Piniartut peqatigiiffiat toqoraaneq pillugu: Umimmattassiissutit sipporneqartarnerat nalinginnaavoq
Siggummi umimmaat 30-t aallaaneqarsimallutik qimaannarneqarsimanerminni asiusut siumorneqarsimanerat, Upernavimmi aalisartut piniartullu peqatigiiffianni siulittaasup tupaallaatiginngilaa.
Ukiunimi kingullerni Upernaviup eqqaani piniartunut, umimmammik ataatsimik pisaqarsinnaanermut akuersissummik tuninineqarsimasunut, nalinginnaasunngoriartorsimavoq umimmanniarnerminni immikkut aamma pisaqartalersimanerat.
- Kisianni uanga aatsaat taama amerlatigitillugit tusarpakka. Soorunami uggornarpoq, Paalunnguaq Løvstrøm, Upernavimmi aalisartut piniartullu peqatigiiffianni siulittaasoq oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Umimmaat qimaannakkat: Toqoraaneq piniarnermut allagartamik naleqarsinnaavoq
Paalunnguaq Løvstrømmilli naqissuserpaa suli piniartorpassuaqartoq umimmattassiissutigineqartumut ataatsimut kisimi suli pisaqartartunik.
Kisianni umimmattassiissutigineqartup ataatsip saniatigut, immikkut allanik pisaqartoqartarnera Paalunnguaq Løvstrømip oqarnera naapertorlugu, neqinik amerlanerusunik angerlaasserusunnermik immaqa pissuteqartarpoq.
Paalunnguaq Løvstrøm, Upernavimmi aalisartut piniartullu peqatigiiffianni siulittaasoq.
- Allaammi Kullorsuarmiit umimmammik ataatsimik aallersinnaasarput. Taamalu Kullorsuarmiit Sigguup nunataanut taama ungatsigisoq, Paalunnguaq Løvstrøm oqarpoq, nangillunilu:
- Soorunami kissaatiginarpoq inatsisinik malinninnerusoqarnissaa taama amerlatigisunik toqutsisoqartarnera pinaveersaartinniarlugu. Aamma piniartoqatinut sunngitsunut tamakkua kalluaasinnaangamik, oqarpoq.
Umimmaalli 30-it pinngortitamut sooq qimaannarneqarsimanerannut nassuiaatissaqanngilaq.
AAMMA ATUARUK Ilisimannittussarsiortut: Umimmaat 30-t aallaaneqarlutillu qimaannarneqartut
Aalisarnermut aamma Piniarnermut Naalakkersuisup, Aqqaluaq B. Egedep (IA), oqarnera naapertorlugu umimmaat 30-t toqorarneqarsimasut piniartut siunissami pisassiissutigineqartut ilaneqarnissaannut kissaateqarnissaannut sunniuteqarsinnaapput.
- Umimmattassat killeqarsimappata, tamanna allanngortikkuminaassaaq pisassat sinnerujussuarlugit aamma umimmannik qimaraannakkanik uppikaatiteraluni toqutsisarneq ingerlanneqassappat, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.
Siggummi ukioq manna 150-it umimmattassiissutigineqarput, taakkualu Upernaviup aamma Uummaannap piniartuinit avinneqarput. Tassa sumiiffinnut pineqartunut tamanut 75-it pisassiissutigineqarmata.
- Unioqqutitsilluni pisarineqarsimasut pisarineqarsimasunut naatsorsuinermi aamma ilaasarput. Taamaattumik piniartut siunissami imminut pilersorsinnaanissaminnut pitsaanerpaamik atugaqarniarunik, piumasaqaatit malillugit torersumik ingerlatsinissaat kaammattuutigiinnarsinnaavara, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.
