Arnat arlallit akuersiteqqaarnagit 70-ikkunni hormonilimmik kapineqartut

Arnat arfineq-marluk 1970-ikkut qiteqqunneranni Depo-Proveramik naartunaveersaaserneqarsimallutik maanna oqaluttuarput, taakku akuersitinneqaqqaarsimanngillat, tassanngalu hormonilimmik kapineqarneq qanoq sunniuteqassanersoq paasitinneqarsimanngillat.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller, Helle Nørrelund Sørensen

februaarip 03-at 2025 07:30

Nutserisoq Nathan Kreutzmann, Connie Fontain

Ukioq 1976-mi januaariugaa kommunemi isumaginninnermik sulialik Karen Jansenip Ilulissaneersup taamani 13-inik ukioqartup angerlarsimaffianut kasuttorpoq. Karen Jansen napparsimmavimmukarnissaanik qinnuigineqarpoq.

Taassuma aaqaleqqaarneranit qaammat ataaseq qaangiuppoq, maannalu naartunaveersaaserneqassasoq isumaginninnermik sulialik oqarpoq.

Karen Jansenip spirali imaluunniit ”kapitinneq” toqqarsinnaavai. Taassuma ”kapineqarnissi” toqqarpaa. Taanna kapuut naartunaveersaat ateqarpoq Depo-Provera.

- Anaanaga suliffeqanngilaq, ataatagalu aalisartuuvoq, taamaattumik aningaasaateqarujussuanngillat. Isumaginninnermik sulialik kommunemeersoq oqarpoq, taama inuusutsigalunga aappaqarnangalu qitornigaluaruma meeraq pilersorsinnaanavianngikkiga. Taamaattumik naartunaveersaaserneqartariaqarsimavunga, taanna oqarpoq.

Depo-Provera suua?

Depo-Provera tassaavoq kapuut naartunaveersaat.
Depo-Provera Danmarkimi Kalaallit Nunaat ilanngullugu 1972-imi akuersissutigineqarpoq.
Naartunaveersaat nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffiup, WHO-p 'nakorsaatit pingaarutillit' pillugit allattorsimaffianiippoq.
Depo-Provera qaammatit pingasukkaarlugit kapitittarnikkut tunniunneqartarpoq, taanna gestagenimik tassa illiap ameraasaani kinersisitsisartumik akoqarpoq, taamaalilluni peersaq aqqusaarsinnaajunnaarsinneqarluni. Taamaalilluni kinguaassiornissaq periarfissaasarani.
Depo-Provera amerikamiut nakorsaasiorfianit UpJohnimit 1954-imi sananeqarpoq. Nakorsaasiorfik kingornatigut ingerlatsiffimmut Pharmacia AB-mut Pfeizerimit pigineqartumut ataatsimoortinneqarpoq. Pfeizer Depo-Proveramik ullumikkut suli nioqquteqartuuvoq.
Depo-Proverap paasissutissartaa naapertorlugu isummakkut nanertisimaneq, atoqateqarnissamut kajuminnginneq, uissannguneq, taqqat tinunerat, meriannguneq, nutsat katanneri, naajorartoorneq, iviangini manngertoorneq, oqimaallineq aamma oqilineq arnanit qulinit ataatsimi sunniutitut 'nalinginnaasutut' aamma 'sunniutitut ilungersunanngitsutut' nassuiaatigineqarput.
Arnanit 1000-it ataatsip sunniutigisinnaasaani qaqutigoortuni: erlukkut aanaarneq, nukikkut qilusoorneq, aaqanngitsoorneq aamma ernisuissuseq sunniutigineqarsinnaapput.
Sunniutilli amerlanerpaartai p-pillet assigiinngitsut amerlanerpaartaanni nakorsaatimut nassuiaatini assinganik eqqaaneqarput.

Paasissutissarsiffik: Medicin.dk, WHO

Allisiguk

Karen Jansenip peroriartornerani kommunemi isumaginninnermik sulialik ilaqutariinnut alakkaakkajuppoq. Aaqalerunilu isumaginninnermut sulialimmut nalunaassalluni oqarfigineqareersimavoq. Taama isumaqatigiinneq arnami ilisimasimagaa, taanna oqarpoq.

