Naleraq: Danmarkimit peqqinnissaqarnermut ikiorneqartariaqarpugut
Nunatsinni peqqinnissamik suliaqartunik amigaateqartoqarpoq.
Qaqortumi ernisarfik pilattaasartussaqannginnera pissutigalugu matugallarneqarpoq.
Nuummi Dronning Ingridiup Napparsimmavissuani sulisussaaleqineq pissutiglaugu uninngaviit aasaanerani matoqqatinneqarput.
Inatsisartullu ukiakkut ataatsimiinnerata aallartinneranni, siulittaasoq, Múte B. Egede (IA) ima oqarpoq:
- Ukiuni kingullerni peqqissaasunik nakorsanillu pissarsiniartarnerup ajornakusoornera napparsimaveqarfitsinni nalaapparput. Peqqinnissaqarfimmi sulisut piffissami sivitsortumi pisarnerminnit annerusumik ilungersortariaqartarsimapput, Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq.
Folketingimut novembarip aallaqqaataani qinersisoqassaaq, peqqinnissaqarfillu partiit qineqqusaarutaanni sammineqarnerit ilagaat.
Ikioqquneq kukkunerunngitsoq
Nunatta karsiata peqqinnissaqarfimmut aningaasartuutai
Namminersorlutik Oqartussat peqqinnissaqarfimmut tamarmi 1,5 milliardit koruuninik 2022-mi aningaasartuuteqarnissaat naatsorsuutaavoq.
Taakkunannga 163 millionit koruunit kalaallinut innuttaasunut Danmarkimiittunut timikkut tarnikkullu katsorsaanermut atorneqartussaapput.
Kalaallit Peqqissartut Illuat Københavnimiittoq ukioq manna 34,3 millionit koruuninik missingersuuteqarpoq.
Paasissutissarsiffik: Naalakkersuisut Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat 2023
Naleraq aamma maanna ilannguppoq. Partiimi nunatta namminiilivinnissaa pillugu ersarissumik takorluugaqaraluarluni Danmarkimit ikioqqunissaq ajunngitsoq, Naleqqamit folketingimut qinigassanngortittup aappaa, Juno Berthelsen isumaqarpoq.
- Peqqinnissaqarfiup Danmarkimi peqqinnissaqarfittulli pitsaassuseqalernissaa Folketingimi sulissutigissavara. Tassanilu Danmarkimit ikiorneqarnissamik pisariaqartitsivugut, Juno Berthelsen oqarpoq.
Kisianni nunatta peqqinnissamut oqartussaaffimmut akisussaalerneranit ukiut 30-t qaangiupput. Nunatta nammineq akisussaalernissaa piffissaalinngila?
- Ikioqquneq kukkunerunngilaq, Juno Berthelsen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Aningaasaqarnermik immikkut ilisimasalik Naleqqap nunatsinnik siuariartortuuneraaneranik assortuisoq
- Kalaallit peqqinnissaqarfianut sipaartitsissaagut, Danmarkimummi napparsimasunik aallartitsineq akeqarpoq. Aamma spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaasoqarnissaata pingaaruteqarneranut atatillugu ersarilluinnartuliorpugut. Susassaqarfiit ilaanni ikioqqunissarput pisariaqarpoq – peqqinnissamullu atatillugu ikioqqunissarput pisariaqartipparput.
Assi: Naleraq
Peqqinnissamulli oqartussaaffik ukiut 30-t matuma siorna nammineq akisussaaffigilerparput. Naleraq taamanili pilerseqqinneqarsimanngilaq, kisianni tamatuma kingorna naalakkersuisoqatigiinni assigiinngitsuni ilaalluni. Sooruna iliuuseqarsimanngitsusi?
- Peqqinnissaqarfik ukiut ingerlanerani ajorneruleriartuinnarpoq. Taamaattumik ikiorneqarnissamik pisariaqartitsivugut. Kingumut qiviarutta peqqinnissaqarfik 1992-imi oqartussaaffigileratsigu qaffasissumik inissisimanngilaq. Taamanili ilungersulerpugut. Taamaammat Danmarkip tamatumanik suleqatigissagaatsigut qinnutigissallugu pissusissamisoorpoq. Naalagaaffeqatigiinni innuttaasut tamarmik Danmarkimitulli atugaqarlutik inuusinnaasariaqarput, Juno Berthelsen oqarpoq.
Nunatsinnit qinigassanngortittut aaku:
Naleraq:
Kiista Fencker
Juno Berthelsen
Atassut
Aviaq Kleist
Arnánguak Jeremiassen
Siumut
Aki-Matilda Høegh-Dam
Markus E. Olsen
Karina Zeeb
Elvira Kuitse
Demokraatit
Anna Wangenheim
Inuit Ataqatigiit
Aaja Chemnitz
Arnâránguak Inusugtok Rohde
Aqqalukkuluk Fontain
Danmarkip akisussaaffik tigussagaa
Atassutip siulittaasuata, Aqqalu Jeremiassenip peqqinnissamut oqartussaaffiup danskimit akisussaaffigineqaleqqinnissaa siunnersuutigaat.
Peqqinnissaqarfipput Naalagaaffimmut utertinneqartariaqartoq. Annaasaqartarnerput naammalerami. Ilaquttatsinnik asannititsinnik qanigisatsinnik annaasaqartarnerput. Sullissineq kipiluttunarpallaarami, partiip siulittaasua, Aqqalu Jerimiassen, KNR-mut oqarpoq.
Demokraatit tamanna akerlilerpaa.
Danmarkimi sulisoqarniarnermut ilungersunartorujussuarmik inissisimareermata, taamaattumik piviusorsiortutut isiginngilara, Demokraatinit Folketingimut qinigassanngortittoq, Anna Wangenheim KNR-imut oqarpoq. Taanna peqqinnissamut naalakkersuisuunikuuvoq peqqissaasutullu ilinniarsimasuulluni.
Demokraatit Danmarkiminngitsoq nunanilli allanit peqqinnissaqarfimmut sulisussarsiornerup ajornannginnerulernissaa kissaatigaat.
AAMMA ATUARUK Ataatsimut isigalugu: Kalaallit qinigassanngortittut qineqqusaarutaallu aaku
IA-p peqqinnissaqarfiup akisussaaffiunnaarnissaa aamma itigartitsissutigaa. IA-mit Folketingimut qinigassanngortittup, Aaja Chemnitzip kalaallit Danmarkimi peqqissarnissamut periarfissaginnerulernissaat tassunga taarsiullugu siunnersuutigaa.
Kalaallit innuttaasut Københavnimut taarsiullugu napparsimmavimmi sorlermi soorlu Aalborgimi Vejlemiluunniit katsorsarneqarnissaq pitsaanerullunilu sukkanerusumik pisinnaappat imaluunniit qanittuani qanigisaqarunik aalajangersinnaassagaat, IA-mit politikeri isumaqarpoq.