Sørine Islandimi najugaqarpoq: Neriuppugut aniguilluassalluta

Qaqqap innermik anitsinissaa qangali ilimasuutigisaq ataasinngormat unnukkut nunap sajunneranik aallartimmat, qeqertaasami Reykjanesimi nuna quppaqalerpoq innermillu anitsisoqalerluni.

Innermik anitsineq juullimi angallannermut sunniuteqarnissaa – allaat immaqa qanitat takunngitsuussallugit - Nunatsinni Danmarkimilu ernummatigineqaleruttortoq, Islandimi piviusoq allarluinnaavoq.

Sørine Kaspersen, Aasiammiu, Islandimi ukiuni 20-ni kingullerni Islandimi najugaqartoq ima oqaluttuarpoq: 

- Soorunalimi tusaqqaaratsigu - akullequtiga sinittarfimmiit anillariasaarami innermik anitsineralerlugu - taava tupattorujuulluta igalaanukarpugut, soorunalumi ingerlaannnaq. Taava qaamanerujussuaq – soorlu innerup qaamanera – aappillaarilluni ersinarluni assut.

- Igalaanut pigatta assut tupannarpoq.

Sørine mittarfimmit Keflavikimiittumit 10-15 minutsinik biilerluni ornittarissamit ungasitsigiinnartumi ilaquttanilu najugaqarput. Islandimi ukiuni 20-ni najugaqarnermini Islandimi pinngortitap peqqarniissinnaasarnera sungiusimasutut ippaa. Kisianni misigisaq una soorlu allaasoq.

- Suu, misilinnikuuakka tamaasa, soorlu innermik anitserujussuarmat nunalu sajoqattaartarluni. Taava inuuneriinnartutut misiginarluni. Taamaattorli una illoqarfimmut qaninnera – massakkut anitsinera - annakannajaasaarnangajalluni toqqissisimanarpiarani.

Juullisiorluarusoqaaq

Juulleraluttuarpoq. Naallu qaqqap innermik anitsinera najukkaminnut qanikkaluartoq Sørine Kaspersen juullernissaanut qilanaarpoq.

- Palaanngualiorniaraluarlunga ippassaanikkunnili kinguartaqattaarpara. Ilaa, qanoq pisoqassanasugalugu. Immaqa sanaleruttorlugit tmaaleriasaartoqassooq, ilaa? Kínguarteqattaarujoorlugu eqqarsaatigaara ullumikkut piariissallugit.

- Kinguarsarnalaarpoq. Suniartungaana? Ullumikkut-una qanoq pisoqassavamita? Eqqarsarnalaarpoq. Soorunalimi. Sillimanarluni.

Quppaq 4 kilometerit missaani silitsigivoq. Quppap isua kujasinnerusoq Grindavikimit 2,5 kilometerisut ungasitsigisumiippoq. Assi © : Icelandic Coast Guard/AFP/Ritzau Scanpix

Neriupporli palaanngualiassani naammassiumaarlugit, taakkuuteqarlunimi juulli tipaatsunnassasoq qularnanngimmat.

- Takorloorpara. Soorunalimi nuannersumik ilaqutariittut atorusupparput. Asanninnermik. Soorunalimi neriuppugut aniguilluassalluta ukiumut nutaamullu iserluarumaarluta.

Islangimiut iluatsitsisut

Pisut ulluni arlalinni malittarereerlugit qaqqap innermik anitsinera ajornerunngimmat angallanneq eqqorneqanngilaq.

Air Greenlandip KNR-imut oqaluttuaraa, nunatsinni namminermi angallanneq aamma nunatsinniit Danmarkimut Danmarkimiillu nunatsinnut angallassinerit, anitsinerup arsaasa ajoqutaanissaat ilimananngimmat ajoquserneqarnavianngitsut.

Aamma Islandip Attaveqaasersuutinut ministeria, Sigurður Ingi Jóhannsson, isumalluarpoq. Islandimi nutaarsiassaqartitsivimmut RÚV-imut oqarpoq, islandimiut iluanaartut qaqqap innermik anitsinera nunap ilaani inukinnerusumi pimmat.

- Pinngortitaq pineqartillugu nalileruminaakkaluaqisoq taamaattoq isumaqarpunga, innermik anitsiiffiup sumiinnera eqqarsaatigalugu, tamatta iluatsitseqaluta. Aammami innermik anitsinerup sakkortusiartunnginnera eqqarsaatigalugu. Neriuppunga taamaaginnassasoq, oqarpoq.

Taama oqarnera Rikke Pedersen, Nordisk Vulkanoligisk Center-imi Reykjavik-imiittumi pisortamit ilalerneqarpoq.

- Islandip attaveqaasersorsimanera illoqarfiullu anitsifimmut naleqqiulluni inissisimanera eqqarsaatigalugu iluatsitseqaagut, oqarpoq.

Innermik anitsiffik pallinneqaqqusaanngimmat aqqutit assersorneqarsimapput. Nunap sajunneranik uttortaatit Islandimi silasiorfimmit nakkutigeqqissaarneqarput.