Kapuutilli suunera kingunerluutaasinnaasulluunniit pillugit Karen Jansenip nakorsamiinnerani nassuiaatigineqarsimanngillat. Taamatuttaaq nammineq kalaallisut oqaaseqarami danskip nakorsap kalaallillu isumaginninnermik suliallip danskisut oqaloqatigiinnerat paasiuminaatsissimavaa.

Taanna oqaloqatigiinnermi ”qulaatiinnarneqarluni” misigaaq.

Karen Jansen siullermeerluni Depo-Proveramik kapitereerami paasitinneqarsimvoq qaammatit pingasut qaangiunneranni aappassaaneerluni kapitikkiartoqqissalluni.

- Taamaannippat politiit aallunga aggissapput. Taama oqarfigineqarpunga, Karen Jansen oqaluttuarpoq.

Oqallisaaqqilersoq

Kalaallit arnat arfineq-marluk KNR-ip oqaloqatigisai Depo-Proveramik 1970-ikkunni kapineqaramik erseqqissumik nassuiaanneqarsimanatik oqaluttuarput.

Taakkuli arnat naartunaveersaammik kapineqarnissartik pisortani sulisunit nalunaarutigineqartoq misigisimapput. Ilaatigut peqqissaasumit, najugarisami napparsimmavimmi portørimit aamma atuarfiup pisortaanit. Hormonilimmillu kapuutip allat sunniutigisinnaasai pillugit taakku arnat erseqqissumik paasitinneqarsimanngillat.

Taakkunani oqaluttuani arfineq-marlunni paasinarsivoq arnat hormonilimmik kapitinnissaat danskit kalaallillu pisortani sulisut nalunaarutigisaraat, Depo-Proveramillu kapisisut tassaasarlutik nakorsat Danmarkimeersut.

Arnattaaq Depo-Proveramik 1970-ikkunni akuersitinneqaqqaaratik kapitissimanerminnik Nuummi Nakorsaaneqarfimmut ukiuni kingullerni nalunaarutiginnittarput. Arnallu arlallit sumik kapineqarsimanertik ilisimanngilluinnartarpaat.

Arnat Depo-Proveramik naartunaveersaaserneqarnissaat pisortani sulisut ataasiakkaat nalunaartigisarsimaneraat imaluunniit oqartussat ataatsimoorussamik iliuuserineraat KNR-ip paasisinnaasimanngilaa.

Suliaq naatsumik: Akuersititseqqaarani hormonilimmik kapuuineq

KNR-ip arnat arlallit akuersissuteqaratik nakorsaammullu paasissutissanik erseqqissumik ilisimasaqaratik naartunaveersaammik Depo-Proveramik kapineqartarsimasut oqaluttuani arlalinni ukkatarai.

Arnat pineqartut tassaapput 1970-ikkunni inuusuttuaqqat imaluunniit arnat inuusuttut.

Arnat arlallit oqaatigisaat naapertorlugit taakku Depo-Proveramik atuinissamut oqartussanit kimigiiserfigineqarsimanngikkunik sioorasaarneqarsimapput.

Depo-Provera nakorsaataavoq inerteqqutaanngitsoq, taanna Danmarkimi nunatsinnilu 1972-imili atugaalerpoq. Nakorsaat naartulernissamut pinngitsoortitsiniutitut qaammatit pingasukkaarlugit kapitittarnikkut tunniunneqartarpoq.

Allisiguk

Taanna naartunaveersaat kapuut oqallisaaqisoq eqqartugaaqqilerpoq. Tamanna pivoq Politiken Danmarkimi nakorsanik arlalinnik oqaloqateqareersorlu, nakorsallu isumaat malillugu Depo-Provera nunatsinni annertuallaamik atorneqartarsimavoq.

