USA EU-lu aningaasaliilersut – aningaasalli toqqaannartumik malunniuteqassanngikkallarput

Kalaallit Nunaat  USA-mit EU-millu aatsitassarsiornermut tunngasunik aningaasaliinerit kingunerinik siullernik takusaqallattaalerpoq. Naaja Nathanielsen naammagisimaarinnippoq – kisianni eqqissisimasumik isiginnittoqarnissaa kaammattuutigaa.

Europap USA-llu aatsitassarsiornermi aningaasaliissuteqanngippata Kalaallit Nunaat allanik suleqateqarnissamik periarfissarsiortariaqassaaq – Kina ilanngullugu, Maajip naanerani Financial Times-imut Naaja Nathanielsen oqarpoq.

– Kisianni Kina aatsitassarsiornermi annertuumik suleqatissatut isiginngilara. Tamanna anguniagaasimanngilaq, aammalu oqaluttuarisaanerup ingerlanerani peqataarusuttuunerannik takussutissaqanngilaq, KNR-imut taanna oqarpoq.

Taassuma kingunerani GreenRoc-ip Nanortaliup avannaani grafitimik piiaanissamut misissuinissaanut EU-mit aningaasaliissuteqassallutik nalunaaruteqarput. Tamatuma saniatigut USA-p niuerinermut aningaasaateqarfiata nalunaarutigaa, amerikap naalagaaffianit 120 millioner dollarsinik aningaasaliisoqarsinnaanera periarfissaalissasoq.

Amerikamiut Kalaallit Nunaannut aningaasaliinissamik qulakkeerinninnissamik suliaqartoq, GreenMetimi pisortaq, Drew Horn, assingusumik oqaaseqarpoq. Aasap ingerlanerani Kalaallit Nunaannut aningaasat amerlanerusut nuunneqarnissaat naatsorsuutigisinnaasoq, KNR-imut oqarpoq.

Aningaasaliissutit qanoq isumaqarnersut aammalu aatsitassarsiornermi immikkoortortaqarfik maanna qanoq inissisimalersoq, Naaja Nathanielsen nassuiaavoq 

Ingerlaffik eqqortoq

EU-ip soqutiginninnera GreenRocimut Nanortaliup avannaaniittumuinnaanngitsoq, EU aamma Greenland Resourcesimut soqutiginnittoq, Naaja Nathanielsen oqarpoq.

Soqutiginninneq tamanna tassaavoq Naajap kissaatigisaa.

– Tamanna takutippaa alloriarnerup tullia tiguneqarsinnaasoq, taanna oqarpoq.

Frankrigip præsidentia Emmanuel Macron Nuummi oqalugiarnermini uppernarsarpaa, kalaallit aatsitassarsiorfiannut EU-p aningaasaliinissaa pingaarutilittut isigineqartoq. Assi © : KNR / Markus Valentin

Qaqortup avannaani Killavaat Alannguani ingerlataqartumut, suliffeqarfimmut Tanbreez-imut, naalagaaffimmit aningaasaliiffigineqartumik taarsigassarsisoqarsinnaanera pillugu amerikamiut nalunaarutaat pillugu, Naaja Nathanielsenip nuannaaruteqarpoq.

- Namminersornerullutik Oqartussaniit sulissutigisimasarput atuutilersinniarlugu, USA-p niuerinermut aningaasaateqarfiat aningaasalersuisutut uagut assersuutissaqqissuuvoq. Nunat aatsitassanik tunisassiortut ilisimatinniartarsimavangut, niuernermi aningaaserivinniit imaluunniit aningaasaliissutinik nalinginnaasunik aningaasaliissutinik pitsaasunik pissarsisinnaappata suliniutinut iluaqutaassasoq.

Isertitaqarnissaq suli ungasittoq

Aatsitassarsiornermut aningaasaliissutit oqaluuserineqarnerat nutaamik aallarteqqammerpoq, taamaattumik aningaasat nunap karsianut suli sivisuumik sunniuteqassanngikkallarput, naalakkersuisoq taama oqarpoq.

Innuttaasunut aningaasaqarnikkut iluaqutissat aallartinngikkaluarpoq, soorlu angallatinik, helikopterinik pisiassat, sulisartut innuttaasunik, kiisalu inuussutissarsiorfiit iluani sulisut ajunngitsumik aningaasat pisariartortarput.

Aningaasat siullertut iluaqutaanerinut ersersitsisussat isertitassatut naatsorsuutigineqartut nunap karsianut pinnatik, sumiiffinni suliffissaqarfiusunut – soorlu suliffinniit angallatinik attartuinissamut, helikopterinik kiffartuussissutinut, pisiniarfinnut sumiiffinniittut kiisalu sulisartut najugarisaminnit – siulliullutik taakkunannga iluaqutigineqassapput.

– Nunap karsianut sunniuteqarluartoqassappat piffissami sivisuumik aatsitassanik assaavissanik ingerlalluartunik ingerlatsisoqartariaqarpoq. Maanna suli taamaattumik peqanngilagut. Takorluugara tassaavoq ukiut pingasut quliligilualluunnit qaangiuppata aatsitassarsiorfinnik pingasunik tallimanilluunniit ingerlalluartunik peqalernissarput. Taamatullu aatsaat aningaasaqarnitsinnut sunniutaa malugissavarput, Naaja Nathanielsen oqarpoq.

Naalakkersuinikkut oqaatigaa, nunarsuarmi ataatsimut isigalugu ataaseq aatsitassarsiorfik ammarneqartarpoq ukiut 16-it missaani ingerlanneqareerneratigut. Taamaattumik Kalaallit Nunaat sukkasuumik ineriartortoq oqaatigaa.

Nunarsuaq tamakkerlugu isigissangaanni aatsitassarsiorfimmik ammarnissaq ukiunik 16-inik sivisussuseqarsinnaasarpoq, taamaattumillu sukkassuseq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaat piffissami matumani ingerlalluartorujussuusoq, Naaja Nathanielsenip tamanna erseqqissarpaa.

Tamanna pissutigalugu sivisoorujussuarmik ingerlatsisoqartoq isumaqartoqarsinnaavoq.

– Aalisarneq takornariaqarnerlu eqqarsaatigalugit, taakkunani aningaasat sukkasuumik kaaviiaartinneqarput – taamaattumillu aatsitassarsiornikkut ingerlatsinera taakkununnga sanillersuullugu maluginiarnerani isumaqartoqarsinnaavoq sivisusoq. Suliat immikkoortunut tamaginnut atuumassutillit suliarinissaat pisariaqartinneqarpoq – soorlu ammarneqartussat pilersaarutaasut aamma aallartinneqareersut, taanna oqarpoq.