Nalusamik kapuuineq pillugu tarnip pissusianik immikkut ilisimasalik: Qanoq ilillutik taamaaliorsinnaappat?

Arnat arlallit akuersiteqqaarnagit 70-ikkunni naartunaveersaammik kapitissimanerminnik maanna oqaluttuartut. Tarnip pissusianik immikkut ilisimasallit oqaluttuarineqartut uppernarsarsinnaagaat.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller, Helle Nørrelund Sørensen

februaarip 06-at 2025 07:27

Nutserisoq Karla Heilmann

Nivi Wille oqalunnermini igalaakkut qaqqat apisimasut takorluuerpalaajutigaluni isiginnaarpai.

Taanna tarnip pissusianut immikkut ilisimasalittut arnanik spiralilersuinermik kanngunartuliamut ukiuni kingullerni pingasuni katsorsaasuuvoq. Kanngunartuliorneq DR-imit 2022-mi aallakaatinneqartoq. Kalaallit amerliartupilooqqunagit danskit oqartussaasuisa pilersaarusiamik 1960-ikkunni 70-ikkunnilu kalaallit arnartaanik spiralilersuinerat tassani saqqummiunneqarpoq.

Arnallu ilai spiralilerneqaramik aqqaneq-marluinnarnik ukioqarput. Taakku spiralilerneqarnermi kingorna inuunerminni artorsaatitik pillugit oqaluttuarput.

Aamma atuarukArnat arlallit akuersiteqqaarnagit 70-ikkunni hormonilimmik kapineqartut

Arnalli taakku oqaloqatigisarnerini naartunaveersaat alla aamma saqqummiunneqarpoq. Hormonilik kapuut Depo-Proveramik taaguuteqartoq.

Katsorsagaani arnat arfinillit akuersiteqqaarnagit 70-ikkunni Depo-Proveramik kapitissimasuusut Nivi Wille oqarpoq.

- Spiralilersiitigalutik Depo-Proveramik kapitissimasut imaluunniit Depo-Proveramik taamaallaat kapitissimasut paasineqarpoq, taanna oqarpoq.

Nassuiaasoqaqqaanngitsoq

Kalaallit arnat arfineq-marluk KNR-ip oqaloqatigisai, Depo-Proveramik 1970-ikkunni kapineqaramik erseqqissumik nassuiaanneqarsimanatik oqaluttuartut, sapaatip akunnerata aallartinnerani KNR-imit oqaluttuarineqarput.

Taakkuli arnat naartunaveersaammik kapineqarnissartik pisortani sulisunit nalunaarutigineqartoq misigisimapput. Ilaatigut peqqissaasumit, najugarisami napparsimmavimmi portørimit aamma atuarfiup pisortaanit. Hormonilimmillu kapuutip allat sunniutigisinnaasai pillugit taakku arnat erseqqissumik paasitinneqarsimanngillat.

Nivi Willellu oqaluttuarineqartut ilisarisinnaavai.

- Depo-Proveramik kapitinnginnerminni akuersitinneqaqqaarsimannginnerat tamarmik oqaluttuaanni tusarpara. Kapuutillu imarisaata suuneranik kingunerisinnaasaanillu nassuiaanneqaqqaarsimanngillat, taanna oqarpoq.

Suliaq naatsumik: Akuersititseqqaarani hormonilimmik kapuuineq

KNR-ip arnat arlallit akuersissuteqaratik nakorsaammullu paasissutissanik erseqqissumik ilisimasaqaratik naartunaveersaammik Depo-Proveramik kapineqartarsimasut oqaluttuani arlalinni ukkatarai.

Arnat pineqartut tassaapput 1970-ikkunni inuusuttuaqqat imaluunniit arnat inuusuttut.

Arnat arlallit oqaatigisaat naapertorlugit taakku Depo-Proveramik atuinissamut oqartussanit kimigiiserfigineqarsimanngikkunik sioorasaarneqarsimapput.

Depo-Provera nakorsaataavoq inerteqqutaanngitsoq, taanna Danmarkimi nunatsinnilu 1972-imili atugaalerpoq. Nakorsaat naartulernissamut pinngitsoortitsiniutitut qaammatit pingasukkaarlugit kapitittarnikkut tunniunneqartarpoq.

