Assi: Forsoningskomission

Danmarkimi politikerit: Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitap inassuteqaatai 'nalinginnaavallaarput'

Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitap ukiuni pingasuni sulinermini angusai pikkunaatsoornarput, Danmarkimi politikerit arlallit taama isumaqarput. Inassutigineqartut erseqqissuunatillu inuiaqatigiinni ajornartorsiutinik nalinginnaasunik tunngaveqarput, taama isornartorsiuisoqarpoq.

Christiansborgimi politikerit arlallit Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa atuareerlugu tuitik kiviimiinnarpaat.

Radikale Venstrep Kalaallit Nunaannut tunngasunut oqaaseqartartuata, Martin Lidegaardip, isumalioqatigiissitap 2014-imi pilersinneqarnerani nunanut allanut tunngasunut ministeriusup, isumalioqatigiissitap suliaa ataqqivaa. Inassutigineqartulli nersualaarpallaanngilai.

- Suliassamut tamarmiusumut tunngavissaq taamaatsillugu, naatsorsuutigineqartumit allaanerusumik inerneqarsimarpasippoq, Martin Lidegaard KNR-imut taama oqarpoq.

AAMMA ATUARUK aVidenscenter, sprog og en undskyldning

Unammilligassat, soorlu assersuutigalugit kalaallit oqaasiinut, piniarnermut aalisarnermullu, isumaginninnikkut pissutsinut inuiaqatigiinnilu kinaassutsimik ajornartorsiuteqarnermut tunngasut, Kalaallit Nunaanni ullumikkut politikkikkut iliuuseqartoqannginneranik pissuteqarput Danmarkimut siornatigut atassuteqarsimanermik pissuteqaratik, Lidegaard taama isumaqarpoq.

- Nalunaarusiap imarisaata ilarujussua - avataaneersuulluni atuarlugu - oqaluttuarisaanermut Danmarkimullu saammaateqatigiinnissamut tunngassuteqarpallaanngilaq, immaqa Kalaallit Nunaata pitsaanerusumik ataqatigiissinneqarnissaanut tunngassuteqarneruvoq, Martin Lidegaard taama oqarpoq.

Isumaqatigaali Nunatta Danmarkillu ataatsimoorlutik oqaluttuarisaanerisa oqallisigineqarnissaa pisariaqartoq. Tamannali, isumaliutissiissummi ilaatigut inassutigineqartutut, ilisimasanik katersuiviliunngikkaluarluni imaluunniit saammaateqatigiinnissamut aningaasaateqarfiliunngikkaluarluni pisinnaavoq.

- Aap, saammaateqatigiinniarta, aamma ingerlaqqinniarta peqatigiillutalu ikioqatigiilluta inuiaqatigiit kalaallit Naalagaaffeqatigiillu ingerlaqqinnissaat isumagalutigu. Sullissivinnulli angisuunut allanullu politikkikkut aningaasatigullu nukinnik atuiffiunissaa isumaqanngilanga eqqortuusoq.

Konservativet: Isumaliutissiissut avissaartuutsinerulersinnaavoq

Partiip naalakkersuisooqataasup Konservative Folkepartiip Kalaallit Nunaannut tunngasunut oqaaseqartartua Rasmus Jarlov isumaqarpoq isumaliutissiissummi inassutigineqartut 'nalinginnaasupilussuusut'. Taakkulu ilaata - saamaateqatigiinnissamut aningaassaateqarfimmik pilersitsinissamik inassutigineqartup - oqaasertalerneqarnera ima imakitsigivoq siunertaa paasinarani.

AAMMA ATUARUK Forsoning er på skoleskemaet

Isumaliutissiissulli Danmarkimut tikkuartuinissamut atorneqanngikkuni pitsaasumik atorneqarsinnaassasoraa.

- Kalaallit Nunaat Danmarkilu pillugit oqallinneq qanoq-ittorluunniit eqqortumik ingerlanneqarpat pitsaasinnaasoraara (…). Danmarkimut akerleriissuteqarnissamut politikkikkut ilassarsiornermut atorneqarluni nunami namminermi politikkikkut pissutsinut atorneqassanngilaq. Taamatut atorneqassagaluarpat alianarluinnartuussaaq. Tamannalu soorunami danskit tungaannit annilaangassutigineqarsinnaavoq.

Kalaallit Nunaatali Danmarkillu saammaateqatigiinnissaat pisariaqarpoq - naak Kalaallit Nunaata iluani saammaateqatigiinnissaq isumaliutissiissummi immikkut pineqaraluartoq, Jarlov taama oqarpoq.

- Aap, pisariaqarsoriivippara (..). Kalaallit Nunaannimi ilaatigut Danmark pillugu isummat pitsaanngitsuupput. Taamaammat aamma isumaqarpunga illuatungerinnit suleqatigiissutiginissaanut pissutissaqartoq.

AAMMA ATUARUK Anbefalinger er spild af penge

Espersen: Kalaallit Nunaat Afrika kujallertut inngilaq

Dansk Folkepartiilli Kalaallit Nunaannut tunngasunut oqaaseqartartuata Folketingillu nunanut allanut tunngasunut ataatsimiititaliaani siulittaasup, Søren Espersenip, isumaliutissiissut atorneqarsinnaanngitsoq oqaatigaa.

Isumalioqatigiissitap Nunatsinni pissutsit immikkut sammigaluarai, isumaqarpoq tunngavigineqartoq tamarmi tassaasoq Danmarkimik tikkuartuinissaq.

- Uanga isinnit isigalugu nanineqarnavianngitsumik ujarlerneruvoq. Danmarkimut arlaatigut sakkussaqanngikkaanni taava taanna atorneqassaaq. Danskit kalaallillu atanerisa taamatut nassuiarniarneqarnerat eqqumiigivara. Taamaaliortoqarsinnaanngilluinnarpoq.

AAMMA ATUARUK Assigiinngisitsisoqarsimanera puigorneqanngitsoq

Søren Espersenip nunatsinni innuttaasut akornanni saammaateqatigiinnissamik pisariaqartitsisoqarnera paasisinnaanngilluinnarpaa. Aamma Naalakkersuisut siulittaasorisimasaata Aleqa Hammondip 2013-imi saamaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitamik pilersitsinissamik isumassarsiaq Afrika kujallermi saamamateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitamut 1990-ikkunni pilersinneqartumut innersuussinera aamma paasisinnaanngilaa.

- Naagga, paaasisinnaanngilara. Kalaallit Nunaat Afrika kujallertut inngilaq, aamma apartheid atugaasimanngilaq. Allat aqunniarlugit nakuuserluni pissaanermik atuisoqarsimanngisaannarpoq. Saammaateqatigiissutigassaqanngilaq. Pisimasariaqanngitsunik pisoqartarsimavoq, aamma Danmarkimi  taamaappoq - oqaluttuarisaaneq tassa taamaappoq.

AAMMA ATUARUK Aleqa: Saammaasseqatigiinnissaq pisariaqarpoq

 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat