Raajakilliorneq: Naalakkersuisut pisassiissutissatut inassutit malinnianngikkaat

Tunu ukiuni kingullerni sisamani raajakilliartupiloorpoq. Taamaakkaluartoq naalakkersuisut ilisimatusartut misissuinerit aallaavigalugit pisassiissutissatut inassutaanniit arfineq-marloriaatingajammik pisassiinerulersaarput.

Allattoq Markus Valentin

novembarip 08-at 2024 07:38

Nutserisoq Hanne Petersen, Jens Thorin

Tunu raajakillioqaaq.

Atlantikup Avannaata Kitaani aalisarneq pillugu suleqatigiiffik, NAFO, ilisimatusartut misissuinerit aallaavigalugit piujuartitsineq tunngavigalugu qanoq pisassiitigisoqartassanersoq naalakkersuisunut inassuteqartartuuvoq.

Naalakkersuisulli Tunumi raajartassiissatillutik inassutit malittariaqanngilaat, tamaani raajarniarneq aqutsinermi pilersaarummut ilaanngimmat.

Tunu ukiuni kingullerni pingasuni raajakilliartupiloorpoq, tassa raajakillisaataanngitsumik aalisarneqarnissaannut qummut killinganinngarnit 42 procentinik ikinnerulerlutik. Tamanna aalisapilunnermik ilaatigut pissuteqarpoq.

RAAJARTASSIINIARNEQ NAATSUMIK

Aalisarnermut inatsisissaq aappaagu atuutilissaaq. Ukiumut aalisagartassiissutigineqartartut assigiinngitsut nungusaataanngitsumik ilisimatuussutsikkullu siunnersorneqarnermit aallaaveqarnissaat naalakkersuisut siunniuppaat, aqutsinissamik pilersaarummik siunnersuut atorneqarniarluni.

Aqutsinissamik pilersaarummik siunnersuuteqarfiunngitsunut ilaapput tunumi raajat. Tunumi raajartassat qanoq amerlatigissanersut naalakkersuisut namminneq aalajangertarpaat, nungusaataanngitsumik aalisarneqarsinnaanerat pillugu ilisimatuussutsikkut siunnersorneqarneq eqqarsaatiginagu.

EU Tunumi ukiumut 4.850 tonsinik 2021-mili raajartassinneqartarpoq.

Tamatumani raajanut nungukkiartuutaanngitsumik qanoq aalisarneqartiginissaannut qummut killinganinngarnit taamanikkorniit maannamut 42 procentinik ikinnerulerput. Taavalu aamma pisassatut inassutiniit amerlaneroqisunik aalisarneq, raajakilliartorneranik kinguneqarpoq.

Ilisimatuussutsikkut misissuinerit tunngavigalugit piujuartitsineq aallaavigalugu pisassiisoqartarnissaa EU-lu isumaqatigiissummi piumasaqaataagaluartoq, tassa taamaappoq.

EU-mut pisassiissutissat ilisimatusartut inassutaannik aallaaveqartumik isumaqatigiissutitaassatut missingiummi allanngortinneqarsinnaanngorput.

Ilisimatusartulli mianersoqqusigaluartut, aappaagu raajartassiisssutigineqalersaartut, ilisimatusartut inassutaannit arfineq-marloriaammik amerlanerusussat, allanngortinneqassanngillat.

Allisiguk

Taamaammat raajat nungutsaaliorniarlugit 1.000 tonsiinnarnik Tunumi aappaagu raajartassiisoqassasoq, ilisimatusartut inassutigaat.

6.850 tonsinilli, tassa ilisimatusartut inassutaanniit arfineq-marloriaatingajammik amerlanerusunik raajartassiisoqassasoq, naalakkersuisut siunnersuutaanni tusarniaassutigineqaleruttortumi allaqqavoq.

Tamannalu kinguneqarujussuarsinnaasoq, ilisimatusartoq qanoq pisassiitigisoqarnissaanik inassusiortunut ilaasuusoq AnnDorte Burmeister oqarpoq.

- Tamanna raajakilleriaqqinnermik raajartallu raajartarineqarsinnaasunit amerlanerujuarnerannik kinguneqarsinnaavoq. Raajakilliorneq malittarisassanik allannguinikkuinnaq ilorraap tungaanukartinneqarsinnaavoq. 1.000 tonsinillu raajartassiinissamik inasssuteqarnikkut tassa taamaaliorniarsarivugut.

Inasssutit malittariaqaraat

Naalakkersuisut taama raajartassiitigilersaarnerannut, EU peqqutaavoq.

EU Tunumi ukiumut 4.850 tonsinik isumaqatigiissummi kingullermi, aappaagu atuukkunnaartussami, raajartassinneqarpoq. Isumaqatigiissutitaassatut missingiut septembarip naanerani saqqummiunneqarpoq. EU ukiumut 4.150 tonsinik tassani raajartassinneqalersaarpoq.

EU-lu nunatsinnut tamatumunnga atatillugu 155,6 millionit koruuninik akiliisussaassaaq – tassa siornatigornit 7 millionit koruuninik akiliinerussalluni.

Aamma atuarukRaajaqassuseq suli appariartorpoq: Arlalinnik naleqqussaanissaq pisariaqarsinnaasoq

Nunarput ilisimatusartut misissuinerit aallaavigalugit qanoq pisassiitigisoqarnissaanik inassutaannik sapinngisamik malinnittussaasoq, nunat tamalaat aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaanni 1995-imeersumi EU-mit najoqqutarineqartartumi allaqqavoq.

EU-mut ukiumut raajartassiissutigineqalersaartut, 4.150 tonsiusut, ilisimatusartut misissuinerit aallaavigalugit nungukkiartuutaanngitsumik aalisarnissamik inassutaaat allanngoriartortillugit allanngortinneqarsinnaassasut, isumaqatigiissutissatut missingiummi aamma allaqqavoq.

Iluarseeqqittoqarataannaasoq

Ilisimatusartut raajaqartuaqqullugu tamakkuninnga qanoq aalisartoqartigisinnaaneranut qummut killiliisarput, tamannalu qaangerneqaraangat raajarniarneq tamarmi matuneqartarpoq.

Naalakkersuisut 3.000 tonsinik, tassa qanoq pisassiitigisoqarnissaanik inassutiminnit pingasoriaammik amerlanerusunik, raajartassiissappata, tamanna Tunup 30 procentinik raajakilleqqeriarneranik kinguneqarataannaasoq, NAFO-p pisassatut inassutaani kingullerni allaqqavoq.

Piffissamili qaninnermi taamaattoqarataannaanissaa ilimananngitsoq, AnnDorte Burmeister oqarpoq – aamma 6.850 tonsinik raajartassiisoqaraluarpalluunniit.

Aamma atuaruk Inuussutissarsiortut raajat pillugit: Inuiaqatigiit tamarmik aningaasanik annaasaqarsinnaapput

- Raajaqartuaqqullugu aalisarneqarsinnaasut qummut killinganinngarnit raajakinnerulissappat, taava raajarniarnerit matuneqassapput, taamalli suli raajakinnerulertiginngilaq, taanna aamma oqarpoq.

Tunumi raajartassiissutissatut siunnersuut novembarip ulluisa sisamaani tusarniaassutigineqarunnaarpoq.

Naalakkersuisut EU-llu aalisarneq pillugu isumaqatigiissutissaattut misssingiutip atuutilernissaanut, isumaqatigiissusiortut inaarutaasumik akuersinissaat tullinnguuppoq.

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq, Kim Kielsen, oqaloqatigiumagaluarparput, sulili akinani.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.