Sammisaq: Spiralilersuineq

Spiralilersuisimanermi misissuinissaq nutaaq kattuffinnit iluarisimaarneqarpoq: Naalakkersuisut tusaaniarnerulernerat qujanaqaaq

Spiralilersuisimanermi inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarsimanersut misissorneqartussanngormat ICC-p aamma Inuit Pisinnaatitaaffii Pillugit Siunnersuisoqatigiit nuannaarput. Danskit naalagaaffiat misissuinissamut akuersaanngimmat Naalakkersuisut misissuisitsinissamik aalajangerput. Danskilli ministeriunerat isumaqarpoq sinaakkutit pillugit isumaqatigiittoqartoq.
Arnat spiralilersuisimanermit eqqorneqartut tapersersorniarlugit, Arnat Ulluanni marsip arfineq-pingajuanni Nuummi eqqissisimasumik akerliussutsimik takutitsisoqarpoq. Assi © : KNR / Johasinnguaq Olsen
marsip 24-at 2024 11:04
Nutserisoq Alice Sørensen

Spiralilersuisimanermi inuit pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarsimanersut paasiniarlugu Naalakkersusiut maanna misissuisitsinialernerat, arnanut eqqugaasunut nunatsinnullu pingaaruteqarpoq. 

Inuit Pisinnaatitaaffii Pillugit Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat Qivioq Løvstrøm taama oqariartuuteqarpoq. 

- Taama aalajangertoqarnera iluarisimaarlugulu nuannaarutigaara. Tamannami pillugu sivisuumik suaartaateqarsimavugut, taanna oqarpoq. 

Danskit naalagaaffiata suliniuteqarneratigut kalaallit arnartai tuusintilikkaat 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarmata, inuit pisinnaatitaaffii sorliit unioqqutinneqarsimanersut paasiniarlugu misissuisoqarnissaa, qaammatip uuma aallartinneqarani Naalakkersuisunit oqaatigineqarpoq. 

Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsenip oqarnera naapertorlugu, spiralilersuisimanermik qulaajaanermut 2025-mi naammassisussamut ilutigitillugu misissuisoqassaaq. 

Spiralilersuisimaneq suua?

  • DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik 1966-imit 1975-imut spiralilersorneqarsimanerat saqqummiuppaa.
  • DR-ip paasisaa naapertorlugu 1966-imit 1970-imut 4500-t spiralilerneqarput.
  • Piffissami tassani nunatsinni arnat meerartaarsinnaasut 9000-iupput.
  • Arnat arlallit spiralilerneqarnertik pinngitsaaliinertut naapertuilluanngitsuliornertullu misigisimallugu oqaluttuaraat.
  • Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa piffissami 1960-imit 1992-imut nunatta peqqinnissamik oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranik qulaajaasoqarnissaa septembarimi 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput, spiralilersuisimaneq ilanngullugu. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.
  • Qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.
  • Arnat spiralilersorneqarsimasut 67-it eqqartuussissuserisumut Ehmer Pramming Advokaterimeersumut Mads Prammingimut saaffiginnipput. Taakku danskit naalagaaffianiit utoqqatserfigineqarnissamik taarsiiffigineqarnissaminnillu kissaateqarput.
  • Arnat taarsiivigineqarnissamik piumasaqartut amerlipput. 2024-mi marsimi arnat 143-it tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarseeqqusipput. 
  • Mads Prammingip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajarneq maanna ingerlasoq naammassippat naalagaaffik taarseeqqusiissut pillugu aatsaat isummerniarpoq. Taamaammallu danskit naalagaaffiat arnanit pineqartunit eqqartuussivimmut tunniunneqarpoq.  
     

Inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut ilanngullugit spiralilersuisimanermi qulaajaanermi misissorneqarnissaat ukiuni arlalinni, ilaatigut FN-imit, Inuit Pisinnaatitaaffii Pillugit Siunnersuisoqatigiinnit aamma ICC-mit suaartaatigineqareersorlu Naalakkersuisut taama aalajangerput.

Taamaammallu misissuinerup piviusunngulernera ICC-mi siulittaasup Sara Olsvigip aamma iluarisimaarpaa. 

- Inuit pisinnaatitaaffiisa ilanngullugit sammineqarnissaasa pingaaruteqarnera Naalakkersuisunit akuersaarneqalermat iluarisimaarnaqaaq, taanna oqarpoq.

Sinaakkutit isumaqatigiissutigigaat

Taamaattorli spiralilersuisimanermik qulaajaanermi maanna ingerlasumi inuit pisinnaatitaaffii sammineqanngimmata Sara Olsvigip uggoraa. 

Inuit pisinnaatitaaffiisa unioqqutinneqarsimanerannik nassuerneq qulakkeerlugu naalakkersuisunit taakkunannga marlunnit ersersinneqassappat, ataatsimut qulaajaasitsisoqarnissaa taassuma orniginartinnerugaluarpaa. 

- Inuit pisinnaatitaaffiisa ilungersunarluinnartumik unioqqutinneqarsimanerat uatsinnut ersarissorujussuuvoq, Sara Olsvig oqarpoq. 

Spiralilersuisimanermik maanna qulaajaanermik suliami inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut ilanngullugit misissorneqarnissaat Nalaakkersuisunit kissaatigineqartuarsimasoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq. Danskilli naalagaaffiata tamatumunnga itigartitsisimanera taassuma KNR-imut oqaatigaa. 

Tamannali danskit ministeriunerannit Mette Frederiksenimit taama isigineqanngilaq. Taassuma spiralilersuisimaneq pisutut alianarluinnartutut taavaa, naalakkersuisullu marluusut suliamut tunngatillugu suleqatigiilluarsimanerarlugit. 

- Misissuinissami sinaakkutissat pillugit isumaqatigiippugut. Kalaallit Nunaat annertunerusumik misissuerusuppat akuliuffigissanngilara, kisianni suliamut tunngatillugu suleqatigiilluarnerput misigaara. Mette Frederiksen sapaatit akunnerata siuliani Nuummut tikeraarnermini KNR-imut taama oqarpoq. 

Inuit pisinnaatitaaffiisa unioqqutinneqarsimanerannik misissuinermut tunngasumik sukumiinerusumik, apriilimi saqqummiussinissaminik naatsorsuuteqarluni Naaja H. Nathanielsen KNR-imut paasissutissiivoq.