Nipisattassiissutinut suliaq: Illuatungiliuttut Kielsenimut uparuaaneq Inatsisartuni oqallisigisileraat

Naalakkersuisut siulittaasuat, Kim Kielsen, umiatsiaminik atukkiussaqaatigaluni nipisattassiissutinik qaffaaqataanermini attuumassuteqarpallaarnersoq attuumassuteqarpallaarsimannginnersorluunniit pillugu suliaq tassani pineqarpoq.
Kukkunersiuisut ataatsimiititaliaat septembarip ulluisa arfineq-aappaanni piareertumik nalunaaruteqarput. Taannalu isornartorsiuineruvoq. Taannalu sisamanngornermi oqallisigineqassaaq. Assi © : KNR
Allattoq Christine Hyldal
oktobarip 06-at 2020 10:56
Nutserisoq Connie Fontain

Nipisattassiissutinut tunngatillugu suliaq Inatsisartuni sisamanngorpat oqallisigineqassaaq.

Suliap oqallisigineqarnissaa illuatungiliuttut ataatsimoorlutik kissaatigaat – taannalu sisamanngorpat immikkoortuni kingullerpaamiippoq. 

Nipisattassiissutinut suliaq pillugu naatsumik:

 

Nipisattassiissut siorna aalisarneqanngitsut 204 tonsit 2020-mut nuutsinnissaat Naalakkersuisut maajip ulluisa aqqaneq-aappaanni aalajangerpaat.


Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Nakkutilliisoqarfiup paasissutisiinera naapertorlugu ammaasseqqinneq politikkikkut aalajangerneruvoq.


Imartani Paamiut avannaaniit Kangerlussuaq tikillugu nipisanniarusuttunut nipisanniartoqarsinnaajunnaartoq, sapaatit akunneranni kingullermi nalunaarutigineqaraluarpoq.

 

IA: Kim attuumassuteqarpallaarpa?

Inuit Ataqatigiit suliaq pillugu avammut nalunaaruteqaqqaarput.


Kim Kielsen umiatsiaminik aalisartumut atukkiussereerluni Naalakkersuisuni nipisattassiissutinik qaffaaqataagami imminut iluaqutissinnersoq pillugu apeqquteqarniarlutik nalunaaruteqaramik taamaattoqarpoq.
 

Kim Kielsen Naalakkersuisut ataatsimiinnerannut peqataavoq, attuumassuseqarsinnaallunilu paasissutissiissutiginagu.

 

Naalakkersuisut eqqartuussissuserisumut suliakkiisut

Naalakkersuisullu siulittaasuata suliamut atatillugu isornartorsiorneqartorujussuanngorami suliamik naliliinissaq eqqartuussissuserisoqatigiinnut Poul Schmithikkunnut suliakkiutigaa. Kim Kielsenilu attuumassuteqarpallaarsimanngitsoq eqqartuussissuserisoqatigiit nalilerpaat.

 

Kim Kielsen nipisattassiissutinik qaffaaqataagami tamatumalu saniatigut umiatsiaminik aalisartumut attartortitsigami attuumassuteqarpallaanngilaq. Eqqartuussissuserisut suliffeqarfiat, Poul Schmidt taama inerniliuuteqarpoq.

 

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq sakkortuumik uparuaasoq

Inatsisartut Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaa tamatuma kingorna suliamut atatillugu nalunaajaanerminik tunniussaqarpoq.

 

Ataatsimiititaliallu matumani "sakkortuumik uparuaaneq" atorpaa pissutsillu "isornarluinnartutut" erseqqissaatigalugit.

 

- Ataatsimiititaliap sakkortuumik uparuaavoq Inatsisartullu Naalakkersuisut siulittaasuata suliami matumani attuumassuteqarpallaarnissamut apeqqut eqqumaffigisimanngikkaa malugeqqullugu.

 

Oqaaseqaatit taakku ataatsimiitaliap naliliinermi oqaaseqaataata allattorsimaffiani qaffasinnerpaamik sakkortunerpaamillu inissisimapput.

Illutungiliuttut suliaq Kim Kielsenimut politikikkut kinguneqartinneqassanersoq oqallisigitikkusuppaat.

Kim Kielsenimullu tatiginnikkunnaarnermik taasititsisoqarnissaa ilisimanarluinnartoq, inuiaqatigiilerinermi ilisimatooq, Birger Poppel KNR-imut siusinnerusukkut oqarpoq.

