Trumpip Kalaallit Nunaat suniarpaa? USA-mik paasisimasallit marluk eqqoriaasut
"We need Greenland for national security purposes" (Nunarsuarmi isumannaallisaaneq siunertaralugu Kalaallit Nunaat pisariaqartipparput, aaqq.).
Taamak Kalaallit Nunaannik aqutsilerusunnerminut peqqutigisaa pillugu USA-p præsidentianit Trumpimit arlaleriarluni oqaatigineqarpoq.
USA-lli nunap ullumikkut sapinngeriigaanik Kalaallit Nunaanniit suna siunissami perusullugu kissaatigigamiuk?
Tassa taanna apeqquterujussuaq innuttaasorpassuit, politikerit USA-millu immikkut ilisimasallit piffissami matumani apeqqutigisaqattaagaat.
Danmarkimi illersornissamut tunngasunik nittartakkami OLFI-mi sillimaniarnermut ilanngutassiortutoqaq Matias Seidelin aperigaanni, USA Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornissi qularnaarusukkaa naliliivoq.
Tamanna piffissami matumani Kalaallit Nunaallu namminiilivissappat atuuppoq.
- Sillimaniarnermi tunngasutigut qiviassagaanni, nunarput Danmarkimik isumalluutaarutissappat, Trumpip siunnersortaasa arlallit USA-p soqutigisaqarfianik niueqateqanngitsunut tassa Kinamut naalagaaffinnullu pissaanilissuarnut allanut, atortussiat qaqutigoortut tigoorarneqalersinnaaneri annilaangassutigivaat.
- Taamaattuminguna Kalaallit Nunaannut maanna ilungersuatitsileqqasoq, Jyllands-Postenip USA-mi ilanngutassiortorisimasaa Matias Seidelin oqarpoq.
Atortussiassanik mingutsitsinnginnerusunik Kina niuffaffinnut pilersuisuunermi siuttuunerata USA-mi republikanerit partiianeersut isumalliuutigigaat, taanna naliliivoq. Atortussiat taakku biilinut innaallagiatortunit, oqarasuaatinut angallattakkanit aamma IT-mut atortorissaarutinut nutaaliaasunit sakkutuunillu atorneqarsinnaapput.
Præsident Trumpip Ukrainemi sakkutuunik illersuisuliinissamik paarlaasseqatigiilluni aatsitassanik piiaanissamut, ungasinngitsumi isumaqatigiissusiorumalluni misiliivoq.
Sisimiunut Nuummullu amerikamiunit tikinneqartussanngoraluarneri, amerikami nukissiuuteqarnermut ministeri Chris Wrightip præsidentip tullersortaa D. J. Vance nulialu Usha Vance aamma USA-p naalagaaffiata siunnersortaa Mike Waltz angalaqatigissagai præsidentip illorsuanit kissaatigineqarsimavoq.
Naalakkersuisuniit, qallunaat naalagaaffianniit EU-miillu isornartorsiorneqangaatsiarnerisa kingorna tikinnissaraluat marlunngornermi unnukkut taamaatinneqarpoq.
USA-p Pituffimmisulli assigiimmik periarfissaqarnissaq kissaatigaa
Nunatsinni aatsitassanik piiaanissamut, suliffeqarfiit nunanit allaneersut misissuinissamut piiaanissamullu akuersissummik qinnuteqarnissaminnut suli maannamut periarfissaaqarput. Taamaakkaluartoq suliffeqarfiit amerikameersut ikitsuinnaat periarfissamik atorluaanikuupput.
Kalaallit Nunaanni ajornannginnerusumik aatsitassarsiorsinnaalernissamik republikanske partiip kissaateqarneranik pissuteqartoq, Mathias Seidelin naliliivoq.
