Pinngitsaaliilluni kujannissimanermik suliat: Suliat marluk eqqartuussivimmi suliarineqartut, kisiartaanngilluinnartulli

Pinngitsaaliilluni kujanninnermik suliarpaat eqqartuussivimmi septembarimi suliarineqarput. Suliallu pinngitsaaliillunilu kujanninnermut tunngasorpiaat marluk eqqartuussivimmi pingasunngormat suliarineqarput.

Taakkunannga siulleq Qaasuitsup Aasianni Eqqartuussisoqarfiani suliarineqarpoq. Suliaq taanna taanna angut niviarsiaqqamik 15-ileereersimanngitsumik pinngitsaaliilluni kajunnittarsimasutut unnerluussamut tunngasuuvoq.

Angut taanna niviarsiaqqamik aqqaneq-marlunnik ukioqarneraniit 15-inik ukioqalereernerata tungaanut, tassa ukiut pingasut ingerlaneranni pinngitsaaliilluni kujannittarsimasutut unnerluussaavoq. Angut taassuma naapertuilluanngitsuliorneri 2006-ip 2009-llu akornanni pisarsimapput, pisullu taakku ilaat niviarsiaqqap naartulerneranik kinguneqarsimasoq unnerluussummi ilaatigut allaqqavoq. Tamannalu niviarsiaqqap taassuma 14-inik ukioqarluni Aasiaat napparsimmavianni naartuersinneranik kinguneqarpoq.

Niviarsiaqqap taassuma angut unnerluussaq ataatassaritsiarsimagaa, unnerluussisussaatitaasut suliaq taanna eqqartuussivimmi aggustimi aallartimmat ilisimatitsissutigaat. Suliaq taanna taamanikkut aallartimmat Ilisimannittoq takkutinngitsoorsimammat kinguartinneqareerluni maanna suliarineqarsimalerpoq.

Angut unnerluussaq taanna piumasaqaatitaqanngitsumik ukiuni pingasuni qaammatinilu arfinilinni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqassasoq pinerliffigisimasaminullu 100.000 koruuninik taarsiisussanngortinneqassasoq, unnerluussisup piumasaraa.

Pinngitsaaliilluni kujanninneq, toqqusassiineq sioorasaarinerlu

Suliap aappaa aamma pinngitsaaliilluni kujannissimanermut taavalu sioorasaarisimanermut tunngasoq Eqqartuussisoqarfik Sermersumi suliarineqarpoq, angullu alla suliami tassani unnerluussaavoq.

Angut unnerluussaq taanna arnamik 31-nik ukiulimmik siorna februaarimi nangikkiaaffigisaminni pinngitsaaliilluni kujannissimasoq, unnerluussummi allaqqavoq.

Aalakuungaatsiarsimanini peqqutigalugu eqqaamasaqarnani, angut taanna eqqartuussaatilluni nassuiaavoq. Pinerlineqarsimasorli qanoq pisoqarpiarsimaneranik eqqartuussivimmi nassuiaasoq, Kalaallit Nunaanni Politiit unnerluussisuat Cecilie Sørensen eqqartuussereernermi oqarpoq.

- Angutaatinilu tutillutik sinitsillutik natermut nusutseriarluni toqqusassinneqaatigaluni pinngitsaalineqarluni kujatsissimalluni pinerlineqarsimasoq eqqartuussivimmi nassuiaavoq, Cecilie Sørensen oqarpoq.

Angutip unnerluussap arnaq pinerliffigimmagu aamma toqqusassissimagaa allamullu oqarpat unatarujussuassallugu isussuffigisimagaa, unnerluussummi aamma allaqqavoq.

Arnap pinerlisap angutaataa taama pisoqarnerani itersimanngilaq. Angutaata artuleqqanini peqqutigalugu itersimanani eqqartuussivimmi nassuiaasoq, Cecilie Sørensen oqarpoq.

Nalunaarutiginninnerpassuit

Suliat marluk taakku taamaattuni ajoraluartumik kisiartaanngilluinnarput. Siorna nalunaarutiginninnerit pinngitsaaliilluni kujannissimanermut tunngasut 246-sut meeqqamillu 15-ileereersimanngitsumik atoqateqarsimanermut tunngasut 59-iusut, Kalaallit Nunaanni Politiit 2022-mut ukiumut nalunaarusiaanni erserpoq.

Taakku amerlanerpaartaat Taasiilami Nuummilu pisut nunarpullu naalagaaffeqatigisatsinnut Danmarkimut Savalimmiunullu sanilliukkaanni inuit 10.000-likkaajugaangata kinguaassiuutitigut pinerliinerit amerlanerpaajusut, politiit kisitsisaataanni erserpoq.

Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortitaaneq pinngitsuutitaanerluunniit

Nuummi eqqartuussivimmi suliami unnerluussaq angut 26-nik ukiulik ukiumi ataatsimi qaammatinilu qulingiluani pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortitaallunilu pinerliffigisimasaminut 10.000 koruuninik  taarsiisussanngortitaavoq.

Unnerluussisup Cecilie Sørensen eqqartuussut naammagisimaarpaa.

- Eqqartuussut naammagisimaaqaara, taamaattussat ulluunnerluussisussaatitaasullu isigaarput, unnerluussammi pinngitsuutinneqarnissaa illersuisuata piumasaqarigaluaraa eqqartuussiviup tusaasimavaatigut, taanna oqarpoq.

Suliarli taanna suli naammassinngilaq. Eqqartuussarmi ulluni 14-ini eqqarsarfissinneqaqquvoq. Tassa suliaq eqqartuussisuuneqarfimmut suliareqqitassanngortissaneraa eqqartuussulluunniit akuerineraa, illersuisua ullut 14-it qaangiuppata nalunaassaaq.

Angutilli taassuma pinerliisimasutut eqqartuussaanini qimarratigisinnaanngilaa. Nalunaarutigineqariitsiarlunimi tigusaagami DNA-vanik kinguaassiuutimigut tigusiffigineqarpoq, DNA-valu arnap pinerlisaata DNA-vanik akoqartoq misissuinermi erserpoq.

Qaasuitsup Aasianni Eqqartuussisoqarfiani suliami angut unnerluussaq pinngitsuutitaavoq. Taamaammat unnerluussisussaatitaasut sapaatit akunnerini marlunni eqqarsarfissinneqaqqusut, suliami tassani unnerluussisussaatitaasuuneq  Martin Strandby Nielsen oqarpoq.

- Eqqartuussisoqarfiup eqqartuussutaa ataqqilluinnarparput, eqqartuussummi akuersinissamik sulialluunniit eqqartuussisuuneqarfimmut suliareqqitassanngortissaneranik aalajangertinnata suliaq qulaajaqqaarusupparput, Martin Strandby Nielsen oqarpoq.

Suliat eqqartuussisuuneqarfimmut suliareqqitassanngortitat ukiumut qanoq amerlatiginersut nalunaarsorneqarsimanngillat, aamma suliat marluk allaatigisami uani oqaluttuarisavut suliareqqitassanngortinneqassanersut ullut 14-it qaangiuppata paasinarsissaaq.