Allisiguk

Tarnip pissusianik immikkut ilisimasallit allat marluk Niina Isaksen aamma Aviaq Kleist KNR-imit oqaloqatigineqarnerminni oqaluttuarineqartunut ilisarsipput

Tarnip pissusianik immikkut ilisimasallit nipangiussisussaatitaapput. Taamaammat KNR-i tarnip pissusianik immikkut ilisimasallit arnat oqaloqatigisimasaasa kinaassusaannik ilisimasaqanngilaq.

Politiilersuussinissamik sioorasaaruteqartut

Spirali kapuullu naartunaveersaammik imalik imminnut ataqatigiittuusut oqaluttuartuni taakkunani Nivi Willep tusaasinnaavaa.

- Siullermik spiralilersissimallutik arnat taakkua oqaluttuarput. Assigiinngitsunilli pissuteqartumik spirali katanneqartarsimavoq, taamaattoqareeraangallu Depo-Proveramik kapitissasut nakorsaniit ilisimatinneqartarsimapput, taanna oqaroq.

Spiralilli akerlianik Depo-Provera kapuutaavoq naartunaveersaammik imaqartoq, arnallu naartulissanngikkunik taassuminnga qaammatit pingasukkaarlugit kapitittariaqartartussaapput.

Depo-Provera suua?

Depo-Provera tassaavoq kapuut naartunaveersaat.
Depo-Provera Danmarkimi Kalaallit Nunaat ilanngullugu 1972-imi akuersissutigineqarpoq.
Naartunaveersaat nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffiup, WHO-p 'nakorsaatit pingaarutillit' pillugit allattorsimaffianiippoq.
Depo-Provera qaammatit pingasukkaarlugit kapitittarnikkut tunniunneqartarpoq, taanna gestagenimik tassa illiap ameraasaani kinersisitsisartumik akoqarpoq, taamaalilluni peersaq aqqusaarsinnaajunnaarsinneqarluni. Taamaalilluni kinguaassiornissaq periarfissaasarani.
Depo-Provera amerikamiut nakorsaasiorfianit UpJohnimit 1954-imi sananeqarpoq. Nakorsaasiorfik kingornatigut ingerlatsiffimmut Pharmacia AB-mut Pfeizerimit pigineqartumut ataatsimoortinneqarpoq. Pfeizer Depo-Proveramik ullumikkut suli nioqquteqartuuvoq.
Depo-Proverap paasissutissartaa naapertorlugu isummakkut nanertisimaneq, atoqateqarnissamut kajuminnginneq, uissannguneq, taqqat tinunerat, meriannguneq, nutsat katanneri, naajorartoorneq, iviangini manngertoorneq, oqimaallineq aamma oqilineq arnanit qulinit ataatsimi sunniutitut 'nalinginnaasutut' aamma 'sunniutitut ilungersunanngitsutut' nassuiaatigineqarput.
Arnanit 1000-it ataatsip sunniutigisinnaasaani qaqutigoortuni: erlukkut aanaarneq, nukikkut qilusoorneq, aaqanngitsoorneq aamma ernisuissuseq sunniutigineqarsinnaapput.
Sunniutilli amerlanerpaartai p-pillet assigiinngitsut amerlanerpaartaanni nakorsaatimut nassuiaatini assinganik eqqaaneqarput.

Paasissutissarsiffik: Medicin.dk, WHO

Allisiguk

Nivi Willellu arnat taakkua oqaloqatiginikuusai, nutaamik kapitikkiartornissaminnut pinngitsaalitiusartutut misigisimasarsimapput.

- Napparsimmavimmut kapitikkiartunngikkunik politiiniit aaneqassasut aamma paasitinneqartarsimapput. Taamaattumik suliani taakkunani tusarnikuusanni arnat sioorasaartiitigalutik kapitittarsimapput, kapitinnerullu kingunerisinnaasaasa suunerinik paasitinneqartarsimanngillat, tarnip pissusianik immikkut ilisimalik oqarpoq.

