Aningaasaqarnermik immikkut ilisimasalik Naleqqap nunatsinnik siuariartortuuneraaneranik assortuisoq
Søren Pape Poulsenip (K) nunatsinnik nunamut siuariartortumut sanilliussinera inunnit amerlasuunit assuarineqarpoq.
Tamannali ilumoortortaqarsinnaasoq, Naleqqap Folketingimut qinigassanngortitaasa ilaat Juno Berthelsen isumaqarpoq.
Taanna Facebookimi ima allappoq:
"Nunarput nunatut siuariatortutut arlalitsigut taaneqarsinnaavoq. Nunatsinni peqqinnissaqarfimmut oqartussaaffik Danmarkimit 1992-imi akisussaaffigineqarunnaarluni nunatsinnit tiguneqarami aningaasakilliorpoq. Taamaammat oqartussaaffik taanna ilaginnagaalluinnaleruttorfiani nunatta tiguaa, oqartussaaffillu taanna nunatta inuinut kipiluttunaqisumik ajornartorsiutaaqisumillu taamanili nammakkuminnaalluinnarpoq."
Nunarput Afrika sermilittut siornatigut ilumut taasimaneraa, Aaja Chemnitzip (IA) Søren Pape Folketingimi ammaanersiornermi sisamanngornermi oqalinnermi aperaa.
De Konservativeneersoq, Søren Pape, ministerinngorniuttunut ilaavoq.
Taama oqarsimanerluni eqqaamanngikkini, Søren Pape akivoq. Taamalli oqarsimalluni tamatuma kingornatigut eqqaasimanerariataarpaa.
Taama oqarsimanini ajuusaarutigalugu, Ekstra Bladetimut oqarpoq. Nunarpulli nunanut siuariartortunut arlalitsigut assigeequteqarneranik isummani aalajangiusimallugu aamma oqaatigaa.
Aaja Chemnitz tamanna pillugu KNR-imut ima oqarpoq: - Danmarkip nunattalu atassuteqaqatigiinnerannik taakkulumi inuinut avooqqaarinerulluinnarpoq. Taamaammat Konservatiivit Søren Papelu ministeriuninngussappat ministeriunertut suleqatigisinnaanissaat takorlooruminaatsippara.
Taassuma parteeqataa, tassa IA-p siulittaasua Múte B. Egede KNR-imut ima tapersiivoq:
- Inunnik qanoq isiginneriaaseqarnerluni nunarpullu pillugu isummani qanorlu isiginneriaaseqarnerluni, Søren Pape Poulsenip taama oqarnermini ersersippaa. Nunatsinnik, inuinik inuiannillu allanik qanoq ataqqinninngitsinerluni uatsinniit pitsaanerusutut imminut inissilluni taama oqarnermini ersersippaa. Pape ministeriuninngussappat Danmarkip nunattalu naammassisaqarfiulluartartumik suleqatigiilluarnerat qularnanngitsumik killeqartorujussuulissaaq.
Nunatsinnili peqqinnissaqarfimmi pissutsit qanoq ittuuneri nunatta nunatut siuariartortutut taanissaanut tunngavissaanngillat.
AAMMA ATUARUK Ministeriunertut qinigassanngortittup nunarput Afrikatut sikumiittutut taasimallugu uppernarsaraa
Copenhagen Business Schoolimi lektoriusimasoq aningaasaqarnermillu Danmarkimi ilinniartut misilitsinneranni naliliisartuni maanna pisortaq, Lise Lyck, taama oqarpoq.
Taanna ilaatigut nunatsinnut nunatsinnilu pissutsinut tunngasunik ukiorpassuarni suliaqarpoq.
- Taamaannerarneqarsinnaanngilaq, nunammi ataasiakkaat peqqinnissaqarfimminnik qanoq pingaartitsitiginersut apeqqutaavoq, taanna erseqqissaavoq.
- Nunammi ilaat siuariartortuugaluarlutik peqqinnissaqarfimminnut aningaasaliissuterpassuaqartarput. Nunallu allat aningaasaatilissuugaluarlutik peqqinnissaqarfimminnut aningaasaliissutikittarput.
USA Cubalu
Soorlu Cuba. Cuba nuna siuariartortuunngilaq, inuilu agguaqatigiisillugu qaammammut 7000 koruuninik aningaasarsiaqartarput. Tamaani peqqinnissaqarfik nunarsuarmi peqqinnissaqarfiit pitsaanerpaanut ilaavoq, akeqanngitsumillu nakorsartittoqarsinnaalluni.
USA-mili, tassa inui agguaqatigiisillugu qaammammut aningaasarsiaat tunngavigalugit nunarsuarmi nunani pisuujunerpaat arfernanni, peqqinnissaqarfimmi ikiorneqarneq akeqarpoq.
AAMMA ATUARUK Inuit Afrika sikumiittoq pillugu isummertut: Neriuppunga Pape nunatsinnut tikeqqissanngitsoq
Amerikami peqqinnissamik sullissinerup annersaa namminersortunit ingerlataavoq, tassanilu akileeqqaarluni aatsaat passutsittoqarsinnaallunilu nakorsaatinik pissarsisoqarsinnaavoq.
- Tamanna USA-mi nakorsartarialinnut akisusaqaaq. Akissaasuasullu ikiorneqarnissamik periarfissakittarput, Lise Lyck oqarpoq.
Danmark ikiortiserisariaqaripput
Juno Berthelsen, nunatsinni peqqinnissaqarfimmut oqartussaaffik nunatta ukiut 30-t matuma siorna tiguaa. Taamanikkut Naleraqanngilaq, ataasiaannarasili naalakkersuisooqataallusi. Sooruna iliuuseqarfigisimanngikkissi?
- Nunatsinni peqqinnissamut oqartussaaffiup Danmarkimisulli pitsaatigilernissaa Folketingimi tamaviaarutigissavara. Danmarkilu tamatumunnga ikiortiserisariaqarparput, Juno Berthelsen KNR-imut oqarpoq.
- Kingumut qiviariarutta, peqqinnissaqarfik 1992-mi tigugatsigu peqqissaasinnaanera naammattumik pitsaassuseqanngilaq. Taamanili ilungersulerpugut. Taamaammat pitsanngorsaaniarnitsinni Danmarkip ikiortiserinissaa pissusissamisoorpoq.
