Nunatsinni nalunaaquttap allanngortinnissaa taperserneqarluartoq
Nunatta nalunaaqutaanik allannguisoqassanersoq, Inatsisartut sapaatip akunnerata siuliani oqaluuseraat.
Partiit tamarmik siunnersuummut isumaqataapput.
Tassa imaappoq nalunaaqutaq assersuutigalugu ullumikkut 14.00-iusoq 15.00-imut nikisinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.
Siunnersuulli akuerineqassappat nalunaaqutamik akunnermik ataatsimik nikisitsinissat pisariaqassanngilaq.
Allannguummi atulissaguni nunatsinni nalunaaquttap 2023-mi marsip 25-ani 22.00-nngortinneqarnerani aatsaat allanngussaaq.
Taamaalilluni nunatta, Islandip, Savalimmiut Tuluit Nunaatalu akornanni akunnernik marlunnik nikingasoqalissaaq. Aamma nunatta Danmarkip, Norgep, Sverigep, Tysklandip Europallu kitaata sinnerani assigiinngitsutaasoq akunnerit pingasuinnaalissaaq. Taamaalisoqarneranili Amerikap avannaanut piffissaq akunnermik ataatsimik aamma nikinganerulissaaq.
Nunatta annerpaartaani nalunaaqutaq assigiimmik ingerlavoq. Kisianni:
Ittoqqortoormiit islandip nalunaaqutaa assigalugu nalunaaqutaqarpoq - Nuummi 12.00-inngoraangat Ittoqqortoormiini 13.00-inngortarpoq.
Pituffiup nalunaaqutaata amerikap kangiani nalunaaqutaq malippaa. Nuummi nalunaaqutaq 12.00-inngoraangat Pituffimmi 11.00-inngortarpoq.
Taavalu Danmarkshavnimi Tunumi nunami allanngutsaaliukkami silasiorfik. Nuummi nalunaaqutaq 12.00-nngoraangat Danmarkshavnimi 14.00-inngortarpoq.
Pilersaarullu Air Greenlandimit aamma Sulisitsisunit taperserneqarpoq.
- Taamaaliortoqassappat tamanna nunatta Danmarkimik, Europamik Tuluit Nunaannik niueqateqarnerani qularnanngitsumik nutaanik periarfissaqalertitsissaaq, Sulisitsisut pisortaat, Christian Keldsen KNR-imut juulip 28-ani oqarpoq.
Nunatsinnimi aasaanerani nalunaaqutaq?
Aasaanerani nalunaaqutaq pisimasunngussaaq. Sulili taamaalinngilaq.
Inatsisartummi 2019-imi upernaakkut ataatsimiinnerminni nunatsinni aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarnissaa akueraat.
Naalli aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarneqarnissaa isumaqatigiissutigineqareeraluartoq suli atorunnaarsinneqanngilaq.
Nunatta EU-p aasaanerani nalunaaqutamik atorunnaarsitsinissaa suli utaqqivaa. Sulilu piffissaq ingerlalertoqqaarsinnaavoq. Europamimi nunat tamatuma qaqugu atuulernissaa suli isumaqatigiissutigilluanngilaat.
- EU-mi allanngortinneqarnissaa naatsorsuutigisinnaanngilarput. Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliami qaqinneqaqqinnissaa kissaatigaarput, Demokraatit siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
Naalakkersuisut Inatsisartut Inatsisinut ataatsimiititaliaat peqatigalugu nunatta aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnissaa EU-mi allanngortitsisoqannginnerani atorunnaarsissaneraa misissussavaat. Tamanna Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep oqaatigaa.
Inatsisartut siunnersuut novembarip ulluisa qulinganni oqaluusereqqissavaat.
