Folketingimi ammaanersiorluni oqalugiaatit: Siumut Danmark qanga pisimasunik sioorasaarpaa IA-llu Danmark Kalaallit Nunaallu naveerlugit

Folketingimi kalaallisut Savalimmiormiusullu oqaluttoqarsinnaalernera siumut alloriarnerusoq isumaqaraanni, pakatsisoqassaaq Folketingimi ammaanersiorluni sisamanngornermi oqallinermi kalaallit qinikkat oqalugiaataat tusarnaareersimaleraanni.

Matumanimi Danmarkimik aamma Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni suleqatigiinnermik isornartorsiuineq ersarilluinnarpoq.

Siumut sinnerlugu sinniisutut ilaasortaq, Markus E. Olsen, kalaallisut oqalugiarpoq namminerlu kingorna qallunaatuunngortillugu.

Tassanilu oqariartuutigineqarpoq Danmarkimi innuttaasutut pisinnaatitaaffeqalerniarluni misilitsinnissaq piumasaqaataagaluarpat kalaallit ikittuinnaat angusisinnaassasut.

Danmarkimi innuttaassuseqarneq taamaammat atorunnaartariaqartoq, Markus E. Olsen oqarpoq Amerikami præsidentiusimasup Reaganip Berlinimi qarmarsuup eqqaani 1987-imi oqalugiarnera innersuussutigalugu.

- Pinngitsaalisaalluni Danmarkimi innuttaassuseqartitaaneq qaqugumita atorunnaarsinneqassava? Statsministeri Mrs. Frederiksen: 'I beg you, tear down that colonial wall' (statsministeri Frederiksen: ‘Qinnuigaakkit, nunasiaataanerup qarmarsui uppisikkit’).

Namminersorneq pillugu inatsit naapertorlugu Kalaallit Nunaat namminersulivissinnaavoq Folketingimi amerlanerussuteqartut akuersippata, Inatsisartuni amerlanerussuteqartut akuersippata, Danmarkimiillu akuersisoqarpat.

Markus E. Olsen: Allagaatit aliortukkanik qanga pisimasunik takutitsissapput

Siumut sinnerlugu qinikkap aamma oqaatigaa Danmark Kalaallit Nunaannik oqaluttuarisaanerup ingerlarngani atornerluisimasoq.

- Suliat Danmarkimi naalagaaffimmik kivilerisussanik ammaatinniarluta pinngitsaaleqinatigut: Allagaatit takutikkumaarsinnaassavaat Danmark Kalaallit Nunaannik qanoq atupilutsigisimanersoq suliassaqarfinni soorlu sakkutooqarnermi, aalisakkanik imaanilu imarmiunik pisassiissutit pillugit nunani tamalaani suliniaqatigiiffinni, issittumi siunnersuisoqatigiinni, ilisimatuussutsikkut suliani immaqalu allanut tunngassuteqartuni.

Markus E. Olsen naapertorlugu Danmark Kalaallit Nunaannik naligiissitsilernissamut iliuuseqanngippallaarpoq.

Ilaatigut innersuussutigaa Pituffimmi sakkutuumik attaveqaataasumik kalaallimik peqalissasoq, suliassaqarfinnilu naalagaaffimmit Kalaallit Nunaanni akisussaaffigineqartuni kalaallinik sulisunik atorfinitsitsisoqassasoq.

- Nammineerlutit aallartitsinngikkuit ajornartorsiuteqalissaatit. Kalaallit Nunaanni namminersulivikkumaneq ataqqissavat nakkutigalugulu, Markus E. Olsen oqarpoq.

Oqalugiareerami qinikkanit danskinit arlalinnit apeqquteqarfigineqarpoq kalaallisut akisaminik. Arlaleriarlunili danskisut naatsumik akissuteqarpoq Folketingimilu oqalutseqalernissaa innersuussutigeqqillugu

IA: Kalaallit Nunaat pillugu massakkut ilinniartitsigitsi

Aaja Chemnitz IA-meersoq Danmarkimi naalakkersuisunut ersarissumik aamma oqariartuuteqarpoq: Kalaallit amerlavallaavat Danmarkimi inuiaassusertik pissutigalugu immikkoortinneqartarput. Tamannalu siunissami pinngitsoortinniarlugu pingaartumik meeqqat inuusuttullu Kalaallit Nunaat nutaaliaasoq pillugu ilinniartinneqassapput:

- Naalakkersuisunut taamaammat sakkortuumik innersuussutigissavara Danmarkimi inuusuttunut Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumik atugaqarneq pillugu ilinniartitsisoqartalernissaata isumagineqarnissaa tamannalu massakkut aallartinneqassasoq! Aaja Chemnitz oqarpoq.

Aaja Chemnitzip kalaallit Danmarkimi innuttaasut atugarisaannik FN-imit misissuiartortup isornartorsiuisimanera tikkuarpaa. IA-mit taamaammat Danmarkimik kalaallinik immikkoortitsinerup peersinneqarnissaanik suliaqartussamik naalagaaffiup ataani immikkoortortaqarfeqalernissaa kissaatigineqarpoq.

Aaja Chemnitzip aamma tikkuarpaa Kalaallit Nunaanni innuttaasunik Kalaallit Nunaanni peroriartorsimagaluarlutik danskisut oqaaseqarnerusunik immikkoortitsisoqartoq. Namminerlu nunaqqatiminit Danmarkimik suleqateqarnini pillugu qanoq immikkoortinneqartutut misigisaqarsimalluni.

- 'Kalaaliviunngilatit', 'annaassisoq qaqortumik amilik’, 'nunap inoqqaava atoruminaraangat'. Oqaatsit taakku ilaatigut uannut tutsinneqartarsimapput danskisut oqaaseqarnerusuunera pissutigalugu.

- Ataatsimiinnermi allaat ’nunasiaatilittut’ aamma taaneqarnikuuvunga, nunatta akornanni naligiinnerusumik suleqatigiittoqarnissaanik kissaateqarnera pissutigiinnarlugu.  

Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni qanillattornerusoqarnissaa Aaja Chemnitzimit ujartorneqarpoq minnerunngitsumik nunanut allanut politikkeqarnermi.

- Isumaga naapertorlugu akisussaaffimmik tigusinata aaqqiissutissarsiornatalu aporaakkusunnerunerput naalakkersuinikkut perunganngitsumik pissusilersorneruvoq.