Kunngi Frederik: Allanngoriartortoqartoq

Ukioq 2025-mi allanngoriartortoqarpoq, kikkullu tamarmik ajunngitsuinnarmik pinngilaatigut.

Kunngi Frederik qulingat, Amalienborgimi Frederik VIII's Palæmi ukiortaamut oqalugiarnermini taama oqarpoq. 

- Eqqissineqarnerup eqqissiviilliornerullu akornanni nalorniffimmi, kisaassutsiminnik isertortut eqqissiviilliortitserusullutik, avissaartuutsitserusullutik annilaartitsiniarlutalu saassussiniarsaripput, taanna oqarpoq. 

- Tamakkua videosinnaapput salloqittaatit tatiginninnginnermik siaruarterisut. Droneusinnaapput, silaannarmi puttuttut aarlerisaarutaallutik isiginiarnartut. Suna tullinnguutissava, eqqarsarpugut.

Tamatumunnga tunngatillugu Kunngip ataqatigiinneq oqaatigaa, Naalagaaffeqatigiinneq aamma Europami nunat akornanni.

- Kunngeqarfik Danmarkimi, Europami NATO-milu ataqatigiinnerput nukittussutigingaatsiarparput.

Kunngi Frederiup oqalugiarnermini Kalaallit Nunaat aamma oqaatigaa.

Nunatsinnut apriilimi tikeraarnini erseqqissaatigaattaaq,  “kissalaarnerujussuarmik” naapinneqarluni, taanna oqarpoq. 

- Tikeraarnerma nalaani allanngoraqattaarneq nalaanneqarpoq. Taamaakkaluartoq kalaallit aalaqqajunngillat, tatineqarnertilli akiorluaavippaat nukittullutik tulluusimaarlutillu.Tamanna iluminni ataatsimoornerminnut nukittorsaatigaat avatiminnillu ataqqinaatigaat aammalu uppernarsarneqarpoq Issittumi inuit nukittuujusut, Kunngi Frederik oqarpoq.

Dronning Mary aamma Prinsesse Josephine peqatigalugit Savalimmiunut tikeraarnertik aamma oqaatigaa.

Issittumi Tunngaviusumik Ilinniarfimmi atuartunut inuulluaqqussut

Kunngi kunngiunermini aappassaa ukiortaamut oqalugiarpoq.

Suliassaq tamanna, anaanami Dronning Margrethep 2023-mi ukiortaamut oqalugiarnermini tunuarnialernini inuiaqatigiinnut nalunaarutigereeraalu nangippaa.

Kunngip siorna siullermeerluni oqalugiarnermini Ukrainemi sorsunneq oqaatigaa. Taassuma eqqissineq qularnaatsuunngitsoq eqqaasitsissutigaa.

Ukrainemut ukioq manna inuulluaqqusivortaaq.

- Ukrainemi sorsunneq naalliuuteqarnermik ajunaarnermillu nassataqarpoq, Europamilu qularnermik toqqissisimannginnermillu siaruarterivoq, taanna oqarpoq.

- Sorsunnerit Ukrainep nunataanik aserueqaaq, tamannali isumannaassusermut, namminersornermut, namminersortuunermullu tunngavoq – nunavissuatsinni ungasinnerusumullu pingaarluinnartummi navianartorsiortinneqarmata.

- Ukrainep sorsunneq kissaatiginikuunngilaa, taamaattumik eqqissineqarnissaa pissarsiarisariaqarpaat, Kunngi oqarpoq.

Aallartitanut sakkutuunullu aamma inuulluaqqusivoq. “ataatsimuussuseq tamaviaarutigimmassuk” qujaffigai.

Sakkutuut Illersornissaqarfiup toqqammaviisut taavai, kalaallillu inuusuttut Kangerlussuarmi Issittumi Tunngaviusumik Ilinniarfimmut “tikiussortut” malugaattaaq.

-  Tamanna assigiinngisitaarnerusumik illersornissamillu nukittunerusumik isumaqarpoq, taanna tamatumunnga tunngatillugu oqarpoq.  

Oqalugiarnini naggaserpaa oqarluni:

- Ukiortaarsiorluarisi, Guutip Danmarki sernigiliuk.

/ritzau/