Nuup kangerluani uuliakoortoqarnera: Kangerluup ilarujussuani uuliakkoorneq siaruatsaalineqartoq
Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmut qanittumi uuliakoortoqarsimanera pingasunngornermi ullaap tungaani qulingunngitsiartoq paasineqarpoq. Politiit aamma Nuummi qatserisartut sumiiffimmi suli suliaqarput, taakkulu sumiit uuliakoortoqarsimanera suli ilisimanngilaat.
Qatserisartut uuliakoornermit kingunerluutaasinnaasut pakkersimaarniarlugit pullanneqarsinnaasunik puttasunik imaanut siaarsipput. Taanna atorlugu uuliap sumiiffimmi ataatsimiiginnartinnissaanut killiliinissaq iluatsippoq.
Politiit nalunaarfigineqarnermi kingorna uuliakoornerup annertussusaanik 1-imiit 5-imut uuttuinermi 4-miittutut nalilerpaat.
- Tassa imaappoq ilungersunarluinnartumiippoq, pigaartut pisortaat, Carl Sværd sisamanngornermi ullaakkut paasissutissiivoq.
Suli uuliakoortoqartoq
Qatserisartut maannamut uulia 9.000 literiusoq imaanit milluarsimagaat sulili imaaniittoqartoq, Nuummi Qatserisartut aqutsisuata, Jens Dahlip KNR-imut paasissutissiissutigaa.
Ullumi – sisamanngornermi – nutaamik uuliakoortoqarsimanera paasineqarpoq, tamannali ippassaq uuliakoornertulli annertutiginngitsoq, Kalaallit Nunaanni Politiit pigaartuisa pisortaata, Carl Sværdip oqaatigaa.
Oqartussat suliaqarnermi suleqatigiipput, politiilli suliassamut pingaarnertut akisussaasuupput, uuliakoortoqarneranummi kina akisussaasuunersoq suli ilisimaneqanngilaq.
- Uulia suminngaanneernersoq suli naluarput. Suminngaanneersinnaaneranik ilimatsaassaqarpugut, kisianni arlalinnik suli periarfissaqarpoq, taamaammat oqaatiginissaa siusippallaarpoq, Carl Sværd oqarpoq.
Politiit ilimatsaassaanut allanik uppernarsaatissaqartoqartinnagu uuliakkornerup suminngaanneernerata paasinissaa ajornakusoortoq, pigaartut pisortaata oqaatigaa. Taassumalu uuliap suminngaanneernera pillugu politiinulluunniit ikiutaasinnaasumik ilisimasaqaraanni Kalaallit Nunaanni Politiinut sianertoqarnissaa kaammattuutigaa.
Kalaallit Nunaanni Politiit 70 14 48-mut sianerfigineqarsinnaapput.
