Aqqusinermi angallanneq: Silaannaq ersinngitsumik toqunartuuvoq, aaqqiissutissarli ajornaatsuuvoq

Nuummi aqquserngit biilinik siuleriiaartunik ulikkaarneranni silaannarmi mingutsitsineq sorlutsigut isaasarpoq. Nuummiut meeqqallu biilini issiavinni tunorlerniittut ullaakkut unnukkullu ulluunerani paaqqutarinniffinnut suliffimminnullu ingerlaartarput.

Tamanna biilinit orsussamik dieseliusumik silaannarmut aniatitsisoqarnerani aqqusinermilu pisuinnaat puaannut– aamma biilit allat iluinut isaasoqarnerani pisarpoq.

Tamanna peqqissutsimut ulorianarluinnartumik kinguneqarsinnaavoq, tamannalu amerlasuut ilisimanngilaat.

Green Global Future-imi avatangiisinut ingeniørip silaannarmut mingutsitsinermut immikkut ilisimasaqartup, Kåre Press-Kristensenip nassuiaatigaa.

- Silaannarmut mingutsitsineq peqqinnissamut aqutsisoqarfiup oqarnera naapertorlugu Danmarkimi toqusut 7 procentiinit 8 procentiinut pissutigisarpaat. Taamaammat pujortarnerup timikkullu aalannginnerup toqqutigineqartarneranut tulliulluni toqqutigineqarnerpaasartut pingajuattut inissisimavoq.

- Kalaallit Nunaanni taama ingasatsigigunanngilaq, kisianni immikkut ittumik sianigineqarnissaa pisariaqarpoq, taanna oqarpoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffiup, WHO-p partikelit kvadratcentimeterimut 1.000-mit akunnermut agguaqatigiissillugu 20.000-mut annertussuseqartut qaffasippallaartutut oqaatigaa. Nuummi bussip saneqqunnerani qaffasissuseq taanna 250.000-nngorsinnaasarpoq. Silaannarmi uuttuineq nalinginnaasoq qamuteqanngitsumi 130-p missaaniittarpoq. Assi © : Kaare Press-Kristensen

Illoqarfiit pingaarnersaanni qamutit amerlassusaat 2018-imit 2023-mut 33 procentimik amerlipput, kisitsillu – pingaartumik Kommuneqarfik Sermersuup aqqusernginik nutaanik sanaartornissaata nutaat 2030-mut suliarineqartussatut akuerineqartut malitsigisaanik qaffakkiartortuarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Nuummi mingutsitsineq ukiuni kingullerni qanoq qaffariartigisimanersoq aalajangersimasumik misissuiffigineqarnikuunngilaq, Kåre Press-Kristensenilli aqqusinertigut angallanneq nammineerluni uuttortariartorsimavaa – inerniliissutaalu nuannaarutissaanngilaq.

Nuummi silaannaq ajoqusiisinnaasoq

Kåre Press-Kristensenip Nuummi silaannaq arlaleriarluni uuttortarsimavaa. Siullermik 2018-imi kingornalu 2022-mi. Silaannaq nalinginnaasumik nunarsuarmi minguinnerpaat ilaanniittaraluarpoq.

Nuummili bussit saneqqukkaangata partikelit ulorianartut qaffasissusaat kubikcentimeterimut 250.000-iusinnaasarpoq. Taanna aqqusinermi qamuteqannginneranut sanilliukkaanni 130-usarpoq.

Partikelillu mikisut ersinngitsut pisuinnaat sorluisigut isaaginnaratik biilini ilaasunut aamma isaasarput.

- Bussit imaluunniit biilit dieselitortut tunuanni ingerlaaraanni silaannarissaallu ikumatillugu taama mingutsitsineq tamarmi biilimut meeqqanik ilaasoqarsinnaasumut isaasarpoq. Silaannarmik mingutsitsinerup biilit iluanit aniseqqinnissaa sivisoorujussuusarpoq.

 Immikkut ilisimasallip silaannarmik mingutsitsinermik najuussuineq ilungersunartumik napparsimanernik arlalinnik matumani taqqamik milittoornermik, issanngusarnermik, torluup aqqutaatigut nuannermik KOL-imillu kinguneqarsinnaasoq oqaatigaa.

Mingutsitsineq pujortartarnertulli aamma kræfteqalissutaasinnaavoq.

Ajornartorsiutaasoq ima aaqqiivigineqassasoq

Kåre Press-Kristensenip oqarnera naapertorlugu ajornartorsiutaasumut aaqqiissutissaq ajornaatsunnguugaluarpoq.

Europami qamutit amerlanerpaartaat partikilinut ulorianartumut annikillisaataangaatsiartunik ullumikkut sukujuiaateqareerput, allaat ingerlaneranni taakku uuttortarneqarsinnaanatik.

- Nunatsinni bussinik dieselitortunik pisoqqanik peqartilluta mingutsitsinerup qaffasissusaa annertussaaq. Kisianni partikelinut sukuiaatinik atortoqarunik imaluunniit innaallagiatortuugunik mingutsitsineq taakku saneqqunneranni uuttortarsinnaanavianngilarput.