Illutungiliuttut 14-it Inatsisartuni ilaasortaapput. Naalakkersuisooqatigiit 17-iupput. Taamaammat illuatungiliuttut tamarmiullutik tatiginnikkunnaarnermik taasigaluarpata naalakkersuisooqatigiit suli amerlanerussuteqartussaapput. Taamaammat amerlanerussuteqalissagunik Siumumit, Nunatta Qitornaanit Demokraatiniilluunniit ilaasortanit siulittaasumik tatiginnikkunnaarnermik taasisoqartariaqassalluni.

AAMMA ATUARUK Demokraatit nipisattassiissutinut suliaq pillugu: Isiginngitsuusaarnianngilagut

Demokraatit suliap Inatsisartuni ”qaqinneqarnerani kinguneqartitsiviunissaa ilimaginagu” KNR-imut siusinnerusukkut oqaatigaat.

Demokraatimmi siulittaasuata, Jens Frederik Nielsenip Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap nalunaarutaanit paasissutissat aallaavigalugit – Kim Kielsen suliamut attuumassuteqarpallaanngitsoq nalilerpaa.

Una pineqartoq, isumaqanngilanga ima sakkortutigisoq, Naalakkersuisut uppitinneqartariaqarlutik, Jens Frederik Nielsen septembarip ulluisa qulinganni oqarpoq.

Marloriarlugu misissorneqartoq

Naalakkersuisut siulittaasuat, Kim Kielsen (Siumut), umiatsiaminik aalisartumut atukkiussaqaatigaluni nipisattassiissutinik qaffaaqataanermini attuumassuteqarpallaarnersoq attuumassuteqarpallaarsimannginnersorluunniit pillugu suliaq tassani pineqarpoq.

Suliaq marloriarlugu misissorneqarpoq. Siullermik Naalakkersuisut nammineerlutik misissuisitsineranit eqqartuussissuserisut suliffeqarfiata, Poul Schmithip misissuiffigaa. Eqqartuussissuserisullu Kim Kielsen nipisattassiissutit qaffanneqarnerani attuumassuteqarpallaanngitsoq inerniliissutigaat.

AAMMA ATUARUK Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq Kielsenip iliuusaanut sakkortuumik uparuaasoq

Tamatuma kingorna Kukkunersiuisut ataatsimiititaliaat septembarip ulluisa arfineq-aappaanni piareertumik nalunaaruteqarput. Taannalu isornartorsiuineruvoq.

Ataatsimiititaliaq ”sakkortuumik uparuaallunilu” suliap ilai ”isornartortutut” taavai.

Ataatsimiititaliarli oqaaseqartarnermini isornartorsiuinerpaamik oqaaseqarsinnaanerminik tassa ”sakkortuumik ujaruaanermik” oqaaseqarpoq, Naalakkersuisullu siulittaasuata attuumassuteqarpallaarsinnaanermut apeqqut eqqumaffigisimanngikkaa Inatsisartunut immikkut maluginiaqqullugu.

Kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap oqaaseqarsinnaaneranik tamanna sakkortunerpaamik isornartorsiuineruvoq.

Suliami kinguneqartitsisoqassava?

Ataatsimiititaliarli suliamut atatillugu aalajangiisinnaananilu eqqartuussuteqarsinnaanngilaq. Aamma Kim Kielsen attuumassuteqarpallaarsimanersoq attuumassuteqarsimannginnersorluunniit aalajangiiffiginngilaa.

Taamaammat Inatsisartut  pissutsit isornartortut ataatsimiititaliap erseqqissaatigisai kinguneqartitsiviussanersut maanna aalajangertussanngorpaat.

AAMMA ATUARUK Erik Jensen nipisattassiissutit pillugit: Naalakkersuisut ilungersunarput

Taamaammat Atassutip, Partii Naleqqap, Inuit Ataqatigiit Suleqatigiissitsisullu suliaq sisamanngornermi oqallisiginiarpaat. Oqallinnissamullu siunnersuutaanni sisamanngornermi oqallisigineqartussami ima allallutik:

Soorlu Naalakkersuinikkut kinguneqartitsisoqassava? Maleruagassanik nutaanik eqqussisoqartariaqarpa, sulianut attuumassuteqarpallaartunik takunngitsuuisarneq pinngitsoortinniarlugu? Ataatsimiititat paasissutissanik piniartarnerat pillugu malittassat allanngortinneqassappat? Tamakku oqallisigineqarnissaat apeqquteqaat aallaavigalugu siunnersuutip siunertarerpiarpaa, illuatungiliuttut oqaluuserisassatut siunnersuummi allapput.