Ministeriunertut qinigassanngortittup nunarput Afrikatut sikumiittutut taasimallugu uppernarsaraa
Pasiilliinerit ippassaq tulleriissaaginnalerput.
Folketingimi ammaanermi oqallinnermi Aaja Chemnitzip (IA) konservativenit ministeriunertut qinigassanngortittumut, Søren Papemut apeqquteqarnera tusarnaartut tupaatigaat. Aaja Chemnitzimmi oqarnera naapertorlugu Søren Papep ”Kalaallit Nunaat Afrikatut sikumiittutut” oqarnikuusimavoq. Tamanna ”paasissutissarfinnit imminnut oqaloqatigiissimanngitsunit” arlalinnit tusarsimallugu oqaatigaa.
Taamaammat Søren Pape ”Kalaallit Nunaata Afrikaasoq sikumiittumik” oqarnikuusimasoq uppernarsaqquaa.
Søren Papep tamanna eqqaamasinnaanngilaa.
Ugguanngitsoq
Tamanna ippassaq pivoq. Søren Papep Danmarkimi ministeriunerulerusuttup ”Kalaallit Nunaat Afrikatut sikumiittumik” oqarnikuusimanini eqqaamasinnaallugu ullumikkut oqaatigaa.
Tamanna Ekstra Bladetimit apersorneqarnermini oqaatigaa.
- Taamatoqqissaaq oqarnerlunga eqqaamanngilara. Kisianni peqqusersuitsumik aamma oqassaanga toqqaannartumik oqaaseqartartuuvunga, Ekstra Bladetimut oqarpoq.
- Taama iliornikuuvungalu. Pissutigalugu pissutsit ilaatigut Kalaallit Nunaat nunanut inerisarniakkanut sanilliunneqarsinnaasutut isumaqarpunga, Søren Pape oqarpoq.
Tamatuma kingorna ”meeqqat qanigisamit atoqatigineqartartut ukiut tamaasa amerlangaatsiartartut, angerlarsimaffippassuarnilu akissarsiat imigassamut atorneqartartartut imminullu toquttorpassuusartut” innersuussutigai.
- Oqaatigisakka kusananngillat, Søren Pape oqarpoq.
- Kusanartumimmi oqaatiginngilakka. Kisianni oqaatsima isumaa ugguutiginngilara, taanna Ekstra Bladetimut oqarpoq.
Qanoq isumaqarnera ilisimarusukkaa
Søren Papep oqarnera naapertorlugu amerikamiut aallartitaanik ukiut arlallit matuma siorna ataatsimeeqateqarnermi taama oqaaseqarsimavoq.
KNR-ip Søren Pape qinersinerup kingorna Naalagaaffeqatigiinni tamarmi ministeriunerulersinnaasoq apersorniarsaraa.
Sermitsiaq.ag-p allaaserisaa naapertorlugu Aaja Chemnitzip ministeriunerulersinnaasup nunatsinnik qanoq isiginninnera paaserusullugu suliaq qaqippaa.
- Inuk qanoq ittuunera qanorlu isumaqarnera paaserusukkakku, taanna Sermitsiaq.ag-mut oqarpoq.