Nunarsuarmiut akornanni naalakkersuinermik ingerlatsinermi Danmark nunatsinnut attuumassuteqanngikkaluaruni suussanngikkaluarpoq
Sapaatip akunnerani uani naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunat naalakkersuisuisa siulittaasui pingasut Nuummi naalagaaffeqatigiittut ataatsimeeqatigiissapput.
Danmarkip nunattalu akornanni pissutsit - aamma namminersulivinnissamut apeqqut - ataatsimiinnermi eqqartorneqassasut immikkut ilisimasallit ilimagaat.
Naak nunarput naalagaaffik Danmark pillugu uparuartuisaraluartoq tusarnaarneqarpiarsimanngilaq.
Namminersornerullutik Oqartussani atorfeqarsimasoq isumaqatigiinniarnernilu pingaarnerpaani peqataasarsimasoq, Kaj Kleist, aperissagaanni taava tamanna peqqutissaqarluarpoq.
Nunarsuarmiut akornanni naalakkersuinermik ingerlatsinermi Danmarkip inissisimaffianut Kalaallit Nunaat pingaaruteqarpoq - nunarsuarmiut akornanni naalakkersuinermik ingerlatsinermi Danmark nunatsinnut attuumassuteqanngikkaluaruni pingaaruteqarpallaassanngikkaluarpoq:
- Naalagaaffeeraavormi, Danmark kisimiikkaluaruni isiginiarneqarpallaassanngikkaluarpoq. Kalaallit Nunaat naalagaaffimmut ilaanngikkaluaruni Danmark nunarsuarmiut akornanni naalakkersuinermik ingerlatsinermi peqataasimasinnaassanngikkaluarpoq.
USA-p Danmarkillu iligiinneranni Issittoq pingaarutilimmik inissisimasoq
Taamaammat Kaj Kleist aamma isumaqarpoq namminiilivinnissaq pillugu Danmark oqallinnermik aallarniissappat aatsaat annertuumik pisoqaqqaartariaqartoq. Danmarkimi annaasaqarnerusussaavoq, killormuunngitsoq.
- Isumaqarpunga Danmarkip Kalaallit Nunaat iperarusunngikkaa. Danmarkip Kalaallit Nunaat uniakalaarnikuugaa oqarsinnaavugut, aatsaallu maanna paasineqalerpoq Issittup nunarsuarmiut akornanni naalakkersuinermik ingerlatsinerup iluani qanoq pingaaruteqartiginera.
Sualummik ukiuni kingullerni nunarput pingaaruteqarninngorsimavoq - Danmarkimuunnaanngitsoq, nunarsuulli sinneranut. Ruslandimmi USA-llu saqitsaannerat avannarpartersimavoq:
- Issittumi Rusland upalungaarsimanikkut piareersalermat Issittumi iliuuseqarnissatsinnut USA aatsaat paasinnilerpoq. Danmark sianiginninniarpallaarsimanngilaq, maannalu nunarsuarmiut akornanni naalakkersuinermik ingerlatsinermi Issittup qanoq atorneqarnissaa aatsaat paasileriartuaarpaa.
Nunarput kisitta aalajangiiffigisinnaavarput
Immikkut ilisimasalik alla Dansk Institut Studierimi naalagaaffeqatigiinneq naalagaaffiullu allanut attaveqarnera pillugu ilisimatooq, Ulrik Pram Gad, aperissagaanni naalakkersuinerup iluani aallunneqartuni pingaarutilinni Danmarkip nunarput qaqittaraa ilisimavaa.
Ulrik Pram Gadili naapertorlugu tamanna oqaluttuaannaaneruvoq:
- Nunatta Kalaallit Nunaanat kisimi sakkugisinnaavaa. Ukiuni kingullerni ilisimavara Kalaallit Nunaanni illersornissamut atatillugu Naalakkersuisut Inatsisartullu aqqusaaqqaarnagit Danmark pingaarutilinnik piviusumik aalajangiisinnaanngitsoq, taanna oqarpoq nangillunilu:
- Taamaasilluni Danmark Kalaallit Nunaat sakkugisarnikuusimappagu, Kalaallit Nunaat kisimi aalajangiisuusinnaavoq. Kisianni kia Kalaallit Nunaat qaqissinnaaneraa pillugu Kalaallit Nunaat Danmarkillu akornanni unammisoqaannaavissoq oqartoqarsinnaavoq.
Nunarsuarmiut akornanni naalakkersuinermik ingerlatsinermi nunarput pingaarutilimmik inissisimanera taassuma ilanngullugu oqaatigaa. Aatsaat taama pingaaruteqartigaaq. Kisianni apeqqut tassaaginnarpoq Kalaallit Nunaat sinnerlugu Danmark sapersitsinnersoq.
- USA-p isiginnittariaasianiit Sorsunnersuup Nillertup nalaanituulli Kalaallit Nunaat pingaarutilimmik inissisimaleqqissimavoq. Kalaallit Nunaata iliuuseqarfigisinnaanera tassani apeqqutaaginnarpoq. USA-mi Pituffimmiilereernikuuvoq piumasaminillu taakani iliorluni, Ulrik Pram Gas oqarpoq.
