Nunatsinni nukissiuutinut atuinerup 80 procentiata missaa mingutsitsisuusoq
Nunatsinni nukissiuutit pillugit oqallinneq malinnaaffigisimagukku 70 procenti tusarsimassavat.
Kisitsit nukissiuutinut Nukissiorfiit ataavartumik nukissiutilersuineranut tunngassuteqarpoq. Taanna politikerit ataavartumik nukissiuuteqarneq pillugu oqaaseqaraangata arlaleriarlugu aamma taaneqartarpoq.
Kisitsit taanna Naalakkersuisut siulittaasuannit, Múte B. Egedemit aamma nukissiuutinut avatangiisinullu naalakkersuisumit, Kalistat Lundimit Glasgowimi nunat tamalaat akornanni COP26-imi ataatsimeersuarnermi aamma oqaatigineqarpoq.
KNR-ip nukissiuutigut mingutsitsinngitsut sumiinnersut qanimut misissuissigai.
Nunatsinni nukissiuutinit atorneqartunit 80 procentit sinnerlugit soorlu dieselimik uuliamillu mingutsitsisuneerput. Tamanna nunatsinni nukissiuutinik atuinerup ataatsimoortup naatsorsornerani kingullermi takuneqarsinnaavoq.
Uuliamik suli pisariaqartitsisoqangaatsiartoqartoq
Inuussutissarsiuteqarnermut naalakkersuisoqarfimmit misissuineq 2018-imeersoq naapertorlugu nunatsinni nukissiuutinik atuinerup 82,6 procentia mingutsitsisuneerpoq. Tamanna nunatsinni naatsorsueqqissaartarfiup 2016-imi naatsorsuinerani kingullermi aamma allassimavoq.
Nukissiuutit 17,4 procentiat nukissiuutinik ataavartunit soorlu erngup nukinganik nukissiorfinneersuuvoq.
Nukissiorfiit nukissiuutinik mingutsitsinngitsunik pilersuisuupput, Nukissiorfiillu innaallagiaqarnermik pilersuinerata 70 procentia erngup nukinganeersuulluni.
Nunatsinni innaallagiamik atuinerup ataatsimoortup ilaminiinnaa Nukissiorfiit innaallagiaqanermik pilersuineraneerpoq.
AAMMA ATUARUK Parisimi isumaqatigiissutip nunatsinnut kingunissaanik ilisimasat Sulisitsisut paaserusukkaat
Assersuutigalugu PolarOilip dieselimik uuliamillu aalisakkeriviit sineriatsinnilu najugaqarfiit generatorit atorlugit kissartumik innaallagiamillu pilersorpai.
Nunatsinni nukissiuutinik atuinermut ataatsimoortumut biilinut umiatsianullu benziinamik dieselimillu atuinerit aamma ilaapput.
Taamaammat nunatsinni nukissiuutinik ataavartunik atuineq USA-mi piffissami tassani atuinerup annertoqatigipajaapaa.
Danmarkimi nukissiuuteqarnermut ministereqarfik naapertorlugu Danmarkimi nukissiuutinik ataavartunik 2017-imi atuineq nunap nukissiuutinik ataatsimoortumik atuinerata 34,2 procenteraa.
Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunniartut
Naalakkersuisut nunatta nunat tamalaat akoranni Parsimi isumaqatigiissutaannut ilanngutsinniaraat sapaatip akunnerata siuliata aallartinnerani saqqummiunneqarpoq.
Naalakkersuisulli tamanna innuttaasunut qanoq isumaqarnersoq imaluunniit isumaqatigiissummi anguniakkamut tassa nunarsuup kissatsikkiartornerata annerpaamik 1,5 gradiutinniarnissaanut qanoq tapersiisoqarniarnersoq nalunaarutiginngilaat.
AAMMA ATUARUK Erngup nukinganik nukissiutiliornissat nutaat qanilliallattut
Nunatsinni naatsorsueqqissaartarfik naapertorlugu nunatsinni nukissiuutinik ataatsimoortumik atuinerup misissorneqarnera nutartigaq decembarimi piariissaaq.