Siumumi nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnerminni ullup aappassaa oqallinnermut atorpaat. Partiimi aallartitat 50-t sinneqartut eqimattanut tallimanut avillutik partiip politikkikkut ukiunut tulliuttunut anguniagassai eqqartorpaat. 

Pisuussutit, peqqinnissaq, ilinniartitaaneq, inissiat pisortallu ingerlatsinerat oqallisigivaat, kiisalu aalisarneq, namminersorneq pillugit Inatsit ingerlaqqinnissarlu. Tamakkuupput partiimit aallartitat Qasigiannguit efterskoleata ineerarpassuisa ilaanni eqqartugaat. 

Sumiiffigisaanni efterskolemi ilinniartitsisoqanngilaq nakkutilliisumik - efterskolemilu ininukaammata aqagu sapaammi siulittaasussamik toqqaasoqarnissaa pissanganartoq allaannginnami puiorneqarallartoq. 

Uran pillugu isumaqatigiinnginneq 

Eqimattakkaarluni oqallisigineqartussani qulequtarineqartoq ataaseq soqutiginarnerpaajussangatinnanngikkaluartoq eqimattani matumani oqallittuni eqimattami oqaluuserineqartoq ataaseq pissanganarnerpaajugunarpoq. Qulequttammi soorlu Naalagaaffimmiit tapiissutit, avataaniit sulisoqarneq aamma nukissiuteqarneq siullertut oqallisigineqaraluartut, oqallitut qulequtaq ataaseq isumaqatigiinngissutigaat.

Uran pillugu apeqqut eqqartorneqarnera - kingullermi 2021-mi qinersinermi qitiusimaqisoq, aamma Siumut ilaasortaata ilaannit oqallisigineqarunnaarnissaanik immaqa neriuutigineqarsimasinnaassagunartoq. Ingammik Inuit Ataqatigiinnut naalakkersuisoqateqarneq matumani eqqarsaatigalugu - qulequtarmi taanna Qasigiannguani efterskolep inigisaata ilaanni isummersorfigineqarpoq. 

Lars Poulsen (S) Siumut sinnerlugu Inatsiartunut ilaasortaq Kuannersuarni uranimik piiaanissaq pillugu oqallinnermi peqataavoq. 

- Aningaasarsiornissamut siunissaq eqqarsaatigalugu periarfissiisinnaasoq nammineerlunga isumaqarpunga. Aatsitassat qaqutigoortut kiisalu niuernikkut nunattalu avataani suleqateqarnikkut periarfissaalluartoq isumaqarama, taanna KNR-imut oqarpoq. 

Naak Siumut politikkianik, tassa aatsitassarsiornikkut nunatta aningaasaqarnera tunngaveqarnissaanik matumani isumaqaraluarluni, maanna Siumumi siulittaasoq Erik Jensen (S) uppiseriassanerlugu partiip ataatsimut politikkissaa isumaqatigiissutigineqartinnagu oqaatigisinnaannginnerarpaa. 

Qulequtaq pineqartoq Qasigiannguit efterskoleani kisiat eqqartorneqanngilaq. 

Siumut Narsami immikkoortortaqarfiani siulittaasoq Josef Petersen (S) uranimut tunngatillugu apeqqummut naammagisimaarinninnani ataatsimeersuarneq sioqqullugu ima isummersorpoq:

- Oqaatigiuaannarpara pinngortitamut inunnullu annertuumik innarliinngippat, pissutissaqanngilanga uninngatitsissallunga, Pisariaqarteqaavut inuit sulilerseqqqinnissaat, taamaattumik taanna alloriarfigisariaqartutut isumaqarfigiuaannarpara. 

Eqimattakkaarnermi pisuussutinut tunngatillugu oqalliseqataasut arlaqartut partiip politikkikkut 2023-miit 2026-mut anguniagassaanut allanneqarsimasoq oqallinnerminni innersuussutigaat - politikkikkummi anguniarneqartussani uranimik piiaanissamik akerliunngitsut ilaatigut allaqqavoq. Taamaammat oqallinnermi naalakkersuisoqatigiinnermut ilaatigut apeqqusiisoqarpoq, partiip anguniagaanut toqqaannartumik paarlattuanik isumaqartoq isumaqaramik. 

Unamilluni qinersinermik kinguneqarsinnaasoq

Qasigiannguani efterskolep torsuusaani oqallinnerinnaanersoq, oqallinnerluunniit efterskolep sinneranut ingerlapallassimanersoq imaluunniit immikkoortortani siulittaasunit ataatsimut isigalugu akerlerineqaannarnersoq oqaatigiuminaappoq. Taamaattorli naggataatigut ersarissivoq. 

Qulequttap akerlerineqarnera ataasiakkaaniinnaasimanngippat siulittaasoq Erik Jensen niaqorluutissaqalivissinnaavoq, naggataatigullu siulittaasunngorniuunnermi aalajangiisuulersinnaalluni, siulittaasunngorniarnerminimi unammillertai uranimik piiaanissamut qanoq isummissanersut apeqqutaajumaarmat.  

Siulittaasup isumaqatigiinngittoqarnera paasisinnaanngikkaa 

Siulittaasoq Erik Jensen (S) pisuussutit pillugit oqallittunut iseriasaarpoq, soorlu efterskolemi ilinniartitsisoq sukannersoq partiimit aallartitat eqqaassutissiissutigiartorlugu, Inatsisartuni amerlanerussuteqartut isumaqatigiissutiginikuusaat matumani malinneqartoq aamma isumaqatigiittoqarnissaa anguniarlugu isumaqatigiinnikuunertik.

Assi © : Inunnguaq Olsen

Tamanna oqallinnermut nipaannerulersitsinngilaq, akerlianilli oqallititsinerulerpoq. KNR-ip aamma ataatsimeersuarnissaq sioqqullugu Siumuminngaanniit allanit isornartorsiortoqarnera allaaseraa, naalakkersuisoqatigiinnermut tunngatillugu, aammalu partiip uranimik qalluinissamik akerliulluinnarnissamut tunngatillugu partiip isummersuutaanut.  

Siulittaasutut sassartoq Erik Jensen (S) aperigatsigu aalajangiusimavoq. Naak oqaluttarfimmi ippassaq oqaatigigaluaraa, parteeqatini tusarnaarnerulerusullugit, efterskolep torsuusaani KNR-imut ima ullumi oqarpoq.

- Inatsisartut aalajangersimasaata toqqammavigisanik sulinerput ingerlassaaq, taannalu aallaavigalugu politikkikkut sulinermi sinaakkutit atorneqartarput. Uanga naalaarsinnaavunga, tusarnaarsinnaavunga aamma naaperiaallaqqittuuvunga. Taamaattumik avissaartuunnermik siunertaqartitsiniaasoqarnera uanga ilisarisinnaanngilluinnarpara, Erik Jensen taama oqarpoq.