Naartuiisarneq: Nuummi iisartagaliisoqartartoq Tasiilami sinitsitsillutik naartuiisartut

Arnaq naartuersinniaruni marlunnik qinigassaqartarpoq: nakorsaatit atorlugit naartuersinneq imaluunniit suliaritilluni naartuersinneq. Nakorsaatit atorlugit naartuersinneq tassaavoq angerlarsimaannarluni iisartakkat atorlugit naartuersinneq, suliaritillunilu naartuersinniaraanni napparsimmavimmi sinitsitaalluni naartuersittoqartarluni.

Taakku naartuersinnerit assigiinngitsut pitsaaquteqarsinnaallutillu akornuteqarsinnaasut Danmarkip peqqissutsimut aqutsisoqarfiani atuarneqarsinnaavoq.

Nakorsaatilli atorlugit aamma suliaritilluni naartuersittartut amerlassusaat assigiinngeqaat. Tamanna nunatsinni 2022-mi naartuersittut amerlassusaasa Nakorsaaneqarfiup naatsorsuineranit nalunaarsukkat takutippaat.   

Nuummi naartuersittut 96 procentii nakorsaatit atorlugit naartuersittut kisitsisini takuneqarsinnaavoq. Tasiilamili naartuersittut 94 procentii suliaritillutik naartuersipput.

Assigiinngissutsit malunnaqisut uissuumminartullu Peqqinnissaqarfimmi nakorsat qullersaat isumaqarpoq.

- Naartuersittarnerit assigiinngitsorujussuusut isumaqarpunga, Aviaja Siegstad arnat kinguaassiutaannut tunngasunik ilinniagalik oqarpoq.

Suliaritilluni naartuersinneq sungiusimaneqartoq

Kisitsisilli assigiinnginnerujussuat nassuiaatissartaqarsinnaasoq nakorsat qullersaat oqarpoq.

Arnat nakorsaatit atorlugit naartuersittut aanaarujussualernissaat ilimanaateqalaarsinnaasartoq Aviaja Siegstad nassuiaavoq. Arnarli nunaqarfimmiittoq napparsimmavimmukaanneqariaannaaneq ajorpoq, nakorsaatillu atorlugit naartuersinnissaa tulluartuuneq ajorluni.   

Taamaattumik suliaritilluni naartuersittarneq orniginartinneqarnerusartoq nakorsat qullersaat oqarpoq.

- Nakorsat arnat passutatik nunaqarfinniilereernerminni aanaarujussualerlutik inuunerisa navialinnginnissaasa nakkutiginissaat sungiusimagaat isumaliorpunga. 

- Suliaritilluni naartuersinneq orniginartinnerullugu sungiusimaneruaat, Nuummi arnat ajornartorsiutiginagu nakorsiariaannaasunut sanilliullugit, Aviaaja Siegstad oqarpoq.

Tasiilami eqqaanilu inuuttaasut 3000-iupput, pingajorarterutaallu nunaqarfinni tallimaasuni najugaqarput. Sinneri Tasiilami najugaqartut Kommuneqarfik Sermersuup nittartagaani atuarneqarsinnaavoq.

Tasiilamili 2022-mi naartuersittarnerit tamangajammik suliaritilluni naartuersinnerusarnerannik tamanna kisimi tunngaviusinnaanngilaq. Nunami tamakkerlugu naartuersittut 86 procentii nakorsaatit atorlugit naartuersipput.

Tasiilami nakorsaatit atorlugit naartuersittartut ikinnerat pissutsit sungiutiinnarnerannik aallaaveqarsinnaasoq nakorsat qullersaat oqarpoq.

- Sumiiffinni ileqqunik periutsinillu pissuteqarluta nalinginnaasumik naartueeriaaserineqartartumingarnit allaanerusumik periuseqarluta naartuiisariaqarsinnaasarnerput ilumoorpoq.

Kisitsisit misissorluarneqassasut

Peqqutaasinnaasulli arlaqaraluartut taamaattoq naartuersinniartoq qanoq naartuersikkusunnerluni nammineq aalajangiisinnaasussaavoq.

- Imaassinnaavoq peqqissutsikkut naligiinnginneq pissutigalugu nakorsat suliarinnilluni naartuiineq toqqarusunnerusaraat, pissutigalugu atugassarititaasunut tulluarnerummat. Naartueeriaatsit marluk nakorsanit nalilersorneqartarnerat qularnanngilaq, Aviaja Siegstad oqarpoq nangillunilu:       

- Ilumut silatuumik tunuliaquteqarnersoq misissoqqaarnagu taamarsuaq assigiinngisitsisinnaanngilagut.

Tamanna nakorsat qullersaata marlunnik peqquteqarnerarpaa: Ilaatigut peqqinnissaqarfik naartuersinniartunut paasinnilluaqqaarlutik akuersinissaannik taavalu passunneqariaatsinik qinigassinneqarnissamut nunarput tamakkerlugu naligiissumik neqerooruteqartussaavoq, taavalu peqqinnissaqarfik, nunarput tamakkerlugu passusseriaatsinik assigiinnik neqerooruteqartussaammat.

- Taammaannersorlu soorunami qulakkiigassaraaput.

KNR-ip Tunumi nakorsat pisortaat Hans Christian Florian Sørensen attavigaa. Taannali sammisamut tunngatillugu oqaaseqarusunngilaq.

Naartueeriaatsit sooq taama assigiinngitsigineri nakorsat qullersaata misissoreeruniuk KNR-mut paasissutissiissalluni neriorsuivoq.