Taassuma misissuinera naapertorlugu, Trumpimut tapersersuisut arlallit Kalaallit Nunaanni Amerikami aatsitassarsiornermik suliffeqarfiittulli, soorlu amerikamiut Pituffik Space Basemi amerikamiut sakkutuuisulli assigiimmik periarfissaqalernissaminnik qulakkeerinnikkusupput. Tassanimi nunatsinni inatsisit maleruagassallu atorneqarnatik amerikamiut inatsisaat maleruagassaallu atorneqarput.
Matias Seidelinsip paasissutissaatai naapertorlugit, tamanna pissappat Kalaallit Nunaat Danmarkip maanna siunissamilu tunniussinnaasaaniit illersornissamik annertunerusumik qulakkeerinnittussamik, Kalaallit Nunaannut aningaasatigut isumaqatiginninniartoqassaaq.
Suleqatigiinneq ammasoq, tassani USA Kalaallit Nunaannut illersornissamut killeqanngitsumillu sakkutuulersuisinnaanissamut qulakkeerisussamik akiliuteqassasoq siunnersuutigineqarsinnaavoq. Soorlu Palau aamma Marshall Øernenik isumaqatigiissuteqareersut.
Trumpip eqqaamaneqarnissi kisiat eqqarsaatigigaa
Niels Bjerre-Poulsenilli nassuiaat tamanna tapersinngilaa. Taanna amerikap oqaluttuarisaaneranut ilisimatusartuuvoq, Danmarkimilu Syddansk Universitetimi lektoriulluni.
Taassuma Trumpip takorluugai namminermut tunngasuunerusut nalilerpaa.
- Donald Trumpip amerikap oqaluttuarisaanerani præsidentitut naalagaaffimmik allisitsinikutut imminut taasinnaanissani pissutigiinnarlugu soqutiginninneranut aallaaveqarsoraara, Niels Bjerre-Poulsen oqarpoq.
Donald Trumpi Panama Canadalu aamma tiguarnissai kissaatigalugit oqaaseqarnikuuvoq, soorlu qanittumi Gaza-striben pisiarinissaa siunnersuutigigaa.
USA-llu nunataata 40 procentia piffissap ingerlanerani pisiarineqarnikuuneranut attuumassuteqarpoq. Assersuutigalugu USA-p Alaska russit zarianit 1867-mi pisiarinikuuaa, Louisiana Frankrigimit 1812-mi pisiarineqarpoq, aamma Jomfruøerne – siornatigut Dansk Vestindienimik taaneqartarnikoq 1917-mi USA-p Danmarkimiit pisiarinikuuaa.
Kalaallit Nunaatalu inissisimaffia USA-mut qaninnera peqqutaalluni præsidenti Trumpip tiguaanissaanut peqqutaasoq, Niels Bjerre-Poulsen oqarpoq.
- Nunarusarmi taama immikkoortiterneqartumi, Amerikap Kalaallit Nunaat sunniuteqarfiginissaa pissusissamisoortutut isigineqarpoq. Kalaallit Nunaat USA-mit pigineqalernissaanut imaluunniit ilanngunnissaanut tunngavilersuisunit, inuit eqqaaniittut ilumoorsorinninnerat peqqutaanerpaasoq isumaqarpunga.
Præsident Trumpip Kalaallit Nunaata aatsitassaatai aamma soqutigigai mininneqassanngilaq.
Kisianni tunngavilersuutit politikerit siunnersuisartullu Donald Trumpip akornaniittut nammineerlutik Trumpip pisiniarneranut isumassarsiaanut tunngavilersugaraat nassuiaataanatik, taakkulu Trumpip MAGA-anut (Make Amerika Great Again) tapersersuisuinut saqqummiunneqartuusut.
- Aatsitassanik piiaanissaq qanoq sivisutigissanersoq, ataqatigiissaarinermullu aaqqissuussinernut qanoq aningaasaliisoqartiginissaanik piumasaqartoqassanersoq, Trumpip malittaanut tuniniaanermi tunngavilersuutinik oqartoqarsimanissaa ilimaginngilara, Niels Bjerre-Poulsen oqarpoq.
