Inuussutissarsiortut raajat pillugit: Inuiaqatigiit tamarmik aningaasanik annaasaqarsinnaapput
Kalaallit Nunaata kitaani raajarniartarneq allanngorujussuarsinnaavoq.
NAFO-p, Northwest Atlantic Fisheries Organizationip aappaagu raajartassiissutigineqartussat 22.500 tonsimik ikinnerunissaat kaammattuutigaa, tamannalu aalisartunut inuiaqatigiinnullu ataatsimoortumik annertuumik kinguneqarsinnaavoq.
50 millionit kooruuninik nunatta karsianut annaasaqaataassangatinneqartoq, allagaatini qinnutigisareerlugit aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfimmit pissarsiarisatsinni allaqqavoq. Raajanut akitsuutinik toqqaannartumik annaasaqaatit uani pineqarput.
Tamatuma saniatigut nunatta karsia inuit ingerlatseqatigiiffiillu akileraarutaannit aamma isertitakinnerulissangatinneqarpoq. Qanorli isertitakinnerulertigissanersoq ilisimaneqanngilaq.
Ingerlatsinermullu pilersaarummi tamanna pinngitsoortinneqarsinnaavoq, Sulisitsisullu tamanna atorniarpaat.
Raajammi pisarineqarsinnaasut katillugit amerlassusaat – TAC-imik taaneqartartoq – 20 procentimik appassappat tamanna aalisarnermut siunnersuisoqatigiinni immikkut ittumik tusarniaasoqartitsissaaq.
Sulisitsisuni siunnersorti, Bent Sørensen oqarpoq.
- Taamalu piaartumik pisoqarnissaa naatsorsuutigaarput, tassanngalu qanoq iliortariaqarnitsinnut ataatsimut innersuussuteqassaagut, Bent Sørensen oqarpoq.
Annertuumik kinguneqartussaassaaq
Bent Sørensenip oqarnera naapertorlugu TAC ilisimatuussutsikkut siunnersuineq Nafo-meersoq malillugu 80.000 tonsimut inissinneqarpata tamanna annertuumik kinguneqarsinnaavoq.
- Tamatta eqqugaasinnaasugut ilimagaara. Kisianni aningaasakinnerusut aalisagaqannginnerusullu eqqugaarujussuassapput. Tamanna naatsorsuutaavoq. Kisianni akit qanoq ineriartornerat aamma apeqqutaassaaq. Maannalu akisuallaanngillat.
- Umiarsuaatileqatigiiffiit saniatigut nunatta karsia aamma eqqugaassaaq, raajarniarnermimi isertitat ikinnerulissapput, akissarsiallu aamma appassangatinneqarlutik. Tamarmik sunnerneqassapput. Taamaammat inuiaqatigiit tamarmik aningaasanik annaasaqassapput, Bent Sørensen oqarpoq.
Aalisartut piniartullu kattuffiat KNAPK pissutsit pillugit apersorneqarusunngilaq. Kisianni Nafo-p innersuussuteqarneratulli pisassiissutit appartinneqassappata sinerissap qanittuani aalisarnermut kingunissai ernumassutigalugit allakkatigut nalunaarutigaa.
Avataani raajarniarnermi kilisaatit ukiuni kingullerni nutarsarneqarsimasut kattuffiup innersuussutigaa.
Avataani raajarniarnermi amerlavallaanik kilisaateqarfiusumi Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut annertuumik pitsaanngitsumik kinguneqarsinnaavoq. Pissutsit ajorseriarpallaannginnissaannik malitsigisaanillu sinerissap qanittuani aalisartunut pitsaanngitsumik sunnerneqarsinnaanerannik kinguneqannginnissaanik iliuuseqartoqarnissaa KNAPK-p piumasaraa.
- Sinerissap qanittuani aalisarnermi umiarsuit nutarsarneqartariaqarlutillu nutarterneqartariaqarput, inuussutissarsiorneq taamaattumik kingunerluutinik akiliissanngilaq, Nikkulaat Jeremiassen oqarpoq.
Pissutsit immikkut ittut
Aalisarnermi siunnersuisoqatigiit Sulisitsisunit KNAPK-millu ilaasortaqarpoq.
Qanimut isigaluni inuussutissarsiutip pisassiissutinit nutaanit annertuallaamik sunnerneqannginnissaa anguniarlugu aalisarnermut siunnersuisoqatigiit immikkut ittumik tusarniaanissamut aggersarneqassappata siunnersuisoqatigiit siunnersuinermut allanguigallarnissaq kaammattuutigisinnaavaat.
Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu raajaqassutsimi allanngorarnerit eqqarsaatigineqartarnissaanik aaqqiissutissarsisoqartarnissaa Sulisitsisut neriuutigaat.
- 2016-imi siunnersuinermi 60.000 tonsinut appaasoqarnerani aamma taama pisoqarpoq. Taamani TAC-ip ikilisinneqarnissaa pillugu sivisunerumik atuutitsilerniarnermut pilersaarusiortoqarpoq. Qujanartumillu ukiut tulliini pitsaanerusumik siunnersuisoqartalerpoq.
Siunissami pisassiissuteqartarneq Nafo-p siunnersuinera tunngavigissappagu aalisarnermut annertuumik kinguneqassasoq illua'tungeriit isumaqatigiissutigaat.
Immikkut ittumi tusarniaasinnaanerit qanoq ikkumaarnissaat suli ilisimaneqanngilaq. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik suliap ingerlaqqinnissaanut atatillugu KNR-ip akissuteqarsiivaa.