Depo-Provera kingunerluuteqangaatsiarsinnaasoq nutaarsiassaqartitsivik allappoq. Ilaatigummi kapitereernermit naartusinnaaneq ukioq ataatsip tungaanut pinngitsoorsinnaasarpoq, soorluttaaq sivisuumik taama naartunaveersaateqaraanni saarngit napialernerannik ilimanaateqarnerulersitsisartoq.

Depo-Provera Danmarkimi nunatsinnilu naartunaveersaatitut 1972-mi atorneqarsinnaalerpoq.

Kalaallilli arnat 480-it missaanniittut 1981-mi Depo-Proveramik naartunaveersaateqartut, danskit nunatsinnut tunngasuni taamani ministererisimasaat, Tove Lindbo Larsen (Soc.), Folketingimut nalunaaruteqarpoq. Piffissami tamatumani Danmarkimi arnat 1500-ut missaanniitut taama naartunaveersaateqartut, taassuma paasissutissiissutigaa.

Tassa imaappoq arnat nunatsinniittut Danmarkimi arnanut sanilliullugit 32-riaammik Depo-Proveramik 1981-mi naartunaveersaateqarnerupput.

Nunatta Depo-Proverat pisiarisagai ullumi qaffariaateqarput.

Peqqinnissaqarfimmi qullersat nalunaarsugaat naapertorlugit Nunatta Nakorsaataasiviata Depo-Proverat poortat 384-eqqissaat 2007-mi pisiarisimavai. Depo-Proverallu poortat 2024-mi pisiarineqartut 1651-iupput. Kisitsisit tassaapput naartunaveersaatit pisiarineqartut amerlassusaat, qassillu atorneqarsimaneri pineqaratik.

Nakorsamukartitaaneq

Danskit oqartussaasuisa kalaallit inuiaqatigiit amerliartornerannut killiliiniarlutik kalaallinik niviarsiaqqanik arnanillu tuusintilikkaanik 1960-ikkunni 1970-kkunnilu spiralilersuisimanerat, DR-ip 2022-mi saqqummiutereeraalu oqallinneq aallartippoq.

Arnat arlallit akuersitinneqaqqaaratik spiralilersorneqarsimanertik kingunerlutsissimaqalugu oqaluttuarput. Taakkumi ilaat spiralilersorneqarnerminni aqqaneq-marlunnik 13-inillu ukioqarput.

Oqallittoqaleruttortorli naartunaveersaasersueriaaseq alla aamma eqqartugaalerpoq.

1970-ikkunni naartunaveersaaserneqarsimasut ”kapuut” – ”kapitinneq” – arlallit oqaatigisalerpaat.

Paamiuni atuartut angerlarsimaffianniittut niviarsiaqqat spiralilerneqarneq imaluunniit Depo-Proveramik kapineqarneq misigaat. Taakku ilagaat atuartuusimasoq ullumi 66-inik ukiulik, Anna Margrethe Olsen.

- Atuartut angerlasimaffianni pisortap niviarsiaqqat tamaasa napparsimmaviliaqqugai eqqaamavara. Tulleriiaarluta nakorsamut isissasugut paasitinneqarpugut. Susoqarnissaanik annikitsuinnarmik paasitinneqarpugut, taanna oqarpoq.

Paasissutissiiffigisigut

KNR-ip nunatsinni niviarsiaqqat arnallu akuersitinneqaqqaaratik Depo-Proveramik tunineqarsimasut, imaluunniit Depo-Proveramik atuilinnginnermi nakorsaat sunniutaasinnaasullu pillugit nakorsamit peqqissaartumik paasissutissiissuteqarfigineqarsimanngitsut tusarfigerusuppai.

Misigisimasannik oqaluttuarusukkuit mailitsinnut news@knr.gl-imut allaffigisinnaavatsigut.

Saaffiginnissutit allanut tusarliunneqaqqusaanngitsutut suliarineqarumaarpoq.

Allisiguk

Anna Margrethe Olsen 1974-imi naartunaveersaaserneqarami 15-inik ukioqarpoq. Taanna nunaqarfimmi Arsummeerpoq, atuartulli angerlarsimaffianniissalluni 1973-mi Paamiunukarpoq.

