Uumassusililerituut kilisaatip kiviffiata nalaa aalisarfioqqujunnaarallaraat

Polar Seafoodip kilisaataataata raajarniutip Qasigiannguit avataanni kivineranit ullut 40-t qaangiussimalerput.

Tamatuma kingorna uuliakoortoq tamannalu ernumanarluinnartoq, Aarhus Universitetip avatangiisit nukiussiuutillu pillugit siunnersuinermik immikkoortortaqarfianeersut, tassa Center for Miljø og Energimeersut (DCE) nalilerpaat.

Kilisaatimmi kiviffiata nalaa nunatsinni uuliakoornissamut misikkarinnerpaasunut ilaavoq.

DCE-meersullumi kilisaatip kivinikup uuliakoorunnaarnissaata tungaanut tamaani kilisakkunnaarallaqqusipput.

- Uuliap akui nerisariiaat timaannut akulerullutik aalisakkat timaanniilersinnaanerat aarlerinarpoq, immami uumassusilinnik ilisimatusarsimasoq Aarhus Universitetimilu ilisimatusarsimasuuneq Kim Gustavsen oqarpoq.

- Tassa uuliap akui navianartut nerisariiaat timaanniilersinnaapput, aammali aalisakkat nerpiilumi uuliasunnilersinnaammata tuniuminaassisinnaapput.

AAMMA ATUARUK Kilisaat kivinikoq suli uuliakoortoq

Ilisimatusarsimasuuneq, Kim Gustavsen, Issittumut tunngasunik ukkassisutut DCE-mi atorfeqarpoq. Aamma avatangiisit pillugit nunatsinni oqartussanut siunnersortinut ilaavoq.

Kim Gustavsenilu suleqataalumi suliami uani aamma siunnersuisooqquneqarsimapput.

Uuliap akui nerisariaat timaanniilerataannaasut

Taakku suliaat Qeqertarsuup Tunuani pisimasumik allaaserinninnermik, avatangiisit pillugit utaqqiisaagallartumik tamanilli isigisumik naliliinertalimmik, inerneqarpoq.

Uuliammi akui nerisariiaat timaannut akulerullutik aalisagartat timaanniilersinnaasut allaaserisami erserpoq.

Taamaammat uumassusilileritut kilisaatip kivinikup uuliakoorunnaarnissaata tungaanut tamaani aalisarunnaarallaqqusipput.

Tamaanili sunik aalisagaqarnersoq qanorlu aalisagaqartiginersoq apeqqutaallutik killeqarfiliortoqassaaq, killeqarfissarli qanoq annertutigissanersoq ilisimatusarsimasuunerup oqaatigisinnaanngilaa.

Kilisaat kivinikoq suli uuliakoorpoq. Ullup unnuallu ingerlaneranni literip literillu tallimat akornannik uuliakoortartoq uuliakoornerulernavianngitsorlu, Issittumi Sakkutooqarfik naliliivoq. 

Qeqertarsuup Tunua nunatsinni uuliakoornissamut misikkarinnerpaasunut ilaasoq, ilisimatusarsimasut oqaaseqaatiminni erseqqissarpaat.

- Tamaanimi timmiarpassuaqarpoq, aalisagarpassuaqarpoq arferpassuaqarlunilu. Solaarillu uuliallumi allat akui tamaani uumassut timaanniilerataannaapput, Kim Gustavsen nassuiaavoq.

- Kalaallit Nunaanni uuliakoornissamut misikkarinnerpaasinnaasunik maannamut ukiorpassuarni naliliisarpugut, Qeqertarsuullu Tunua Kalaallit Nunaanni taakkununnnga ilaavoq.

AAMMA ATUARUK Namminersorlutik Oqartussat kilisaat kivinikoq uuliaajaqqugaat

Tamaanimi qaleralinnik nipisannillu aalisartoqarlunilu raajarniartoqartarpoq.

Uulialliuna akui qanorpiaq aalisakkat timaanniiilersartut?

- Assersuutigalugu uuliap akui illeqqat timaannut akulerutilertortarmata nerisariiaat allat soorlu aalisakkat arferillu timaanniilersinnaapput.

- Tamannalu aarlerinarataannaaavoq, Kim Gustavsen nassuiaavoq.

Uulialli akui aalisakkat timaanniileragaangamik peqqissutsimut navianaateqarataannaanerat, ilisimatusarsimasuunerup ernummatiginngilaa:

- Uuliap akui aalisakkat timaannut ilimaginngisamit sunniuteqarataannaanerat ernummatigineruara, Kim Gustavsen oqarpoq.

Timmissat aamma aarlerinartorsiortitaarataannaasunut ilaapput.

- Timmiaq uuliarasarujussuanngikkaluarluni qiusinnaavoq.

- Timmissap qiviui uuliarasakkaangamik ussiissisarmata timmiaq qiorataannanngortarpoq, ilisimatusarsimasuuneq oqarpoq.

Royal Greenland aalisakkanik uuliasunnittunik siumugaqarsimanngitsoq

KNR-ip Royal Greenlandimeersoq apersorpaa. Royal Greenland Qeqertarsuup Tunuani tassalu aamma kilisaatip kiviffiata nalaani arlalinnik tunitsiviuteqarpoq. 

Pisimasorli piginneqatigiiffimmut sunniuteqanngitsoq, Royal Greenlandip attaveqatigiinnermut ingerlatsisua Masaana Egede oqarpoq. 

- Uuliakoorfiusup nalaani tulaassuititsinngilagut. Uuliakoorfiusulli qanittuani tulaassuititsivugut, aalisakkanillu uuliasunnittunik maannamut siumugaqanngilagut.

- Tunisassiattali pitsaassusaat pisarnitsitut soorunami misissoqqissaarpavut, taanna oqarpoq.