Naammagittarsinnaassuseq nunguleraluarpoq.

Marlunngornermilu pisoqarpoq. Ilisimatusartoqatigiit  arnanik qulinik inuttaqartut spiralilersuisoqarneranik nakerisarsiunngitsumik maanna qulaajaasussanngorput.

Qulaajaanermi piffissami 1960-imit 1991-imut peqqinnissaqarnerup nunatsinnit oqartussaaffigilerneqarnissaanut pisimasut misissorneqassapput. Ilisimatusartoqatigiinni aqutsisup oqarnera naapertorlugu misissuineq marlunnik sammiveqassaaq.

- Misissuineq marlunnik sammiveqassaaq, allagaatit tassa oqaluttuarisaanermi allagaatit aamma najoqqutarisassat allatigullu suliamut tunngassuteqartut pigineqartut qimerloorneqassapput. Misissuinermi sammiviup aappaa tassaassaaq arnat eqqorneqarsimasut aamma suliamut tunngatillugu paasisimasaqarluartut apersorneqarnissaat. Sammiviit marluk taakkua ingerlanneqarnissaat maanna  pilersaarusiorluassavarput, Ilisimatusarfimmi Issittumi Atugarissaarnermik Ilisimatusarfimmi aqutsisoq kiisalu Center for Folkesundhed i Grønland, Syddansk Universitetimi ilisimatuujuneq Tenna Jensen oqarpoq.

Danskit naalakkersuisuisa nunatsinnilu naalakkersuisut qulaajaasoqarnissaanik isumaqatigiissuteqarneranit ukiup affaa qaanngiuppoq.

Danskit nunamut imminermut peqqissutsimullu ministeriata, Sophie Løhdep (V) oqarnera naapertorlugu tamanna danskit folketingimut qinersinerannit ilisimatusartunillu piukkunnartunik toqqaaniarneq ajornakusoorneranik pissutigalugit tamanna kinguaattoorutigineqarpoq.

Suliamik kinguartitsineq akuersaarneqarsinnaanngitsoq

Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede danskit naalagaaffiat suliamik paamaarussinera pissutigalugu isornartorsiungaatsiarpaa.

Peqqissutsimut naalakkersuisoq, Mimi Karlsen (IA) aamma isornartorsiuteqarpoq.

- Naammagittarniarnaqaaq. Ukua arnat paasiniaaffigisassagut misissuiffigisassagut artornartumik aqqusaagaqarsimasut ingammik taakku eqqarsaatigalugit isumaqarpunga paamaarussineq akueriuminaatsorujussuaq, Mimi Karlsen oqarpoq.

Taamaammat suliami suut tamarmik ataatsikkut paasineqarnissaat neriuutigaa.

- Paasisaqassasugut, sooq arnat meeqqallu taama iliorneqarsimasut.

Qulaajaanerup 2025-mi maajimi naammassinissaa pilersaarutaavoq, Danmarkimiillu taarsiissuteqartoqarnissaanik utoqqatsertoqarnissaanillu piumasaqaateqartoqassanersoq Mimi Karlsenip suli oqaatigisinnaanngilaa.

Taassumali qulaajaaneq kinguneqartitsissutaasussanik tikkuussinissaa naatsorsuutigaa.

Misissuineq naammassereeriarpat naalagaaffimmiit utoqqatsertoqarnissaa piumasariniarpisiuk?

- Taanna Inatsisartut aalajangissavaat. Kisianni soorunami ukua qulaajarneqartussat paasisassagullu suunersut imaannaanngitsuussajunnarsisut taakkua soorunami kinguneqartitsinissamik tikkuussissagunartorujussuupput. Aammalu taamatut ilimasuppugut, Mimi Karlsen oqarpoq.

Tamatuma saniatigut ilisimatusartoqatigiit suliaqarneranik ingerlaavartumik malinnaaniarnini qulaajaanerullu ingerlanerani takutitsisoqartarnissaanut periarfissaqarumaartoq erseqqissaatigaa.