Spiralilersuisimanerup qulaajarniarneqarnerani atugassanik pissarsisinnaannginneq akimmisaarutaassappat ajoqaaq.

Naligiissitaanermut naalakkersuisoq, Naaja Nathanielsen, taama isumaqarpoq.

- Pisimasoq nunap inuisa, naalakkersuisut allaffeqarfiullu tamarmik attortisimassutigaat. Qulaajaanissaq paasissutissallu tamaasa saqqummiunneqarnissaat kissaatigaarput, taanna oqarpoq nangillunilu:  

- Sulipallattoqarniassammat Namminersorlutik Oqartussat ukiuni kingullerni aningaasaliissuteqarluareerput. Qulaajaaniartut assigalugit inissisimavugut, taanna oqarpoq. 

Taanna qulaajaanermi ataqatigiissaarisuuvoq, sulinerullu maannamut qanoq ingerlanera suliap qiterpaarnerani nalunaarusiami uani sapaatip-akunnerani paasisaqarfigaarput.

Pisimasoq imaannaanngitsoq tamakkiisumik paasisaqarfiginarlugu apersuinerit, allagaatit nalunaarutigineqarsimasullu aallavigalugit misissuisoqartoq nalunaarusiami nassuiaatigineqarpoq.

Immikkut ilisimasallit qulaajaaniarlutik sulisut atorfissaqartitaminnik allagaatinik takunnissinnaatitaanermut qinnuteqaataannik nunatsinni peqqinnissaqarfiup itigartitsinerata akimmisaartitsinera tupaallaataanerpaagunarpoq.   

Taama itigartitsineq qulaajaanermik kinguaattoortitsisinnaavoq, ajorluinnassappallu nunatsinni Danmarkimiluunniit naalakkersuisut piumasaqaataat piviusunngortinneqarsinnaassanngillat.

Taamalu pisoqassaanngitsoq Naaja Nathanielsen oqarpoq.

- Una suliaq misigissuseqarnartoq pakatsinartorlu nalunngilara. Pisimasormi ajorluinnarpoq. Qulaajaasoqarnissaa tamatta angorusupparput. Taamaammat tapersiilluinnarpunga.

Utaqqineq kinguarsaataassanngitsoq

Arnat 352-it spiralilersorneqarsimasut sammisamullu attuumassutillit arfineq-marluk oqaluttuaat maannamut qulaajaanermi aallaavigineqarput.  

Qulaajaanerup annerpaartaa oqaloqatigiinnikkut pivoq, aammali nalunaarutiginninnermit allagarpaaluit Nunatta Nakorsaaneqarfiata tunniuppai.

Arnat nunatsinneersut aammali Danmarkimiittut 1962-miit 1991 tikillugu misigisimasaminnik oqaluttuarput. Taakku 50-iniit 89-it tungaanut ukioqarput.

Arnat amerlaqisut inuttut sakkortuumik misigisimasaminnik amerlasuunullu kingunerluutaaqisumik oqaluttuarniarlutik aalajangerput, tamaattumik atugassanik pissarsisinnaannginnerup unittuussuttaannginnissaa pingaaqaaq.    

Arnallu tamarmik akissutissarsipallallaqunartut Naaja Nathanielsen oqarpoq.

- Piffissaq apeqqutaasorujussuuvoq. Allallu pisinnaatitaafiit unioqqutinnagit paasissutissanik pisarialinnik pissarsiniarnermi ikiuukkusuppugut, taanna oqarpoq nangillunilu:  

- Immikkut ilisimasallit qulaajaanerminni atorfissaqartitaannik pissarsiniarneranni ikiorsinnaassallutigit aamma ilimagaara. Suliarmi nukinginnaqisoq nalunngilluinnarparput.

Aaqqiissutissamik neriorsuisoq

Qulaajaaneq kinguaattoorpallaaqqunagu immikkut ilisimasallit qanoq iliorniarnersut pillugu KNR-imit paasiniaanerput iluatsinngilaq.

Immikkullu ilisimasallit qulaajaasut qinnuteqaataannik itigartitsineq pillugu KNR-ip peqqinnissaqarfimmiit oqaaseqartitsiniarnera aamma suli iluatsinngilaq. Agathe Fontaine aamma oqaaseqarusunnginnami Naaja Nathanielsenimut innersuussivoq.

Peqqinnissamullu Naalakkersuisoqarfik tusagassiorfinnut ullumi sisamanngornermi ima nalunaaruteqarpoq:

”Unammillernartoq tassaavoq misissuinissaq siunertaralugu peqqissuseq pillugu innuttaasut ataasiakkaat paasissutissaataannut killeqanngitsumik isersinnaatitaanissaq inatsisinut naapertuutingitsumik Peqqinnissaqarfimmit akuerineqarsinnaannginnera. Tamanna isumaqarpoq innuttaasoq akuersiteqqaarnagu 1992 sioqqullugu inunngorsimasunut innuttaasut ataasiakkaat pillugit inummut tunngalluinnartunik paasissutissanut periarfissiisoqassasoq.” 

Spiralilersuisimanermulli tunngatillugu pisimasorpassuit paasisinnaaniassagatsigit ajornartorsiutip aaqqiivigineqarnissaa Naaja Nathanielsenip ataqatigiissaarisutut neriorsuutigaa. Aaqqiisoqarnissaalu upperaa:  

- Isumalluarpunga. Allaffeqarfik oqaluuppara, aaqqiissuteqarnissamullu piareersimapput. Qanoq iliortoqarsinnaaneranik piareersimatitsipput oqaloqatigiinnissamullu piareersimallutik. Taamaammat neriulluarpunga, taanna oarpoq.