Namminneq kinguaassiorsinnaanngitsut: Rigshospital piareeqqavoq ukiorli ataaseq piviusorsiunngilaq

Kalaallit peqqinnissaqarfiata kinguaassiorusuttut qulit ukioq manna aallartinniagai Danmarkimit passunneqarnissaat ikiorneqarnissaallu piareersimaffigineqarpoq.

Siunertarisamik 2024-p sinneranuinnaq nalilersuinissaq tutsuiginanngilaq.

Danmarkimi Rigshospitalip kinguaassiorusuttunik passussisarfiani nakorsaaneq aamma professori, Anja Pinborg oqarpoq.

- Sivikinnerpaamik aappaagu maajip aallaqqaataata tungaanuussaaq, taanna oqarpoq.

Anja Pinborg kalaallit aappariit kinguaassiorsimanngitsut ukioq manna Danmarkimukarlutik IVF-imik nakorsarneqartussanut neriutiginartumillu naartulertussanut tunngatillugu pilersaarusioqataavoq.

Naalakkersuisut ikiuinissamut 3 millionit koruuninik immikkoortitsinerata kingorna tamanna periarfissaalerpoq. Ukioq mannaannarli, tamannalu misiliutaasumik suliniutaagallapoq.

Tamanna peqqinnissamut naalakkersuisup Agathe Fontainip (IA) aningaasat nassaarineqarnerata kingorna KNR-imut apriilimi oqaatigaa:

- Pisariaqartikkatsigu misileeqqaartariaqaratta, qanoq ingerlava, arlaatigut sunik aporfeqarpa? Tamakkortai misissorluartariaqaratsigit taamaammat ukiormanna misileraanertut ingerlanniarparput.

Nakorsaanerulli, Anja Pinborgip oqarnera naapertorlugu ukioq ataaseq misileraanermut taama ittumut naammanngilaq.

- Pingasut sisamalluunniit naartulernissaat angumerisinnaavarput, tassani maanngarneranni qassinik ukioqarnerat apeqqutaalaarpoq, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Kisianni naartunerinnaavoq, taakkulu maannakkut naartulissagunik ukiortaap missaani aatsaat meerartaassapput. Uangalu ilisimasara naapertorlugu maannakkut nakorsartittoqanngilagut.

Kalaallinut ikiuinissamut piareersimasut

Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nakorsat pisortaata Aviaja Siegstadip ukioq manna qulit ikiorserneqariartortillugit aallartinneqarsinnaanissaat naatsorsuutigaa.

Taakkulu Rigshospitalimi kinguaassiorusuttunut passussiviup isumaginissaat ammaffigalugit piareersimaffigigaat, nakorsaaneq, Anja Pinborg oqarpoq.

- Kalaallit Nunaanneersunut qulinut uniffiunianngilagut. Taamaammat tikikkunik utaqqeqqaartariaqanngillat, taanna oqarpoq.

- Kalaallit Nunaanni utaqqinerup piffissaa ilisimanngilara, kisianni sianiinnassaasi oqarlusilu takkunnissamut piareersimasoqarpugut, uagullu piareersimassaagut, kaammattuilluni oqarpoq.

Nakorsat pisortaata Aviaja Siegstadip KNR-imit apersorneqarnermini kalaallit peqqinnissaqarfiata Danmarkimukartinneqartussaq qaammatip ataatsip ingerlanerani aallartinnissaa naatsorsuutigigaa oqaatigaa.

Anja Pinborgip tamanna aamma piviusorsiortuusoraa.

- Arnalli ingerlaannartumik naartulerneq ajorput. Mannissamik peersisoqassaaq, mannissarlu kinguaassaqalersinneqassaaq ikkunneqaqqillunilu. Tamatuma saniatigut arnap aqannginnerani tamanna pisussaavoq, taanna erseqqissaavoq.

Piffissaliinerli tamanna Rigshospitalimi passussiviup pikkoriffigingaatsiarpaa.

- Mannissanillu kaanngartitsilluarnissamut periusitsiaqarpugut, taamaaliornikkut arnat qaqugukkut aaqartarnerat ilisimalluarneqarsinnaalluni, taanna oqarpoq.

Taamaammat arnap qaqugukkut mannissamik peersiffigineqarnissaata pilersaarusiornissaa ajornannginnerulernikuuvoq. Tamannalu Danmarkimut timmisartumik angalanissamut akunnittarfimmiinnissamullu atatillugu pilersaarusiornissamut pitsaasuuvoq.

Mannissanissanik kaanngartitsinissaq sioqqullugu isumaginninneq sapaatit akunneri arfinillit missaannik sivisussuseqartartoq, Anja Pinborg oqarpoq.

- Sapaatit akunneri pingasut missaat p-pilletoreeraangata qaqugukkut kaanngartitsilluarnissamut nakorsaanerneqalernissaat ataqatigiissaalersinnaasarparput – ullullu qulit qaangiukkaangata scannertarpagut, taanna nassuiaavoq.

Taamaammat malittareqqiinissamut piffissamik ukiortaamut naasussamik piffissaliineq isumassaqanngitsoq, taassuma erseqqissaatigaa:

- Passunneqarnerisami aallartinnerannit naartulernissaannut qaammatit marluk ingerlaqqaarsinnaapput.