Nuup Bussii silaannarmik mingutsitsineq pillugu: Suliaq pisariuvoq

Nuummi angallassissutit motoorillit oqimaannerumaartaat, soorlu bussit, tamaani aqqusinermi angallannermi silaannamik mingutsitsinerpaanut ilaapput. Nuup Bussii mingutsitsinerit annikillisinniarlugit iliuuseriniakkatik maanna saqqummiuppaat.

Bus, Nuup Bussii, Nuuk, Trafik, Offentlig Transport.

Allattoq Markus Valentin

januaarip 02-at 2025 11:24

Nutserisoq Hanne Petersen

Nuummi aqqusinermi angallannermi silaannarmik mingutsitsinerup peqqissutsimut navianaateqarnera qangali ajornartorsiutaaqisoq, KNR-imiit 2018-imi oqaluttuaraarput.

Ingammillu angallassissutit motoorillit oqimaannerumaartaat, soorlu sanaartugassiissutinik suliaqartartut angallassissutaat bussillu, silaannarmik mingutsitsinerpaasunut ilaapput.

Nuup Bussii tamatumunnga tunngatillugu akissuteqarput. Avatangiisinik mingutsitsinnginnerulernissamik ukiuni kingullerni suliniutitik - aammali tamatumani ajornartorsiutiminnik aaqqeeriaannaannginnerminnut tunngavilersuutitik akissumminni nassuiarpaat.

Silaannaq navianartoq pillugu suliaq paasisaqarfigiuk

Green Global Future-imi avatangiisinut ingeniørip silaannarmut mingutsitsinermut ph.d-qartup, Kåre Press-Kristensenip Nuummut 2018-imi tikeraarnermini aqqusinermi angallannermi silaannarmi navianartut uuttortarpai.

Taassuma biilit pingaartumillu aqqusinermi angallatit oqimaatsut bussillu paamik aniatitsingaatsiartartut paasivaa.

Ilisimatusartoq uuttuinermik assinganik 2022-mi uuttuivoq, silaammullu aniatitsineq taama qaffasitsigeqqippoq. Silaannarmi partikelit nalinginnaasumik 130 kvadratcentimeterimik qaffasissuseqartarput, biilillu sanioqqukkaangata taanna 40.000-imut qaffattarpoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffiup, WHO-p qaffasissuseq 20.000-imit qaffasinnerusoq piffissami sivisuumi najuussortaraanni qaffaffasippallaartutut isigaa.

Silaannarmik najuussuineq nappaatinik ilungersunartunik soorlu: aanaartoornermik, astmarnermik, bronkitisernermik KOL-eqarnermillu kinguneqarsinnaavoq.

Nunatsinni toqusut qanoq amerlatigisut silaannarmi peqqinnissamut navianartunik pissuteqarnersoq ilisimaneqanngilaq, Kåre Press-Kristensenilli oqarnera naapertorlugu Danmarkimi toqusut pingajorarterutaasa missaanniittut silaannarmit peqqissutsimut navianartumik pissuteqartarput.

Inuit pisuinnaat peqqinnissamut navianartunit kisimik sunniivineqarneq ajorput, biilertulli allat aamma najuussuisarlutik. Pingaartumik biilit siuleriiaanneranni silaannarissarfillu ikumaguni partikelit taakku biilit iluanut isaasinnaasarput.

Meeqqat imaluunniit inuit puakkut nappaateqareersut partikelinit sunniivigineqarnerpaasarput.

Nuummi aqqusinermi angallatit 2018-ip 2023-llu akornanni 33 procentimik amerlipput, amerliartuinnarnissaallu naatsorsuutigineqarluni.

Allisiguk

Nutaanik bussitaartut

Nuup Bussii nutaanik arfineq-pingasunik, avatangiisinik mianerinninnissamik piumasaqaatinut kingullernut naapertuuttuusunik, 2018-imi bussitaarput.

Nuup Bussiisa ingerlatsinermi pisortaa Rene Hansen akissutiminni taama allappoq.

- Nuup Bussii bussitaarnissamik pilersaarut siulersuisuisut aamma piginnittup akuerinikuusaannik malinnipput. Aamma coronap tuniluutileruttornerani, naak ingerlatsinermut tunngavigisaanni siunniussat ilarpassui taamanikkut qatangiinnaraluartut, Rene Hansen oqarpoq.

Aamma atuaruk Aqqusinermi angallanneq: Silaannaq ersinngitsumik toqunartuuvoq, aaqqiissutissarli ajornaatsuuvoq

Bussitaatik Nuummi aqqusinermi siorna angallassineq ataatsimut isigigaanni 83-erigaat, ingerlatsinermi pisortaq aamma oqarpoq. Bussititaavi dieselitortuusut tamarmik pujoorfiisigiut minguiaatilersugaapput.

