Professori: - Nunanik killuussisoqarneraasoqarsinnaanngilaq
Immikkut ilisimasallit ilanngutassiami oqaaseqartut kiap qaaqqusisuunera suli saqqummiunneqanngitsoq oqaaseqarput.
Amerikamiut præsidentiata,
Donald Trumpip sulisumi Kalaallit Nunaannut qaaqquneqarsimanerat ataasinngornermi oqaatigaa.
- Qaaqquneqarsimavugut, isumassatsialaasorisimavaat, arlaatigummi qimataaqqapput, taanna oqarpoq, taanna oqarpoq.
Qaaqqusineq kalaallisut/danskisut innuttaassuseqartumik nassiunneqarsimappat tamanna nunamik killuussinermik taaneqarsinnaanersoq inuit inoqutinut attaveqaatitigut isumaliutersuutigaat.
Naalakkersuisut siulittaasorigallagaata, Múte Bourup Egedep USA-mi arnat sallersaasa aappaata, Usha Vancep tikeraarnissaa kalaallinut inuiaqatigiinnut qisuariartitsinerusutut isigalugu KNR-imut ataasinngornermi oqaatigaa.
- Taamatut sunniiniartumik pissuseqarneq tamat oqartussaaneranik nunatsinni arlaatigut innarliiniarnertut imaluunniit sunniiniarnermik ingerlatsivigineqartoq ataqqinninnginnermik aallaaveqarmat, taamatut oqariartorpunga, taanna oqarpoq.
Nunamik killuussisoqarneraasoqarsinnaanngitsoq
Aarhus Universitetimi pinerluttulerinermi inatsisit pillugit professori emeritap, Anette Storgaardip oqarnera naapertorlugu nunamik killuussineraaneq ingasattajaarneruvoq.
- Ilumoorsaartumik piviusorsiortumillu naalagaaffiup namminersorneranut unioqqutitsiniarluni taakkuninnga pingasunik qaaqqusisoqarsinnaanngilaq. Tamanna ingasappallaarujussuassaaq, Anette Storgaard oqarpoq.
Taamaappat inuttut nammineq nunagisami nunanut allanut politikki unioqqutillugu qaaqqusineq nunamut killuussisutut oqaatigineqarsinnaanngila?
- Danmarkimi nunamik killuussineq suliamut Lars Findsenimut tunngasumut atorneqarpoq, suliarli taanna unitsinneqarpoq. Taanna allaanerungaatsiarpoq. Killuussineq tassaasinnaavoq naalagaaffimmut innarliinissamik siunertaqartumik paasissutissanik isertuussanik siammarterineq. Aamma isertortumik paasiniaasartunit assigisaaniilluunniit naalagaaffimmi isertuussassanik oqaatiginninneq.
Naalagaaffiup pisortatigoortumik nunatsinni kissaatiginngisaanik ersarinngitsumik suleqateqartoqarsimasinnaava?
- Inuup pineqartup tamanut ammasumik assuarlerneqarneranit allatut unnerluutigineqarsinnaanissaa takorloorsinnaanngilara.
Professorip inuk qaaqqusisuusoq – assersuutigalugu akerliussutsimik takutitsinermut atatillugu inatsimmik unioqqutitsinissamik siunertaqarnera uppernarsarneqarsinnaappat eqqartuussivimmi suliamik aallartitsisoqarsinnaasoq ilanngullugu oqaatigaa.
- Pineqartoq akerliussutsimik takutitsinermik nalunaarutigineqanngitsumik imaluunniit aqqusinermi eqqissiviilliortitsinissamik eqqarsaateqarpat eqqissisimasoqarnissaanut malittarisassat atortinneqarsinnaapput. Kisianni pineqartup taama iliuuseqarniarnermik siunertaqarnera uppernarsarneqarsinnaavoq. Imaluunniit pineqartoq tupaallatsitsiniuteqaruni tamannalu nalunaarutiginissaa puiorsimappagu. Unioqqutitsinerli tamanna annikinneruvoq.
Nunagisamik killuussineq
Jørn Vestergaard Københavns Universitetimi pinerluttulerinermi inatsisit pillugit aamma professor emeritusiuvoq.
Taassuma – danskit pillaasarnermut inatsisaat naapertorlugu – naalagaaffiup allamit aqunneqalernissaanik imaluunniit nunamit allamit ikiorneqarnikkut naalagaaffimmit avissaarnissamik siunertaqartumik iliuuseqartoqarpat iliuuseqartoq nunagisamik killuussisutut unnerluutigineqarsinnaavoq.
Pinerluttulerinermi inatsimmi malittarisassat aamma taama paasineqassasut, taanna isumaqarpoq – kisiannili killissaqarpoq.
Politikeriuguit naalagaaffimmit avissaarnissaq pillugu nunanit allanit oqartussaasut isumaqatigiinniarfigisinnaanngilatit. Uanilu 'naalagaaffik' pineqartillugu nunap ilaa naalagaaffimmit Kalaallit Nunaannit aamma/imaluunniit naalagaaffimmit Danmarkimit avissaartinneqarnissaa pineqarpoq.
- Kalaallit politikerii aamma allat inuussutissarsiornikkut, aningaasaqarnikkut kulturikkulluunniit suleqatigiinnermi kikkunnilluunniit oqaloqateqarnissaat tunngaviusumik inatsisinik unioqqutitsinerunngilaq, Jørn Vestergaard, oqarpoq, nangillunilu:
- Avissaarnissamut aamma namminersornissamut tunngatillugu isumaqatigiissuteqarnissamut nunani allamiunik oqaloqatiginninnerit isumaqatiginninniarnertut taaneqarsinnaasut inatsisitigut unioqqutitsinerusinnaallutillu nunagisamik killuussisutut pillaatissiissutigineqarsinnaapput.
Nunagisamilli killuussisoqarsimappat tamanna USA-mut attaveqarnermi nunamik killuussinissamik siunertaqarneq uppernarsarneqarsinnaasariaqarpoq.
- Paragraffi taamaallaat iliuutsinut kissaatigisatut inerneqarnissaanut qanittumik atassuteqartunut – aamma oqaloqatiginninnerit aallartinnerannut imaluunniit ungasinnerusunik allanik piareersaateqarnernut tunnganngitsunut tunngassuteqartutut nalilerneqassaaq.
