Spiralilersuisimanermik qulaajaanerup unittooqqanera naalakkersuisup iliuuseqarfiginiaraa

Spiralilersuisimanerup qulaajarneqarnerani immikkut ilisimasallit qulaajaasut paasissutissat atugassaat nunatsinni peqqinnissaqarfimmit tunniunneqarumanngillat. Taamaattumik naalakkersuisut aaqqiissutissamik ujartuinialerput.

Allattoq Kim Hinrichsen

juulip 25-at 2024 15:24

Spiralilersuisimanerup qulaajarniarneqarnerani atugassanik pissarsisinnaannginneq akimmisaarutaassappat ajoqaaq.

Naligiissitaanermut naalakkersuisoq, Naaja Nathanielsen, taama isumaqarpoq.

- Pisimasoq nunap inuisa, naalakkersuisut allaffeqarfiullu tamarmik attortisimassutigaat. Qulaajaanissaq paasissutissallu tamaasa saqqummiunneqarnissaat kissaatigaarput, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Sulipallattoqarniassammat Namminersorlutik Oqartussat ukiuni kingullerni aningaasaliissuteqarluareerput. Qulaajaaniartut assigalugit inissisimavugut, taanna oqarpoq.

Taanna qulaajaanermi ataqatigiissaarisuuvoq, sulinerullu maannamut qanoq ingerlanera suliap qiterpaarnerani nalunaarusiami uani sapaatip-akunnerani paasisaqarfigaarput.

Pisimasoq imaannaanngitsoq tamakkiisumik paasisaqarfiginarlugu apersuinerit, allagaatit nalunaarutigineqarsimasullu aallavigalugit misissuisoqartoq nalunaarusiami nassuiaatigineqarpoq.

Aamma atuarukImmikkut ilisimasallit spiralilersuisimaneq pillugu qulaajaasinnaanerat akornuserneqartoq

Immikkut ilisimasallit qulaajaaniarlutik sulisut atorfissaqartitaminnik allagaatinik takunnissinnaatitaanermut qinnuteqaataannik nunatsinni peqqinnissaqarfiup itigartitsinerata akimmisaartitsinera tupaallaataanerpaagunarpoq.

Taama itigartitsineq qulaajaanermik kinguaattoortitsisinnaavoq, ajorluinnassappallu nunatsinni Danmarkimiluunniit naalakkersuisut piumasaqaataat piviusunngortinneqarsinnaassanngillat.

Taamalu pisoqassaanngitsoq Naaja Nathanielsen oqarpoq.

- Una suliaq misigissuseqarnartoq pakatsinartorlu nalunngilara. Pisimasormi ajorluinnarpoq. Qulaajaasoqarnissaa tamatta angorusupparput. Taamaammat tapersiilluinnarpunga.

Spiralilersuisimaneq suua?

DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput.
Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajarneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.

Allisiguk

Utaqqineq kinguarsaataassanngitsoq

Arnat 352-it spiralilersorneqarsimasut sammisamullu attuumassutillit arfineq-marluk oqaluttuaat maannamut qulaajaanermi aallaavigineqarput.

Qulaajaanerup annerpaartaa oqaloqatigiinnikkut pivoq, aammali nalunaarutiginninnermit allagarpaaluit Nunatta Nakorsaaneqarfiata tunniuppai.

Aamma atuarukNaaja H. Nathanielsen spiralilersuinerit nutaat pillugit: Arnanut utoqqatsissuteqartoqassaaq

Arnat nunatsinneersut aammali Danmarkimiittut 1962-miit 1991 tikillugu misigisimasaminnik oqaluttuarput. Taakku 50-iniit 89-it tungaanut ukioqarput.

Arnat amerlaqisut inuttut sakkortuumik misigisimasaminnik amerlasuunullu kingunerluutaaqisumik oqaluttuarniarlutik aalajangerput, tamaattumik atugassanik pissarsisinnaannginnerup unittuussuttaannginnissaa pingaaqaaq.

Arnallu tamarmik akissutissarsipallallaqunartut Naaja Nathanielsen oqarpoq.

- Piffissaq apeqqutaasorujussuuvoq. Allallu pisinnaatitaafiit unioqqutinnagit paasissutissanik pisarialinnik pissarsiniarnermi ikiuukkusuppugut, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Immikkut ilisimasallit qulaajaanerminni atorfissaqartitaannik pissarsiniarneranni ikiorsinnaassallutigit aamma ilimagaara. Suliarmi nukinginnaqisoq nalunngilluinnarparput.

Aaqqiissutissamik neriorsuisoq

Qulaajaaneq kinguaattoorpallaaqqunagu immikkut ilisimasallit qanoq iliorniarnersut pillugu KNR-imit paasiniaanerput iluatsinngilaq.

Immikkullu ilisimasallit qulaajaasut qinnuteqaataannik itigartitsineq pillugu KNR-ip peqqinnissaqarfimmiit oqaaseqartitsiniarnera aamma suli iluatsinngilaq. Agathe Fontaine aamma oqaaseqarusunnginnami Naaja Nathanielsenimut innersuussivoq.

Peqqinnissamullu Naalakkersuisoqarfik tusagassiorfinnut ullumi sisamanngornermi ima nalunaaruteqarpoq:

”Unammillernartoq tassaavoq misissuinissaq siunertaralugu peqqissuseq pillugu innuttaasut ataasiakkaat paasissutissaataannut killeqanngitsumik isersinnaatitaanissaq inatsisinut naapertuutingitsumik Peqqinnissaqarfimmit akuerineqarsinnaannginnera. Tamanna isumaqarpoq innuttaasoq akuersiteqqaarnagu 1992 sioqqullugu inunngorsimasunut innuttaasut ataasiakkaat pillugit inummut tunngalluinnartunik paasissutissanut periarfissiisoqassasoq.”

Aamma atuarukSpiralilersuisimanermi misissuinissaq nutaaq kattuffinnit iluarisimaarneqarpoq: Naalakkersuisut tusaaniarnerulernerat qujanaqaaq

Spiralilersuisimanermulli tunngatillugu pisimasorpassuit paasisinnaaniassagatsigit ajornartorsiutip aaqqiivigineqarnissaa Naaja Nathanielsenip ataqatigiissaarisutut neriorsuutigaa. Aaqqiisoqarnissaalu upperaa:

- Isumalluarpunga. Allaffeqarfik oqaluuppara, aaqqiissuteqarnissamullu piareersimapput. Qanoq iliortoqarsinnaaneranik piareersimatitsipput oqaloqatigiinnissamullu piareersimallutik. Taamaammat neriulluarpunga, taanna oarpoq.