Bussilli saneqqukkaangata silaannaq kvadratcentimeterimut 75.000-it missaanik mingutsinneqarnerulersartoq 2022-mi aggustimi uuttueqqinnermi paasinarsisoq, Nuummi silaannaap qanoq mingutsinneqartigineranik uuttueqqaarnermi siuttuusup Kåre Press-Kristensenip oqaatigaa.

Kingullermilli uuttuineranni bussit saneqquttut nalinginnaasumik angallassissutaanngitsut, ingerlatsinermi pisortaq oqarpoq.

- Bussit taamaanikkut saneqquttut nalinginnaasumik anngallassissutaanngillat. Nuuk aggustimi ulapaarfiusaqaaq. Bussit taamanikkut saneqquttut umiarsuarmit takornariartaammit Aida Auramit attartorneqarput. Taamaalisukkummi takornariat noqqaassutaannik kiffartuussinnaajumallugit angallassissutaasinnaasut sapinngisamik tamarmik ingerlaartarput, Rene Hansen akissumminni allappoq.

NUNATSINNI ORSUSSAMIK INGERLATILINNUT SORUJUIAAT

Orsussamik ingerlatilinnut sorujuiaat biilit pujoorfiiniittarpoq orsussallu dieselip ingerlatitut atorneqarnerani paamik katersuiviuvoq.

Biilit akunnermut 100 kilometeripajaatut sukkatigisumik ingerlaneranni motoori kissakkaangat paaq sorujuiaammi katersorneqartoq ikummartarpoq, taamaammallu biilip sorujuiaataa nammineerluni salittarluni.

Akuerisaasumilli ingerlalluni sukkassuseq akunnermut 60 kilometerit qaangerneqajuimmat sorujuiaat ukiup affakkaartumik ukiumulluunniit ataasiarluni salinneqartassaaq.

Danmarkimi biiliutillit biilitik ukioq allortarlugu misissortittassavaat, ilaatigut sorujuiaat salinneqassalluni. Nunatsinnili biilinik 1999-imili misissuisoqarmat suli misissuisoqaqqinngilaq.

Orsussalli imerpalasumik saliisartumik akuneqarsinnaanissaa akuerineqarsinnaavoq, taamaalilluni paap qaqugu ikummarnissaanut killissaq appartinneqarsinnaammat. Tassa imaappoq orsussap sorujuiaammi katersuussimasup ikummarnissaanut pujoorfik kissarujussuartariaqarani.

Paasissutissarsiffik: Autobutler.dk

Allisiguk

- Bussit sillimmativut (takornarianik, aaqq.)) angallassisussutigisartakkatsinnut ilaapput. Angallassinernilu taakkunani isertitavut takornarianik angallassissutissaqqittunik nutaggarinnik bussisiortornissamut naammanngillat.

Nuummi aqqusinermi angallannermi silaannarmik mingutsitsinerup peqqissutsimut navianaateqarnerata ajornartorsiutaaneranut nammineerlusi aaqqiissutigilersaakkasi suuppat?

- Aaqqiissuteqarfigisinnaasatsinni pitsanngorsaaniartuarpugut – tamatuma saniatigut tassa mingutsitsinnginnerulerumalluta bussiisiviup ungasianiit kiassarneqartalernissaa sulissutigaarput, Rene Hansen allappoq.

Innaallagiatortunik taarsersorusukkaat

Bussiutileqatigiiffittut silaannarmik mingutsitsisumik aniatitsiunnaavinnissaq qularnaarniaraanni, taava innaallagiartortunik bussisiortorneq aaqqiissutissaqqissinnaavoq.

Bussit taama ittut pujoorfiisigiut aamma minguiaatilersorneqartarput, mingutsitsinnginnissaalli qularnaarumallugu salittariaqartarput.

Aamma atuaruk Angallannermi silaannarmik mingutsitsineq: Peqqissutsimut akornutaasoq politikerip iliuuseqarfigerusukkaa

Bussilli innaallagiatortunik taarsersornissaat pisarioqisoq, Nuup Bussiisa pisortarnissaasa tungaannut ulluinnarni ingerlatsinermi pisortaagallartup Carsten Olsenip akissutaani allaqqavoq.

- Bussivut tamaasa innaallagiatortunik ajoraluartumik taarsersoriaannaannginnatsigit, qaqugorpiaq taamaaliorsinnaalerumaarnetugut oqaatigisinnaanngilarput. Akissaalatsinerput tamatumani pissutaavoq, aammali Issittumi atugassaqqissuunissaannik qularnaareqqaarnissarput.

Nuup Bussiineersumik tamanna pillugu apersuiumagaluarpugut, piumasoqaranili.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.