Nunatsinni akerliusoqaraluaqisoq DR-ip isummani attatiinnarpaa: Suna tamaat unittarpoq

- Ileqquusup unitsinneqarnera annernarsinnaasoq paasisinnaavara. Sunali tamarmi uniffeqarpoq, TV-kkut aallakaatitsinerit aamma, DR-imi aaqqissuisoqarfimmi pisortaq, Gustav Lützhøft, KNR-imut oqarpoq.
Julie Berthelsen Nukâka Coster-Waldauilu Julehilsen til Grønlandimi peqataasut. Assi © : DR
novembarip 05-at 2024 15:50

Ileqquusartoq "Julehilsen til Grønland", DR-ip uninnerarlugu sisamanngormat saqqummiuppaa. Aallakaatitassiarlu ukioq manna aallakaatinneqassanngilaq aallakaatinneqaqqinngisaannassallunilu.

KNR-imullu atuisut akerlioqaat. Ilai atsiornernik katersinissamik siunnersuuteqarput. Ilaalu naammagittaalliornissamut malitassap KNR Nutaarsiassaqartitsiviup Facebookikkut saqqummiussaa malillugu DR-imut naammagittaalliorput.

Iluaqutaanngillalli. Tassami ileqqutoqqap ataqqineqaqisup "Julehilsen til Grønland" ukiut 91-it aallakaatinneqartareerluni unippoq.

- Ileqquusup unitsinneqarnera annernarsinnaasoq paasisinnaavara. Sunali tamarmi uniffeqarpoq, TV-kkut aallakaatitsinerit aamma, DR-imi aaqqissuisoqarfimmi pisortaq, Gustav Lützhøft, KNR-imut oqarpoq.

Aallakaatitassiaq ullutsinnut tulluukkunnaartoq

Aallakaatitassiaq radiokkut 1932-mi siullermeerluni aallakaatinneqarpoq. 1983-imiilli TV-kkut aallakaatinneqartalerpoq. Ilaqutariillu kammalaatigiillu nunatsinni Danmarkimilu najugallit juullimi inuulluaqqusisoqartillugu isiginnaarutikkut imminnut takusarnerat tamaanga killeqarpoq.

- "Julehilsen til Grønland"-ip ukiorpassuarni amerlasuunut isumaqartorujuusimanera paasisinnaanerpaavara. DR-imilu aallakaatitassiaq nuannareqaarput. Aallakaatitassiarli inuit imminnut attaveqarluarsinnaanngikkallarmatali pilersitaavoq. Maannali nunatsinnit Danmarkimiillu attaveqatigiinnissat allarpassuarnik periarfissaqarpoq, tamannalu aamma imatut kinguneqartitsissutigaarput, Gustav Lützhøft oqarpoq.

Nunatsinnut juullimut inuulluaqqusineq

”Julehilsen til Grønland”-imik isumassarsiaq ukiut 92-it matuma siorna aasaagaa pilerpoq.

Tassa qallunaat nunatsinniittut angajoqqaaminnut ilaquttaminnullu juullimi unnuami ataatsimi marlunniluunniit akeqanngitsummik inuulluaqqussuteqarsinnaanersut, Upernaviup kujataani Kangersuatsiami aalisartitsisup Andreas Lund-Drosvadip (“Suku”) apeqqutigaa.

Taassuma kissaataa 1932-mi piviusunngormat radiukkut siullerpaamik inuulluaqqussuteqartoqarluni.

DR-ip aallakaatitseriaaseq ineriartortiinnarsinnaannginneraat amerlasuut aperipput. Ileqqoq attakkumallugu aallakaatitassiaq nutarsarlugu aallakaatitsisarneq ingerlatiinnarneqarsinnaava ?

- Soorunami taamaassinnaagaluarpugut, allamillu suliaqarniarluta toqqaannarparput. Naalagaaffimmi ullutsinnut naleqqunnerusumik aallakaatitsisarusulluta juullimi inuulluaqqusisarneq unitsissallugu toqqarparput, aaqqissuisoqarfimmi pisortaq oqarpoq.

Aallarteqqinnissaanut neriuut

Nuummili innuttaasut tamanna tusarluaatiginngilaat. Naak naalagaaffiup iluani allakkanik, assinik videonillu ulloq naallugu nammineq nassissisarsinnaagaluarluta, sofami katerilluni isiginnaarasuartaatikkut malinnaaneq, ilaquttanit kammalaatinillu Danmkarkimiittunit inuulluaqqussutit unipput.

Johanne Petersen Jensen Assi © : Rasmus Mads Olsvig/ KNR

- Ilaquttakka Danmarkimiittut ilaasut takusinnaasarakkit. Matulersoq tusarlugu assut uggornarpoq. DR-ip juullimut inuulluaqqusisitsisarnera maqaasinassaqaaq, KNR-ip Nuuk Centerimi naapitaa, Johanne Petersen Jensen taama oqarpoq.

Aviaja Ikila Abelsenilu isumaqataavoq.

Aviaja Ikila Abelsen Assi © : Rasmus Mads Olsvig/ KNR

- Juulli tamatsinnut pilluartitsisarpoq, erinarsoqattaarnerit assigiinngitsut pisarput. Juullip tipaatsunnartua amma pingaaruteqarluinnarpoq, taanna oqarpoq.

Theresie Pedersen Assi © : Rasmus Mads Olsvig/ KNR

- Uanga ukiut tamaasa isiginnaaraangakku qamuunakkut assorujussuaq pissarsiffigisarpara. Ilisarisimasat ilaquttallu kikkut ilaanersut isigalugit. Kalaallit Nunaat tamaat pilluarnerujussuarmik tunisisaraa uanga isigisarpara. Tassunga assorujussuaq ataqqinnippunga, Theresie Pedersen oqarpoq.

Taamatullu pisoqaqqissanngitsoq, DR oqarpoq. Aallakaatitsiviummi aallakaatitsinermi aningaasat atorneqartartut sipaarfigalugit naalagaaffik pillugu allatut aallakaatitserusupput

- Kalaallit piorsarsimanerat, innuttaasui naalagaaffeqatigiiffiullu aallakaatinneqarluartassasoq isumaqarpugut. Juullimiinnaanngitsorli, tassa ukioq kaajallallugu. Ileqqoq ataqqigaluaqalugu, Kalaallit Nunaat pillugu ukioq kaajallallugu aallakaatitsisarnissaq pingaarnerutipparput, Gustav Lützhøft oqarpoq.