigalugu pisassiissutit “kulturkvote”, kommuunit ileqqutoqqat atorlugit piniartoqarfiusut kajumissaarneqassasut pisassiissutaareersut iluannit tassunga illuartitsissasut. Soorlu assersuutigalugu qimussimik nannunniarnermi pisassiissutigineqartut.

Tamatuma saniatigut allatut ajornartumik illersuisariaqalernermik aamma illersuisussaatitaanermik tunngaveqartumik nannut nuna tamakkerlugu pisassiissutiniit 4-t illuartinneqarput. Taakku pisanut nalunaarutinut ilanngunneqartassasut taamatut pisoqartillugu, Naalakkersuisut paasissutissiipput.

Nalunaarsukkat pigineqannginnerini uumassusilerinermut siunnersuisoqarnissaralua ajornartikkaa

Soorlu KNR-ip allaatigereeraa, Pinngortitaleriffik Tunumi nannunik timmisartumit aatsaat taama kisitsiffiutigisumik 2023-mi suliaqarpoq. Sumiiffimmi piniartut qaammataasakkullu nalunaarsukkat kisitsinermi nanoqatigiiaat 2.364-it missaanniittut tassani inerniliissutigineqarput.

- Piniartut suleqataapput ilisimasaminnik nalituunik tunniussaqarput, nannut ingerlaartarfii silallu allanngoriartorneranut tunngasut misilittagaat aallaavigalugit, misissuiffissat sumiinnissaat pilersaarusiorneqarlunilu aalajangersorneqarmat, Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Fernando Ugarte KNR-imut allappoq.

- Kisitsisit aallaavigalugit nalilerneqarpoq, piujuartitsiniartumik pisaqartoqartassappat nannut qassit pisarineqartassanersut, taamaalillunilu piniarneq ingerlaannarsinnaasoq, taanna allappoq.

Qassilli pisarineqartarnissaannut aalajangiisarnissamut apeqqutassaaq nanoqassuseq siunissami qanoq misissuilluni alaatsinaanneqartigissanersoq, taanna erseqqissaavoq. 

- Annikitsuinnarmik alaatsinaattoqarpat, nannut 66-it pisarineqarsinnaapput, alaatsinaalluni misissuisoqartarnissaa annertunerutissagaanni taava nannuttassat 83-inut qaffaaffigineqarsinnaassapput. Nannut misissuiffigineqarnissaat pinngitsuussappat taava kingusinnerpaamik 2040-mi nannuttassat 60-it ukiumut pisarineqarsinnaanngussapput, Fernado Ugarte oqarpoq.

Pinngortitaleriffik naapertorlugu, ukiut tamaviisa pisarineqarsimasut nalunaarsorneqartarnissaat pisariaqarluinnassaaq, soorluttaaq angutivissat marluk pisarineqaraangata ataatsimik arnavissamik pisaqartarnissaq maannatulli eqqumaffigineqartariaqarpoq. Arnavissammi angutivissaniit pingaaruteqarnerupput, taakkuummata piaqqiorlutillu amerliartortitsisut.

Kisitsinermik suliaqarneq ingerlaannartoq

Silalli allanngorneranik inuilluunniit ingerlataannik patsiseqartumik pisoqassappat taava naliliinermik nutaamik pisoqartariaqassaaq.

- Nannut ilaat Tunuminngaanneersut sikorsuarnut sarfaatitillutik kujataanut tikeqataasarput. Kujataanilu ukiumut nannuttassat qulit missaanniittut amerlineqassappata taava Tunumi pisassat ikilitinneqarnissaat pisariaqassaaq, Fernando Ugarte naliliivoq.

Pinngortitaleriffik Tunup Kujasinnerusortaani nanoqassusermik kisitsisoq paasissutissiissutigaattaaq. Tamanna ukiut pingasut ingerlanneqassaaq: 2025, 2026 aamma 2027.

Aamma Kitaata avannaani nannut misissorneqassapput siunnersuineq nutarterneqarniassammat.

- Kitaata avannaani sumiiffimmi suliaqarluta siusinnerpaamik 2028-mi aallartikkusuppugut, tamannalu siunnersuummik nutaamik peqalernissatsinnut, ukiut 2-4 missaanni sivisussuseqassaaq. Kitaaniittut nannut Canadalu avittarpavut, taamaammat misissuinerit Nunavut peqatigalugu ataqatigiissaarusunneruagut, immikkoortortaqarfimmi pisortaq oqarpoq.