Taanna naartunaveersaammik ”kapineqassalluni” nakorsamiinnermini paasitinneqarpoq.

- Annernartoq eqqaamavara. Kisianni kapitiinnarama arlaatigut ”iluatitsivunga”. Nukara qiavoq. Spiralilerneqarsimasormi paasinarsivoq, taanna oqaluttuarpoq.

Anna Margrethe Olsenip nukaa, Hedvig Frederiksen, KNR-imut siornatigut oqaluttuareerpoq. Taassuma oqaatigisai Anna Margrethe Olsenip oqaatigisaanut assingusorujussuupput. Pisortap niviarsiaqqanut nakorsamukaqqusinera. Susoqassaneranillu ilisimatinneqannginneq.

Niviarsiaqqat tulleriiaarlutik nakorsameereeraangamik qiallutik anisartut taakku marluullutik eqqaamavaat.

- Tujorminarpoq. Assorujussuaq tujorminaqaaq, Anna Margrethe Olsen oqarpoq.

Nakorsaq akerlilerneqarneq ajortoq

Anna Margrethe Olsen naartulinnginniassagami qaammatit pingasukkaarlugit nakorsamut kapitikkiartortassasoq paasitinneqarpoq.

Taannali taamani atoqateqarsimanngisaannarpoq, taamaammallu ”kapitinneq” suusoq ilisimanagu. Allaammi Depo-Proveramik ukiuni pingasuni kapineqartarnermini atoqateqarsimanngivippoq.

- Eqqarsarpunga ‘nå, taamaattariaqassaarmi’. Nakorsaq oqarpat taamaassasoq, taava apeqqusiisoqassanngilaq.

Sooq taamaassoraajuk?

- Pissutigalugu nakorsat, palasit illoqarfimmiullu qummut isigineqartarnikuugamik. Taakku akerlilerneqarneq ajorput. Aamma pisortaq.

- Ullumikkuuppat apeqqusigassarpassuugaluit taamani apeqquserneqarneq ajorput. Aamma taamani inuusuttuaravugut. Meeraavugut, taanna oqarpoq.

Paamiuni atuartut angerlarsimaffianni pisortaq aamma nakorsaq Danmarkimeersuusut, Anna Margrethe Olsen oqaluttuarpoq.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu taamani susoqassanera danskit oqartussaassuseqarfigilluarpaat. Taamanilu aaqqissuussaaneq taamaattussiaasoq, taanna oqarpoq.

Depo-Proveramik kapiteqqaartussanngoravit qinigassinneqarlutit misigisimavit?

- Naamik, qinigassaqanngilanga. Nammineq kajumissutsinnik pinngilaq. Timima qanoq sunnerneqartiginissaa nalusimanngikkukku itigartitsisimassagaluarpunga. Naaggaarsinnaatitaanngilangali.

- Taamanikkut naartunaveersaasersormatigut periuserisimasaat isumaqarpunga ajortorujussuusoq. Kapitittarnera uanga timinnut assut ajornikuuvoq, Anna Margrethe Olsen oqarpoq.

KNR-ip oqaloqatigisaa arnaq alla Paamiuni 1970-ikkunni atuartut angerlarsimaffianniinnermini akuersitinneqaqqaarani aamma Depo-Proveramik kapineqarsimalluni uppernarsaavoq.

Nuannaarunnaarneq

Anna Margrethe Olsenip Depo-Proveramik naartunaveersaaserneqartarnermi nalaani timini allanngortoq misigisimavaa.

Anna Margrethe Olsen aamma Karen Jansen oqaluttuarput, hormonilimmik kapitilluni naartunaveersaaserneqarnerup kingunerisinnaasaanik ilisimatinneqarsimanatik. Karen Jensenittaarli naartunaveersaatitulerami timini allanngortoq aamma malugaa. Oqimaallingaatsiarpoq. Sorusueruppoq. Nuannaarunnaarlunilu.

Depo-Proverami nassuiaatit atuaraanni kingunerusinnaakkajuttutut nalilerneqartut tassaapput oqimaallineq, sanigorneq aamma isumatsassimangaarneq.

