Oqaaseqartartoq inuit innarluutillit pillugit suliassaqarfimmut tunngatillugu: Nunarput maligassiuisunngorsinnaavoq
Inunnik innarluutilinnik isumaginninnermi Avannaata Kommuniani sulianik nakkutilliinermit nalunaarusiaq saqqummeqqammertoq, nunatsinni inuit innarluutillit pillugit oqaaseqartartumut Anja Hynne Nielsenimut isumakuluuteqartitseqaaq.
Nunatsinnimi inuit innarluutillit atugaasa pitsaanerulernissaannik qularnaarinissamut allannguisoqarsinnaasoq, taassuma neriulluarfigivallaarnagulu isumalluarfigivallaanngilaa.
Taamaammat suliassaqarfimmi tassani ajornartorsiutit nunatsinniinnaanngitsoq nunattali aamma avataanut nilliaatigai:
- Isumakuluuteqarninnik allagaqarlungalu nalunaaruteqarpunga. Nakkutilliinermik ingerlatsivik aamma taamaaliorpoq, taamaattorli iliuuseqartoqanngilaq. Kommunimmi ilaat innarluutilinnut siunnersuisoqatigiivinik illersuisunillu amigaateqartarput, taanna oqarpoq nangillunilu:
- Tamanna nalunaarusiami Naalagaaffiit Peqatigiinnut (FN) nassiussatsinni aamma taavarput. Ajornartorsiuterujussuaq tamanna aamma aaqqittariaqartoq.
Nunarput maligassiuisunngorsinnaasoq
Nunarput inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummik malinninnersoq alaatsinaannerminnit nalunaarusiartik Tiliumit FN-imut nassiussartik, Anna Hynne Nielsenip innersuussutigaa. Nunat FN-imi ilaasortat tamarmik nalunaarusiamik taamaattumik ukiut sisamakkaarlugit nassiussisarput.
Allatullu iliortoqartariaqalernersoq immaqalu allaat mumisitsisoqartariaqalernersoq, Anja Hynne Nielsenip naarusiornernerminni kingumut eqqarsartilluni isumaliutigaa. Pissutsimmi maanna ajorluinnarput, taamaannerallu aallaqqaataaneerluni ilorraap tungaanukarnissamik ammaapput:
- Piumalluinnaraanni pimoorukkaannilu anguneqarsinnaakutsoorpoq. Nunarsuarmioqatitsinnut takutillugu ajornanngitsoq. Nunarput maligassiusutut FN-imit nersorneqartuuppat, nunani allani malugineqanngitsoornaviarunannngilaq, taanna oqarpoq nangillunilu:
- Nunarput tamatumani pissutsinik pitsanngorsaanermut maligassiuisunngorsinnaavoq.
Akornutit iluaqutigilerlugit
Nunarput inunnut innarluutilinnut najoruminarnerulersissinnaagaanni sulisinnaasut iluaqutigineqanngitsut isertitaqarnerulersitsinnaasut aallarnisaasullu inuit innarluutillit iluaqutissaannik atortussiorlutik nutaanik inuussutissarsiuteqalersinnaasut, taassuma oqaluuseraa.
Tassami ilungersunartorpassuarnut nalinginnaasumik isiginneriaatsitta mumisinneratigut uagutsinnut iluaqutissanngortissinnaagivut, taanna isumaqarpoq.
Nunatsinnimi isorartoqisumi inuppassuunnginnatta taamaaliortariaqartugut, taanna oqarpoq:
- Nunatsinni inuppassuunngilagut, nunarpullu isorartulluni. Tamanna akornutitut oqaatigikkajupparput. Tamannali malunnartumik allannguilertornissatsinnut iluaqutigilersinnaavarput, taanna oqarpoq nangillunilu:
- Maligassiuisunngornissatsinnut periarfissaqaqaagut. Allaammi angulertorsinnaagaluarparput. Angulertornissaanulli politikerertatsinni taamaaliornissamik anguniagaqartup ataasiinnaannginnissaa pisariaqarpoq. Immikkummi anguniagallit amerlapput.
Ataatsimut allannguisoqarli
Inuiaqatigiinni allannguerujussuartoqarnissaa politikerinut kissaatigineqakkajuppoq. Politikerillu iliuuseqaluusaartarnerat uumigigaluarlugu aamma allanngueqataarusuttut, Anja Hynne Nielsenip upperaa.
Politikertatsinnimi naapissimasaasa ilarpassui namminermisulli kissaateqarput:
- Taamaaliorusuttummi amerlapput. Taamaaliornissamilli aamma tamaviaanngitsortaqarput. Politikerilli anguniakkamik tamaviaarlutik piviusunngortitsisut aamma takusarpavut.
Tamannalu suli iliiuseqartukippallaarujussuarneranut pissutaassasimavoq. Partiilersuunnermi allannguinissamut akornutaakkajuppoq. Akerleriikkunnaarlutilli allannguinissaq suleqatigiissutigissagaat, nunatsinni innarluutillit pillugit oqaaseqartartup neriuutigaa.
- Taamaaliorusuttut nalunngilara. Taamaammat ilungersunaraluartoq suaarutigiuarpara. Politikerilli suliassaqarfimmi tassani iliuuseqaqatigiinnissaat tamatumunngalu aningaasaliinissaat pisariaqarpoq.