Depo-Proveramik siullermeerluni kapitereernermi, qaammatit pingasut qaangiunnerini napparsimmavimmut kapitikkiartoqqinngippata politiinit aaneqassasut paasitinneqartarsimapput, arnallu arfineq-marluusut akornanni marluk KNR-ip oqaloqatiginikuusaani aamma taamatut oqaluttuarput.

Portøri matup siarngatigut sianertoq

Arnat taakku ilagaat Judithe Kristensen 65-inik ukiulik, akuersiteqqaarnagu Depo-Proveramik kapitillunilu spiralilersinnikuusimasoq.

Judithe Kristensen 15-inik ukioqartoq, illoqarfimmi peroriartorfimmini Qeqertarsuarmi 1975-imi pivoq.

- Portøri matup siarngatigut sianerpoq, napparsimmaviliassasungalu oqarfigalunga, Judithe Kristensen oqarpoq.

Judithe Kristensen piffissami tassani angerlarsimaffimminni kisimiippoq, portørilu napparsimmaviliaqatigaa. Napparsimmavimmi nakorsamit kapineqassasoq paasitinneqarpoq.

- Annilaangasorujussuanngorpunga, kapitinnissarami ersigisaraara. Akerlileraluarukku iluaqutaanavianngitsoq eqqarsarpunga, kapittariaqartungami oqarfigisussaammanga.

Aamma atuarukDepo-Provera Tasiilami ukiuni 30-ni pisiarineqarsinnaanngitsoq

Arnani arfineq-marluusuni alla aamma napparsimmavimmiit portørimit Depo-Proveramik kaptissasoq paasitinneqarsimalluni oqaluttuarpoq.

Naartulinnginniassammat kapitittariaqartoq nakorsaq oqarsimavoq. Taamani Judithe Kristensen 15-inik ukioqartoq suli atoqateqartalersimanngilaq, kapitikkusunnersorluunniit aperineqaqqaarsimanani imaluunniit kingunerisinnaasaanik paasitinneqarsimanani, taanna oqarpoq.

Nakorsamut pinaasernissani merserisimavaa. Taamanikkummi soorlu nakorsat qallunaat oqartussaassuseqarluartuusut akerlilerneqarsinnaaneq ajorput, taanna nassuiaavoq.

Judithe Kristensen qaammatit pingasut qaangiuppata nutaamik kapitikkiartoqqissasoq paasitinneqarluni, oqarpoq.

- Taakku (napparsimmavimmiit aaqq.) napparsimmavilianngikkuma politiinit aaneqassasunga qarfigaannga, taanna oqarpoq.

Karen Jansen Ilulissaneersup KNR-imuttaaq assinganik misigisaqarnikuunini oqaluttuarinikuuaa. Januaari 1976-imi 13-inik ukioqarluni siullermeerluni Depo-Proveramik kapitippoq. Tamanna kommunemi isumaginninnermik suliallip napparsimmaviliaqqullugu “kapitikkiartornissaanik” paasititsiissuteqarneranik pisimavoq.

Karen Jansenip Depo-Proveramik siullermeerluni kapitereerami qaammatit pingasut qaangiuppata aappassaanik kapitikkiartoqqissasoq paasitinneqarpoq.

- Taamaaliunngikkumami politiinit aaneqassagama. Taama isumaginninnermik suliallip oqarfigaanga, taanna oqarpoq.

Karen Jansenip 18-inik ukioqalernermi kingorna Depo-Proveramik kapitittarnini ukiut tallimat ingerlatereerlugu unitsippaa. Judithe Kristensenili ukioq ataaseq missaarlugu naartunaveersaammik kaptittarsimavoq. 16-inik ukioqarluni efterskoleriartorluni Danmarkimut aallarpoq. Tassanilu aamma akuersiteqqaarnagu nakorsamit spiralilerneqarpoq. Tamanna 2023-mi KNR-imut oqaluttarinikuuaa.

Karen Janseni pillugu nakorsap nalunaarsugai Depo-Proveramut tunngasuteqartut KNR-ip pissarsiariniarsaralugit sulissutigaa.

