Inuusuttut 161-it siorna naartuersittut: IA atuartut atoqateqarnermut tunngasuni ilisimasaannik misissueqqusisoq
Inuusuttut 161-it, 13-it 19-illu akornanni ukiullit, siorna naartuersissimasut, Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataani erserpoq.
Inuusuttut nappaatipilummik tunillanneqarsimasutut nalunaarsukkat amerlassusaat pillugit kisitsisit kingullermik saqqummiussat 2018-imeersuupput. Inuusuttut 1307-t gonorémik, syfilisimik klamydiamilluunniit tunillanneqarsimasutut nalunaarsorneqarsimasut kisitsisini taakkunani erserpoq.
Inuusuttut nappaatipilummik tunillanneqarsimasut naartuersissimasullu
Inuusuttut 13-it 19-illu akornanni ukiullit gonorémik, syfilisimik klamydiamilluunniit tunillanneqarsimasutut nalunaarsukkat ukiuni kingullerni amerlassusaat:
2019: 1310
2018: 1573
2017: 1440
2016: 1513
Naartuersissimasut ukiuni kingullerni amerlassusaat:
2019: 161
2018: 170
2017: 185
2016: 206
2015: 191
Tusarfik: Naatsorsueqqissaartarfik
Taamaammat atoqateqarneq killiliinerlu meeqqanut inuusuttunullu atuartitsissutiginerulertariaqartut, Inatsisartuni ilaasortaq Stine Egede Inuit Ataqatigiinneersoq isumaqarpoq.
Meeqqat inuussuttullu killissamikkut qaangiiffigineqartut innimiilliorfigineqartullu tusartuartillutigit imaluunniit ajornerpaamik pisoqartillugu kinguaassiutitigut atornerlunneqartillugit akisussaaffivut ilisimaarilluarnerpagut?, Stine Egede siunnersuummini aperaaq.
Naalakkersuisut atuartut atoqateqarneq pillugu qanoq ilisimasaqartiginerannik misissuisitsissasut, Stine Egedep kissaatigaa.
Oqartussat pingaarnertut iliuuseqarfigisassat timitarsiniassammatigit, misissuinermi paasisat 2021-p naannginnerani saqqummiunneqassapput.
Illua tungiliuttut misissuisitsinngikkaluarluni iliuuseqaqqusisut
Partiillumi allat inuusuttut atoqateqarneq pillugu ilisimasakippallaarneraasoqarneranut isumaqataalluinnarput.
Inuusuttulli naartulersartut, naartuersittartut nappaatipilummillu tunillanneqartartut ikilinissaat sulissutaalereersoq, Naalakkersuisut oqarput. Naalakkersuisut Inuuneritta III 2020-2030-mik taallugu meeqqat inuunerinnerulernissaannut periusissialiornermikkut taamaaliorput.
Atoqateqarnermut tunngasut atuartunut tamanut atuartitsissutigineqarnerulernissaat, periusissiami anguniakkanut ilaavoq.
Atoqateqarnermulli killiliinermullu tunngasut meeqqanik atuartunik misissuisitsinernut ilanngunneqartalertariaqartut, Naalakkersuisut akissuteqaamminni nassuerutigaat. Danmarkimi Statens Institut for Folkesundhed, tassa naalagaaffiup innuttaasut peqqissusaannik misissuisoqarfia nunatsinni meeqqanik atuartunik ukiunit 25-nit ikinnerunngitsuni misissuisarpoq.
Tamanna Demokraatit Siumullu taperserpaat.
AAMMA ATUARUK Nakorsaq kinguaassiuutigut nappaatillit amerliartornerat pillugu: Akisussaassuseqaritsi!
Ajornartorsiulli misissuisitseqqittaaraluaraanniluunniit qaangerneqarnavianngitsoq, Parti Naleraq isumaqarpoq.
- Misissuisoqaqqinngikkaluarluni pisariaqarluinnarnera ilutigalugu atuarfinni alloriarfinni tamani ilinniutsinik ullutsinnut naleqquttunik sanagasuartoqarnissaaa innersuukkumaneruarput qulequtaq siunnersuuteqartup toqqamaavilersuutaa aallaavigalugu, partii siunnersuut pillugu allappoq.
Atassutip Stine Egedep siunnersuutaa taperserpaa, angajoqqaalli qitornamik atoqateqarneq pillugu ilisimasaqarnerunissaannut aamma akisussaaqataanerusariaqarnerarpai.
Siunnersuut Inatsisartuni pingasunngorneq novembarip ulluisa aqqarnanni siullermeerneqarmat, Nivi Olsenip Demokraatineersup inoqatinut attaveqaatikkut ileqqorissaarnerunissamik siunnersutaa aamma oqallisigineqarpoq.
