Partiit talerperliunerusut danskit erngup nukinganik nukissiorfinnut aningaasaleeqataasinnaanissaat ilorrisimaarutigigaat

Naalakkersuisut Siulittaasuata Muté B. Egedep danskillu Ministeriunerata Mette Frederiksenip tusagassiortorpassuarnit malinnaasoqarlutik siunnerfeqaqatigiinnisaamik isumaqatigiissut assammillutik marlunngornermi ullaakkut atsioqatigiissutigiissutigaat.

Siunnerfeqaqatigiinnermik isumaqatigiissut Naalakkersuisut erngup nukinganik nukissiorfiliniassamininnut atugassaminnik annerpaamik 3,1 milliartit koruuninik nunani tamalaani atorniarnissaannut Danmarkip tapersersuinissaanik imaluunniit nunatta Danmarkimut atorniarsinnaaneranik isumaqarpoq.

AAMMA ATUARUK Danmark nunatta erngup nukinganik nukissiorfiliornissaanut milliardilikkaanik atorsinnaanissamik ikiuiniartoq

Tamannalu Atassutip ilorrisimaarutigilluarpaa.

- Isumannaannerungaartutut isigivarput, soorluttaarmi taamannak iliuuseqartoqarnikuusoq mittarfissuit sananeqarnissaannut. Nunanut allanut Nunarsuarmi aningaasarsiorneq ajalusuussagaluarpat arlaatigut innarlersinnaasaanik atorniarnerminngaanniit, Atassutip siulittaasua Aqqalu Jerimiassen oqarpoq.

Partiinit talerperliunerusunit siunnerfeqaqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnerat aaqqiissutissaalluartutut aamma isigineqarpoq.

- Periarfissanik amerlasoorparpassuarnik ammaasussaavoq. Akilersinnaasuusaa ukiorpaalunni misissorneqarnikuuvoq. Nammineq naalakkersuisoqataalluta suliaq aallartinneqarnikuuvoq. Taamaammat nuannaarutigiinnarpara uanga, soorunami aningaasarpassuit eqqaartorneqarput, kisianni aningaasaliinertut pitsaasutut isigaarput, Demokraatit siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Siumut nukissiuutinut mingutsitsinngitsunut aningaasaliisoqarnissaanut tunngaviatigut isumaqataasoq, Siumup Inatsisartuni gruppianni siulittaasup erseqqissaatigaa.

Erngup nukinganik nukissiorfeqarnerulernissaq siorna akuersissutigineqartoq

Siumulli isummertigani isumaqatigiissutip nunatsinnut qanoq isumaqarnera paaseqqaarusuppaa.

- Una qulequtaq takusarput atsioqatigiinnermi, tamakkiisumik takusinnaanngisarput, annerusumik paasisaqarfigerusupparput, Jess Svane oqarpoq.

Inatsisartuni amerlanerussuteqartut erngup nukinganik nukissiorfiup Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniittup Nuummi innaallagialersuisup allineqarnissaa aamma erngup nukinganik nukissiuuteqarfiup nutaap Aasiannut Qasigiannguanullu pilersuisussap pilersinneqarnissaa siorna novembarimi akuersissutigereernikuuaat.

AAMMA ATUARUK Nuummut, Aasiannut Qasigiannguanullu erngup nukinganik pilersuineq annertusissaaq

Tamanna akikitsuinnaanngilaq. Aalajangiinerup kingunerisaanik sanaartornernut aningaasaliissutissanik koruuninik 3,1 milliardinik nassaartoqartariaqartoq. Aningaasat taakku novembarimi suli pissarsiarineqanngillat. Danskit naalagaaffiat ippassaq ikiuinissamik nalunaaruteqarpoq, tamatuma kingunerisaanik Naalakkersuisut erngup nukinganik suliniutinut Danmarkimit taperserneqarlutik nunat tamaalaat akornanni atorniartarfimmit annerpaamik 3,1 milliardit koruuninik atorsinnaalerput – imaluunniit nunarput Danmarkimit atorsinnaalerluni.

Erngup nukinganik nukissiorfiit naammassippata Nukissiorfiit mingutsitsinngitsumik nukissiamik pilersuinerat 70 procentimiit 90 procentiimut qaffassaaq.

Benzin, diesel aamma uulia

Suliniutit kingunerisaanik nunap nukissiutinik mingutsitsinngitsunik atuinera annertusissagaluarpaguluunniit, tamakkiisumik nukissiutinik mingutsitsinngitsumik atuilernissap tungaanut suli aqqut takivoq.

Nunap nukissiutinik atuineranik naatsorsuinerit kingulliit malillugit 82,6 procentimik dieseli, benziina uulialu nukissiuutigineqarput.

Suliffissuit sinerissamilu inoqarfiit arlalippassuit orsussanik imerpalasunik suli pisariaqartitsilluarnerat assersuutigalugu ilaatigut pissutaavoq.

Nunatsinni angallassinermi soorlu Royal Arctic Linep umiarsuaataat Air Greenlandillu timmisartuutaat aamma orsussanik imerpalasumik atuisuunerat aamma pissutaavoq.

Biilit umiatsiallu nunatsinni nukissiutinik atuineranik naatsorsuinermi aamma ilaapput.

Suliaq Naalakkersuisuusimasunit aallartinneqarnikuuvoq, Nukissiorfiillu Nuummi erngup nukinganik nukissiuteqarnerup ilaneqarnissaanut politikerit qangali aningaasaleeqqulerpaat.

Illoqarfimmimi tassani ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata innaallagiassaaleqisoqaleratarsinnaavoq, taamaasillunilu illoqarfiit pingaarnersaanni innaallagissamik pisariaqarfiuleqqasussami orsussanik imerpalasunik dieselimillu allanillu atuineq atuineruleratarsinnaalluni.