Depo-Proveramut tunngassutilinnik Karen Janseni pillugu nakorsap nalunaarsugaani allanneqarsimasunik nassaassaqanngitsoq Qeqertarsuup Peqqissaaviata paasititsissutigaa. Tamanna Judithe Kristensenip nammineerluni paasisinnaanngilaa.

Soormiuna naaggaaginnannginnavit?

Arnat – uani niviarsiaqqat – akuersiteqqaarnagit naartunaveersaatilersorneqarneri pillugit Nivi Wille aperigaanni ataasinnguamilluunniit nassuiaatissaqartinngilai.

- Pissaanermi aaqqissuussaanikkut naligiinnginnerit arlallit uteqqiattuupput, taanna oqarpoq.

Meeqqap inersimasullu imminnut naapinnerat nassuiaataasinnaavoq. Meeraanermi inersimasoq oqartussaassuseqarluartuusutut akerlilerneqarsinnaanngitsutut misigisimagaanni.

Aammalu nakorsaq kiillalik oqartussaassuseqarluartuusartoq, Nivi Wille oqarpoq.

Danmarkimeersunit inunnit nunatsinnut suliartortunut ukiuni hunnorujukkuutaani oqartussaassuseqarluartuusutut kalaallinit isiginiarneqartuartartuupput. Oqartussaassuseqarluartuusut nunasiaataanermit oqaluttuarisaanermeersuusoq, tarnip pissusianik immikkut ilisimasallip oqaatigaa.

Paasissutissiiffigisigut

KNR-ip nunatsinni niviarsiaqqat arnallu akuersitinneqaqqaaratik Depo-Proveramik tunineqarsimasut, imaluunniit Depo-Proveramik atuilinnginnermi nakorsaat sunniutaasinnaasullu pillugit nakorsamit peqqissaartumik paasissutissiissuteqarfigineqarsimanngitsut tusarfigerusuppai.

Misigisimasannik oqaluttuarusukkuit mailitsinnut news@knr.gl-imut allaffigisinnaavatsigut.

Saaffiginnissutit allanut tusarliunneqaqqusaanngitsutut suliarineqarumaarpoq.

Allisiguk

Ersarissumik nassuiaanneqassagutta, oqartussat nakorsallu ukkanneqarnissaat pingaaruteqartoq, taanna oqarpoq. Aperissagutsinni arnat inuusuttut ersarissumik akuersititsinissaannik tuneqqaarnagit, qanoq ilillutik nakorsat naartunaveersaasersuisimanerat pillugu apeqquterujussuusoq, Nivi Wille oqarpoq.

- Apeqqutit uteqqiattuusut ‘soormiuna naaggaaginnannginnavit?’. ‘Soormiuna piumanngikkaluarlugu kapitikkiartortuartarsimavit?.

- Eqqorneqartumut pisuutitsineruvoq ‘victimblaming’, tassami meeraq akisussaaffimmik tunineqarami. Imatummi apererusunnerusaraluarpunga, nakorsat qanoq ilillutik taamaaliorsinnaappat? Pisimasumut tassunga tunngatillugu inuit arnartaannut meerartaannullu qanormita isiginnittariaaseqarsimagamik? Maani suliassaminnut tunngatillugu qanormita isiginnittariaaseqarsimasut?, taanna oqarpoq.

Arnat taakku misigisimasaat pissutaallutik suli kingunerluuteqarujussuartarsinnaasut, taassuma aamma erseqqissaatigaa.

- Taakkualu niviarsiaqqat arnallu ilaasa nipangiussisimaarsimaqaat. Kiserliornerujussuaq, imminut pisuutinneq, kanngusunneq paasineqarsinnaannginnerlu misigisarsimavaat.

Taamaattumik arnat taakku oqaluttuartinneqassasut, Nivi Willep neriuutigaa.

- Tamanna oqaluuseralutigulu arnat taakku tusarnaassagivut neriuutigaara. Pisortanit sumiginnarneqarnermik misigisaqarsimasunut mikrofoni tunniunneqassasoq, taanna oqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.