Misissueqqissaarneq: Naalakkersuisut eqqissiallassinnaapput, uranili isumaqatigiinngissutaaginnartoq
Siumup Qasiagiannguani ataatsimeersuarnerani amerlanerussuteqarluartut Erik Jensen siulittaasussatut toqqarmassuk Nuummi eqqissiallannermik anersaartoqarpoq.
Siumumi aallartitanit 68-init 39-t Inuit Ataqatigiit Siumullu naalakkersuinikkut suleqatigiinnerannik maanna atuuttumik tapersiipput. Inatsisartunut qinersisoqarnissaanik isumaliutersuutaasut tamarmik taamaalillutik piffissami matumani tunngavissaqarunnaarput.
Politikkikkut oqaaseqartartoq, Sten Lund taama oqarpoq.
- Siumumit aallartitat Erik Jensenimik toqqaanerminni soqutigisanik toqqaapput. Ukiuni arlalinni naalakkersuisoqatigiit taarserarnerisa Naalakkersuisunilu suleqatigiinniarnikkut ajornartorsiuteqartarnerit kingunerisaanik IA-p patajaatsumik suleqatiginera ingerlatiinnarneqassasoq Siumumit aallartitat kissaatigigaat, Sten Lund naliliivoq.
Erik Jensenip toqqarnera partiip siulittaasorisimasaanik Kim Kielsenimik aamma Folketingimut ilaasortamik Aki-Matilda Høegh-Damimik toqqaannginnermik aamma isumaqarpoq.
Urani naalakkersuisoqatigiinni niaqorluutaajuartoq
Siumukkut nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnerminni partiip uranimut atatillugu qanoq isumaqarnissaa aamma oqaluuseringaatsiarpaat.
Oqaluuserinninnermilu nunatsinni tamarmi - aatsitassarsiornissamut suliniutit tamarmik uranitaqaraluarpataluunniit taperserniarneqartut erseqqissaatigineqarpoq.
Erik Jensenilli toqqarneqarneratigut naalakkersuisut nunatsinni uranitalimmik piiaanissamut akuersinngilluinnarnissamut isumaannik akuersinnginneruvoq.
Neriorsuulli taanna naalakkersuisoqatigiit atuunnerinnaanni atuuppoq. Naalakkersuisoqatigiinni partiit taamaalillutik isummami tassani suli avissaangalluinnarput.
- Uranimut tunngatillugu partiit taakku marluk arlaallu kinaluunniit siulittaasuugaluarpat unammillernartuujuaannassaaq. Siumut IA-llu tulliani Inatsisartunut qinersinissap tungaanut suleqatigiinnerat ingerlaannassappat nassuerutiginnittoqartariaqarpoq, Sten Lund oqarpoq.
Taamaammat Inatsisartuni tulliani qinersisoqarnissaanut uran pillugu apeqqut 2021-mili tassa kingullermik qinersisoqarneratulli aamma ukkatarineqarsinnaalluarpoq.
Siumup aatsitassarsiorfimmik uranitaqartumik ammaannginnermi innuttaasut peqataatinneqarnissaat neriorsuutigaat. Innuttaasulli isumaat siunissami aatsitassarsiornermik suliniutaasinnaasut unikaallatsissinnaaneraat nalunarpoq.
Siumormiuttaaq naalagaaffimmik pilersitsinissamut naalakkersuisumik toqqaasoqarnissaa piumasariniarlugu aamma isumaqatigiissutigaat. Tamanna nunatta namminiilivikkiartornissaanut sammiviliinissamut qulakkeereqataassaaq.