Karen Jensen 18-iliinissami tungaanut ukiuni tallimani naartunaveersaammik kapineqartarsimavoq. Inersimasunngorunilu naartunaveersaasersorneqarunnaarnissaa nakorsap kommunemilu sulisup aalajangigarigaat, taanna oqarpoq.

Naallu ukiut maanna 44-t qaangiukkaluartut pisoq ullumi suli sunniuttarpoq.

Anna Margrethe Olsen aamma taama misigivoq. Misigisimasanili oqaluttuarerusuppai.

- Pisut taamani oqaluuserivallaarneq ajorpagut. Allaanngilaq puigupallanneqaannarusuttartut. Taakku misigisagut tujorminartut. Aatsaanuna ukiuni makkunani oqaluuserisalerigut, taanna oqarpoq.

Nalunaarsuiffiit Karen Jansenimut Anna Margrethe Olsenimullu tunngasut tunniunneqarnissaat KNR-ip utaqqivaa.

Oqartussat qisuariarnerat

Arnat oqaluttuaat Kommuneqarfik Sermersuumut Avannaata Kommunianullu saqqummiuppagut.

Kommuneqarfik Sermersooq 2009-mi aatsaat pilersinneqarpoq, kommunillu oqarnera naapertorlugu piffissap tamatuma siorna pisimasunik misissuinissaq ajornakusoorsinnaavoq, toqqortammi allagaatillu kommuniusimasut akornanni siammartersimallutillu pissarsiareriaannaajunnaarmata. Kommunilli oqaluttuat ilungersunarluinnartutut tigugai allappaa.

Avannaata Kommuniata suliaq ilisimanagu suliallu ataasiakkaat oqaaseqarfigisinnaanagit paasissutissiissutigaa.

Nalunaarutit Peqqinnissamut aqutsisunut tassa nunatsinni peqqinnissaqarfinni qullersanut aamma saqqummiuppagut. Taakku Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfimmit januaarip 20-anni tusagassiuutinut nalunaarut innersuussutigaat. Tassanilu Depo-Provera akuerisaasoq innersuussutigineqarpoq. Naalakkersuisoqarfiuttaaq arnat ataasiakkaat naartunaveersaammik atuinissaq nammineq aalajangigassarigaat erseqqissaatigaa.

Tamatuma saniatigut isornartorsiuineq danskit nunamut namminermut peqqinnissamullu ministerianut, Sophie Løhdemut (V) saqqummiupparput. Nunarpummi 1975-ip tungaanut danskit nunaanut ilaavoq. Taamaammat pisut arlallit arnat nassuiaatigisaat danskit akisussaaffeqarnerata nalaani pillutik.

Danskit ministeriata qulaajaaneq maanna ingerlanneqartoq spiralilersuisoqarsimaneranik aamma kalaallinut niviarsiaqqanut arnanullu naartunaveersaatinik atuisarnermik qulaajaaffiusoq innersuussutigaa. Qulaajaaneq naalakkersuisunit danskillu naalakkersuisuinit 2023-mi maajimi aallartinneqqarpoq. Qulaajaaneq 2025-mi naammassissangatinneqarpoq.

- Qulaajaanermi naartunaveersaateqartitsinermi periuseq 1960-imi aallartinneqartoq qulaajarneqarlunilu ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni pisunik nuanninngitsut paasilluarneqarnissaat qulakkeerneqassapput. Tamanna kalaallinut niviarsiaqqanut arnanullu kingunerluuteqangaatsiarsimavoq. Taamaammat isiginneriaatsit tamarmik ersarissarneqarnissaat pingaaruteqarpoq, Sophie Løhde KNR-imut allakkatigut akissuteqarpoq.

Paamiuni atuartut angerlarsimaffianni pisortaasimasumut isornartorsiuineq KNR-ip pineqartumut saqqummiussinnaanngilaa. Paasissutissanik eqqortunik suli pissarsiaqannginneq tamassumunnga peqqutaavoq.

Allisiguk

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.